Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa seurattiin lasten motoristen taitojen kehittymistä kolmen vuoden seurantajaksolla varhaiskasvatusiästä kouluikään. Tutkimus osoitti, että omatoiminen ulkoilu ja monipuolinen liikuntaharrastaminen tukevat motoristen taitojen kehittymistä. Jo 30 minuutin ulkoilulla päiväkotipäivän jälkeen on merkitystä.

Päiväkotien ja koulujen piha-alueet ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet hälyttävästi. Tämä on vakava ongelma, joka rajoittaa lasten mahdollisuuksia leikkiä, liikkua ja kehittyä kokonaisvaltaisesti. Joukkuepelit ja yhteisleikit opettavat lapsille empatiaa ja kykyä ottaa muut huomioon, mikä vahvistaa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteishenkeä.

Motorisia taitoja on pidetty tärkeinä lasten fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon taustatekijöinä. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Maria Kasasen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaislapsuuden motorisilla taidoilla voi olla myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskuntoon myöhemmin lapsuudessa. Yhteys on kuitenkin moninainen ja riippuu osittain siitä, miten motorisia taitoja mitataan ja jaotellaan.

SDP:n kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen käsityön opetuksen aseman vahvistamisesta. Eloranta on huolestunut lasten ja nuorten käsityötaitojen tasosta sekä käsityön opetuksen eriarvoisuudesta kuntien välillä. Elorannan mielestä käsityön opetusta tulee lisätä ja painottaa nykyistä enemmän ylemmille vuosiluokille.

Hyvää kestävyyskuntoa pidetään yhtenä parhaimpana lapsuuden terveyden mittareista. Se on yhdistetty usein myös parempaan koulumenestykseen ja toiminnanohjaukseen sekä suurempaan aivojen tilavuuteen. Kestävyyskuntoa on kuitenkin tutkittu hyvin kapeasti ja usein menetelmillä, jotka eivät kuvaa optimaalisesti kestävyyskuntoa. Tuoreen Jyväskylän yliopiston ja espanjalaisen Granadan yliopiston tutkimuksen perusteella erityisesti 20-metrin viivajuoksutestin avulla mitattu suorituskyky oli yhteydessä useaan eri aivoterveyttä kuvaavaan mittariin.

Leiki ja liiku -toiminnassa Leppävaaran alueen lähes tuhat 5–6-vuotiasta lasta osallistuu ohjattuihin liikuntahetkiin osana päiväkotien säännöllistä ohjelmaa. Leiki ja liiku pilotti on alkanut 28.8. ja jatkuu toukokuuhun 38 viikon ajan.

SUNRISE Finland -tutkimuksessa selvitetään, kuinka suuri osa suomalaisista päiväkoti-ikäisistä lapsista liikkuu, käyttää digitaalista mediaa ja nukkuu Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten mukaisesti. Lisäksi mitataan lasten motoriset ja kognitiiviset taidot ja verrataan suomalaisten lasten tuloksia muiden maiden lasten tuloksiin. SUNRISE-tutkimuksessa on mukana yli 60 maata eri puolilta maailmaa. Tänä syksynä toteutettavaan Oulun tutkimusosuuteen etsitään lisää päiväkoteja ja 3- ja 4-vuotiaita lapsia huoltajineen Oulun seudulta.

Jyväskylän yliopiston laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana, etenkin jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Jos lapsi arvioi omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Alhaisen arvion profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä. Myös sukupuolieroja havaittiin, sillä tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan.

Ruusutorpan koululla on hyviä kokemuksia liikuntapeliseinästä. Pelit innostavat lapsia liikkumaan monipuolisesti ja esteettömyyden takia ne soveltuvat kaikille. Samalla lapset oppivat odottamaan vuoroaan ja kouluun syntyy hyvä yhteishenki, kun lapset kerääntyvät pelin ääreen kannustamaan toisiaan.

Lukutaito ja matemaattinen osaaminen luovat pohjan oppimiselle ja koulumenestykselle. Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ensimmäisellä luokalla motorisesti taitavat lapset ovat kolmannella luokalla taitavia lukemaan ja laskemaan. Liikunnan määrällä puolestaan ei ollut merkitystä näiden akateemisten perustaitojen kehittymisessä.

Paremmat motoriset perustaidot ovat yhteydessä pienempään koko kehon ja vatsan alueen rasvan määrään, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa selvisi, että hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen. Muun muassa äidin raskausmyrkytys puolestaan ennusti lapsen heikompia kognitiivisia taitoja.

Jyväskylän yliopisto on mukana kahdessa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa konsortiossa. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN on myöntänyt rahoitusta yhdeksälle hankekokonaisuudelle yhteensä 28 miljoonaa euroa.

Suomessa pyöräilytaidon oppimisikä oli kymmenen maan vertailututkimuksessa toiseksi varhaisin. Kaikissa vertailuun osallistuneissa maissa pyöräilytaidon oppiminen oli varhaistunut keskimäärin noin yhdellä ikävuodella 1960-luvulta 2010-luvulle. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja yhdeksän ulkomaisen yliopiston yhteistyönä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä vaihteli noin neljän ja seitsemän ikävuoden välillä. Varhaisimmin pyöräilemään opittiin Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa ja myöhäisimmin Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa.

Vauvan näönvarainen tarkkaavaisuus alkaa kehittyä aiemmin kuin monet motoriset ja kielelliset taidot. Sen vuoksi näönkäytön tutkiminen voi tarjota tavan arvioida lapsen kehitystä jo elämän alkutaipaleella. FM Juha Pyykkö tutki väitöskirjassaan silmänliikeseurannan ja myöhemmän kehityksen yhteyttä Malawin maaseudulla väestössä, joka on aliedustettu kehityspsykologisessa tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tasoa. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako lapsen kokemus omista taidoistaan hänen mitattua taitotasoaan vai yli- tai aliarvioiko hän taitojaan. Laaja kansallinen tutkimus paljasti, että vanhemmilla lapsilla on realistisempi käsitys omista motorisista taidoistaan. Jos vanhempi lapsi yliarvioi omia taitojaan, hänellä oli todennäköisemmin kehitykseen tai terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten astma, ADHD tai kielenkehitykseen liittyvä viivästymä. Tiheään asutuilla alueilla asuvat lapset arvioivat motorisia taitojaan realistisemmin.

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Vaasan seudun kuudesluokkalaiset voivat nyt hakea Onkilahden yhtenäiskoulun urheiluluokalle. Hakuaika on 10.1.-10.2.2021.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kömpelöiden lasten kestävyyskunto on samalla tasolla kuin motorisilta taidoiltaan taitavampien lapsien. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön tutkimuksessa osoitettiin selkeästi, että kestävyyskunto ei ole yhteydessä motorisiin taitoihin.

Tuore suomalaistutkimus paljastaa, että 3–7-vuotiaiden lasten motorinen kehitys hyötyy osallistumisesta liikuntaharrastuksiin. Lisäksi lapset, jotka ovat temperamentiltaan aktiivisia sekä hyviä ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan, hyötyvät motoristen taitojen osalta näistä yksilöllisistä piirteistä. Lapsi omaksuu taitoja helpommin iän lisääntyessä.