Miljökonsekvensbeskrivningen (MKB-beskrivningen) för vindkraftsprojektet Laine i Finlands ekonomiska zon har färdigställts och överlämnats till kontaktmyndigheten. Detta är den andra MKB-beskrivningen som i Finland har färdigställts inom ramen för havsbaserade vindkraftsprojekt i den ekonomiska zonen.

Koppö Energia Oy suunnittelee synteettisen metaanin tai metanolin valmistuslaitosta Karhusaareen, Kristiinankaupunkiin. Hankkeen tavoitteena on tuottaa synteettistä metaania tai metanolia lähialueella savukaasuvirrasta talteen otetusta hiilidioksidista sekä uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä.

Den arkeologiska utredningen av planeringsområdet för Östbanan har färdigställts. Inventeringen som genomfördes av Museiverkets arkeologiska fälttjänster gav en heltäckande bild av det arkeologiska kulturarvet i de nuvarande sträckningsalternativens influensområde. I utredningen hittades bland annat kolmilor, gränsmärken och lämningar av vattenkvarnar.

Vattenfall planerar att bygga ett nytt kärnkraftverk vid det befintliga kärnkraftverket Ringhals i Varbergs kommun i Sverige. Samråd om förfarandet för miljökonsekvensbedömning (MKB) av kärnkraftverket pågår. Finlands miljöcentral (Syke) publicerade kungörelsen om saken den 7.3.2025.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suunnittelee Kantatien 51 parantamista välillä Sunnanvik – Munkinmäki Kirkkonummen ja Siuntion kunnissa. Hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset on kuvattu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arviointiselostusta ja hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa kevään aikana. Lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään 8.5.2025.

Valtatielle 2 Nummelan ja Karkkilan välille aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja yleissuunnitelman laatiminen. Suunnittelussa käydään läpi eri vaihtoehtoja siitä, miten valtatien turvallisuutta ja sujuvuutta voitaisiin parantaa. Aluksi laaditaan vaihtoehtoisia tiejärjestelysuunnitelmia, joiden pohjalta toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely. Jatkosuunnitteluun valittava vaihtoehto päätetään ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen.

Blastr Green Steel Oy suunnittelee Länsi-Uudellemaalle Inkoon Joddböleen matalan hiilijalanjäljen terästä tuottavaa tehdasta ja siihen liittyvää vedyn tuotantolaitosta. Hankkeeseen liittyy myös Inkoon sataman laajentaminen. Hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset on kuvattu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arviointiselostusta ja hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa tammikuussa. Lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään 31.1.2025.

Ilmatar Kristiinankaupunki Kaksi Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa, joka sijoittuu Kristiinankaupungin eteläosaan. Hankealue sijoittuu Porintien länsipuolella Västervikin toiminnassa olevan tuulivoimapuiston (Västervik I) länsi- ja pohjoispuolille.

Itäradan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ohjelmavaihe on päättymässä. Seuraavassa vaiheessa yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus antaa ohjelmasta lausunnon, jossa on huomioitu myös yleisöltä saadut mielipiteet ja eri viranomaisilta pyydetyt lausunnot. Syksyn aikana järjestetty yleisötilaisuuksien kiertue osoittautui tärkeäksi osaksi ohjelmavaihetta.

Neoen Renewables Finland Oy (Neoen) ja PROKON Wind Energy Finland Oy (Prokon) suunnittelevat tuulivoimahanketta, jossa 7 tuulivoimalaa rakennetaan Vöyrin kunnan ja 1 tuulivoimala Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle. Tuotantoalue sijoittuu noin 8 km Oravaisten kylästä itään ja sen pinta-ala on noin 430 hehtaaria.

Winda Energy Oy suunnittelee tuulivoiman ja sähkönsiirron hanketta, jossa rakennetaan enintään 14 tuulivoimalaa Kruunupyyn Markkisjärven alueelle. Vireillä olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kokonaiskorkeudeltaan enintään 320 metrin tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on 6–10 MW.

Itärata on Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan suunniteltava uusi kaksiraiteinen nopean liikenteen rata. Itärata erkaantuu Lentoradan tunnelista Vantaan ja Tuusulan rajalla ja liittyy nykyiseen rataverkkoon Korian alueella Kouvolassa. Hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset selvitetään YVA-menettelyssä. YVA-ohjelmaa ja hanketta esitellään useassa yleisötilaisuudessa loka-marraskuussa. Lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään 22.11.2024. Itäradan YVA-menettelyn verkkosivut: www.ymparisto.fi/itarata-YVA

Itäradan lähijunaselvityksessä tarkasteltiin neljää asemavaihtoehtoa Porvoossa, väliasemia Keravalla ja Nikkilässä sekä lähijunaliikenteen jatkamista Loviisaan. Selvitys on tehty osana Itäradan ympäristövaikutusten arviointia ja alustavaa yleissuunnitelmaa. Kokonaisuuden kannalta kustannustehokkain ratkaisu vaikuttaa olevan vaihtoehto, jossa kaikki junat pysähtyvät Kuninkaanportissa ja linjausta jatketaan Porvoon Kalevankadulle tai Kuninkaanportista toteutetaan maanalainen pistoraide Porvoon keskustaan. Itärata mahdollistaa Helsingin ja Porvoon välisen lähijunaliikenteen.

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki.

Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahanketta, jossa enintään 35 tuulivoimalaa rakennetaan Kauhajoelle ja Karijoelle, alueelle, jonka pinta-ala on noin 3600 hehtaaria. Vireillä olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kokonaiskorkeudeltaan enintään 350 metrin tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on korkeintaan 10 MW.

Lautamäen Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Teuvan ja Karijoen kuntien rajalle Lautamäkeen. Suunniteltu tuulipuisto sijoittuu noin 2,8 km Teuvan keskustasta etelään/lounaaseen ja 3 km Karijoen keskustasta pohjoiseen/luoteeseen. YVA-menettelyssä tarkastellaan tuulivoima-aluetta (hankealue) sekä sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja. Hankkeessa suunnitellaan enintään 36 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 320 metriä. Tuulivoimaloiden yksikköteho hankkeessa on 7–10 MW ja hankkeen kokonaisteho enintään 360 MW.

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle. Sähkönsiirto hankealueelta mantereelle toteutetaan meren pohjaan asennettavilla merikaapeleilla. Merikaapelien rantautumispisteen läheisyyteen rakennetaan sähköasema, jolta sähkö siirretään ilmajohtoja pitkin joko pohjoiseen Fingridin sähköasemalle Mustasaaren Tuovilan ja/tai etelään Kristiinankaupungin Åbackin suunnitteilla olevalle sähköasemalle.

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.

Fingrid Abp planerar ett 400 +110 kilovolts kraftledningsprojekt mellan Kristinestad och Nokia. Kraftledningssträckningarna placeras i kommunerna Kristinestad, Bötom, Storå, Kankaanpää, Karvia, Parkano, Ikalis, Ylöjärvi, Tavastkyro och Nokia. Kraftledningssträckningarna som granskats är delvis parallella med de befintliga kraftledningarna, delvis belägna i en helt ny terrängkorridor. Kraftledningsförbindelsen som byggs är cirka 157–176 kilometer lång, beroende på vilket alternativ som genomförs.

Kasvavan määrän taustalla ovat vihreän siirtymän investointihankkeet. Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on ELY-keskuksen alueella vireillä ennätysmäärä hankkeita, jotka kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) pariin. Aiemmin vuositasolla tavanomainen määrä on ollut alle 10, mutta jo viime vuonna hankkeiden määrä oli huomattava. Tällä hetkellä vireillä on jopa yli viisikymmentä YVA-menettelyä ja lisäksi on ennakkoneuvotteluituna eli vireille tulossa noin 20 hanketta, joten yhteensä puhutaan yli 70 YVA-hankkeesta.