Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Elimistön pintakudoksen, epiteelin, eheyden säätelyhäiriöt voivat edesauttaa syöpäsolujen liikkeelle lähtöä ja etäpesäkkeiden muodostumista.

Helsingin yliopiston tutkijat keksivät miten aktiini- ja myosiiniproteiinista koostuvien kimppujen, stressisäikeiden, muodostumista ohjataan ympäristön mekaanisten ominaisuuksien ja soluun kohdistuvien voimien välityksellä. Löydetyllä viestinvälitysreitillä on myös yhteyksiä syöpäsolujen leviämiseen kudoksissa.

Uusi Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että eläinsolun proteiinitukirangan rakenteet säätelevät vuorovaikutteisesti esimerkiksi solujen muotoa ja liikkumista. Solun tukirangan toimintahäiriöt ovat tyypillisiä syövissä ja neurologisissa oireyhtymissä.