Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu saapui eilen valtiovierailulle Unkariin. ICC:n pidätysmääräyksestä huolimatta Unkari ei pidättänyt Netanjahua. Tänään Unkari ilmoitti vetäytyvänsä ICC:n toiminnasta kokonaan. Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo vaativat maalle konkreettisia seurauksia EU:ssa.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo on huolissaan Donald Trumpin politiikan vaikutuksista Suomelle. Hän myös paheksuu eurooppalaisen konservatiivi- ja äärioikeiston tukea Trumpille, kun on ilmiselvää, että uuden presidentin politiikan seurauksena Eurooppa tulee kärsimään.

Euroopan parlamentti keskustelee lokakuun ensimmäisessä täysistunnossaan mm. Lähi-idän tilanteesta ja Schengen-alueen sisärajatarkastuksista. Lisäksi mepit keskustelevat Unkarin puheenjohtajakauden tavoitteista Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa.

Tervetuloa etäyhteyksin järjestettävään tilaisuuteen perjantaina 4.10. klo 9-10 (Suomen aikaa) tapaamaan suomalaismeppejä ja kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia Brysselistä.

Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa 16.-19.9.2024 keskustellaan mm. Unkarin puheenjohtajakauden painopisteistä, Euroopan kilpailukyvystä sekä Ukrainan taloudellisen ja sotilaallisen tuen lisäämisestä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syyttää hallitusta suomalaisten ostovoiman unohtamisesta. Lindtman vaatii hallitusta lykkäämään arvonlisäveropomminsa laukaisua ja unohtamaan kokonaan alempien verokantojen korotukset. Jos näin ei toimita, vaikutukset voivat heijastua myös syksyn palkkaneuvotteluihin.

Venäjän aloittaman sodan jatkuessa Ukrainassa EU-parlamentti toisti, että EU:n on tarjottava tukea niin kauan kuin se on tarpeen Ukrainan voiton varmistamiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra tuomitsee Venäjän hyökkäyksen kiovalaiseen lastensairaalaan jyrkin sanakääntein.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro välikysymyksessä ministeri Rydmanin asemasta. Eduskuntaryhmän puheenvuoron pitää kansanedustaja Timo Harakka. Muutokset puheessa mahdollisia.

Eurokokoomus eli EPP haluaa yhteistyöhön laitaoikeiston ECR:n kanssa. ECR:ssä on puolueita kuten Italian veljet, Puolan Laki ja oikeus ja myös Unkarin Fidesz on ilmoittanut pyrkivänsä ryhmään.

Puheenjohtaja Antti Lindtman esitteli puheessaan SDP:n puoluevaltuustolle vision vahvemmasta Euroopasta, joka rakentuu kolmen pilarin varaan: enemmän vastuuta turvallisuudesta ja puolustuksesta, vihreän siirtymän ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen sekä työntekijöiden oikeuksien ja sisämarkkinoiden vahvistaminen. Puheessaan Lindtman kritisoi myös EU:ta heikentäviä linjauksia, jotka ovat mahdollistamassa laitaoikeistovoimien tien eurooppalaisen vallan ytimiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen ihmettelee perussuomalaisten sekavia kannanottoja EU:n uuteen yhteisvelkaan. HS kertoi maanantaina perussuomalaisten kertoneen suomalaisille kahta viestiä: puoluetoimisto kertoi loppuviikosta, että PS ei hyväksy yhteisvelkaa missään olosuhteissa, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mäkelä sanoi viikonloppuna että tiukka ”ei” yhteisvelalle on orbanismia. - Jani Mäkelä ja Riikka Purra söivät puolueensa sanat viikonloppuna, kun kaksikko kertoi PS:n taluttavan Suomen neuvotteluihin uudesta yhteisvelasta Brysselin kutsun käydessä, ja puolue operoi Suomelle eduskunnassa löysän linjan uuteen yhteisvelkaan. - PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä teki pohjanoteerauksen julistaessaan yhteisvelan täystyrmäyksen orbanismiksi. Brysselin renkimiehen puhetta, Honkonen arvioi. - Näyttää siltä, että PS:n puoluetoimisto laulaa vielä vaalikevään lauluvihkosta, kun EU-myönteiseksi julistautunut PS-johto veisaa jo kokoomuksen virsiä. - PS:n puskafarssi j

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen puhui vappupäivänä Seinäjoella ja Kokkolassa.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma puhui vappuna Heinolan ja Lahden työväenvappujuhlissa.

Mepit hyväksyivät keskiviikkona uuden säädöksen, jolla EU:n toimittajia ja tiedotusvälineitä suojellaan poliittiselta ja taloudelliselta häirinnältä.

Heidi Hautala piti lauantaina 17. helmikuuta viimeisen puheensa Vihreiden puoluevaltuustolle europarlamentaarikkona. Hautala nosti puheessaan esiin paitsi ilmastokriisin, yritysvastuudirektiivin ja Viktor Orbanin, myös perjantaina menehtyneen Aleksei Navalnyin.

Ukrainassa on käyty raakalaismaista sotaa kohta jo lähes kaksi vuotta. Europarlamentin kauppavaliokunnan Venäjä-seurantaryhmän uutena puheenjohtajana toimiva europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri nosti parlamentin täysistunnossa esille Venäjän vastaisten pakotteiden valvonnan ja tehokkuuden merkityksen osana Ukrainan tukemista.

Ehdokaskollega Jussi Halla-aho on ottanut kantaa Yleisradion journalismiin ja vaatinut Ylen rahoituksen leikkaamista neljänneksellä, kun Ylen ”vasemmalle kallellaan oleva poliittinen linja” ei häntä tyydytä. Vaikka kyse olisikin ”vain” Halla-ahon provokaatiosta, asialla on suuri periaatteellinen merkitys demokratian ja avoimen yhteiskunnan kannalta. On toki sallittua arvioida kriittisesti Yleä, kuten mediaa muutoinkin. Ei Ylen uutisointi aina ole minuakaan miellyttänyt. On kuitenkin eri asia vaatia massiivista leikkausta Ylen rahoitukseen sillä perusteella, että Ylen journalismi ei vastaa hänen omia näkemyksiään. Mitä siitä seuraisi, jos maamme saisi presidentin, joka haluaa ohjeistaa Yleä kaidalle tielle ja kenties pitää muutakin mediaa kurinpidon alaisena? Eikö näin toimita lähinnä Venäjällä ja Unkarissa? Sitäkö haluamme? Ainakin Halla-aho selkeytti vaihtoehtoja presidentinvaalissa. Haluavatko suomalaiset valita Orbanin ja Unkarin tien, vai jatkaa Chydeniuksen, sananvapauden ja pohjo

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma peräänkuuluttaa Euroopan Unionin toimintakykyä erityisesti Ukrainaa koskevissa kysymyksissä. Kuten viimeisimmätkin Venäjän rajut ilmaiskut eri puolille Ukrainaa osoittavat, Ukrainalle annettavan avun hyväksi tehtävillä pätöksillä on kiire. Vaikka joulukuun Eurooppa-neuvostossa saatiin aikaan historiallisia päätöksiä, jäävät monet Ukrainan tulevaisuuden kannalta keskeiset asiat tammikuun ylimääräisen huippukokouksen päätettäväksi.

It has been most painful to follow the desperate wrangling over the Ukraine aid in the European Council. Hungary has been playing the Putin game plan and undermining European unity at an existential moment — and thus discrediting the highly respected 1956 and 1989 memories of its people’s battles for freedom and democracy. But the pain goes beyond that. Western leaders have been letting their publics feel that aiding Ukraine would be easier than it is. Europe lacks a realistic, sturdy long-term strategy to support Ukraine. It needs one soon. Preventing Russia from destroying Ukraine’s ambition to be part of liberal democratic world is essential for not only Ukrainians, important as it is. It is also necessary for peace and security for the rest of Europe and for the survival of the rules-based world order. This is as defining a moment in European and world history as the year 1989. The EU’s Ukraine strategy needs to be linked to the West’s overall strategy to contain Russia’s threat an