Sähkönjakeluyhtiö Caruna pilotoi kaksi vuotta sitten sähköverkon valvontajärjestelmää, joka paikantaa ja erottaa vian sekä palauttaa sähköt automaattisesti vian ulkopuolella oleville asiakkaille. Automaatiota kokeiltiin Carunan toimialueen 12 kunnassa ja näiden 12 sähköasemalla. Pilotista saatiin hyviä kokemuksia, ja automaatio on otettu käyttöön 28 sähköasemalle.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä kehittämisrahoitusta myönnettiin yli 14 miljoonaa euroa. Koko vuonna 2024 ELY-keskus myönsi Pohjois-Karjalaan yritys- ja investointitukia yli 23 miljoonaa ja muuta kehittämisrahoitusta lähes 22 miljoonaa euroa.

Turun kauppakamarin jäsenkyselyn tuoreet luvut tammikuulta antavat viitteitä hienoisista kasvuodotuksista TKI-investointeihin. Varsinaissuomalaisten yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointeja selvittäneeseen kyselyyn vastasi 119 jäsenyritystä. Vastaajista suurin joukko on teollisuuden alan yrityksiä.

Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2025 tietotekniikan professori Heidi Kuusniemen Vaasan yliopistosta. Valinta julkistettiin liiton tilaisuudessa Tieteen päivillä torstaina 9.1.2025 Helsingissä. Vuoden Professorin palkintosumma on 20 000 euroa. Professori Heidi Kuusniemi on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu paikkatietotekniikan ja satelliittinavigoinnin asiantuntija, joka on tehnyt merkittävää työtä avaruusteknologian ja paikannusjärjestelmien parissa yli 20 vuoden ajan. Tutkimuksessaan hän on kehittänyt erityisesti menetelmiä, joilla torjutaan satelliittipaikannuksen häirintää. ”Professori Kuusniemi on tehnyt laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä eri yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Hänen pitkäjänteinen työnsä on tuottanut tuloksia, jotka ovat sekä tieteellisesti merkittäviä että keskeisiä uusien teknologioiden käytännön sovelluksissa”, Professoriliiton puheenjohtaja Teija Laitinen perustelee Vuoden Professorin valintaa. Kuusniemel

Starship Technologiesin ruokaostosten kuljetusrobotit ovat ylittäneet miljoonan kuljetun kilometrin rajapyykin Suomessa tällä viikolla. Kuljetusrobottien toiminta alkoi Suomessa vuonna 2022 ja tähän päivään mennessä ne ovat tehneet yli 350 000 toimitusta asiakkaille. Virossa perustettu Starship on johtava autonomisten kuljetusrobottien kehittäjä ja valmistaja maailmassa.

Millaisia vaikutuksia GPS- ja GNSS-häirinnällä on Maanmittauslaitoksen toimintoihin? Tätä testattiin Norjassa järjestetyssä Jammertest-tapahtumassa, jossa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat saivat havainnoida GNSS-vastaanottimien eli satelliittipaikannusvastaanottimien käyttäytymistä laajamittaisen GNSS-häirinnän aikana turvallisissa puitteissa luvan kanssa. Erityistä oli, että häirintätestien kohteena oli myös FinPos-tukiasema eli samanlainen asema, joita Suomessa on lukuisia ja jotka yhdessä mahdollistavat tarkan paikannuksen. Testeissä saatiin tärkeää tietoa asemien häirintäsietoisuudesta.

Jari-myrsky rantautui Carunan verkkoalueille keskiviikkona. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmällään noin 12 500. Lähes kaikki sähköverkon viat on saatu korjattua.

Syksyn 2024 valkoposkihanhien syysmuutto on päättymässä. Syysmuutto on edistynyt niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on jäljellä enää muutamia kymmeniä valkoposkihanhia ja Etelä-Suomessa suurimmat parvet ovat pienentyneet viidesosaan viikontakaisesta määrästä. Suurin osa jäljellä olevista valkoposkihanhista jättänee Suomen seuraavan viikon kuluessa. Muuttotiedotteita jatketaan seuraavan kerran keväällä 2025 kevätmuuton alkaessa.

Lämpimät vastatuulet ovat pitäneet viikon aikana viimeisiä valkoposkihanhia aloillaan. Suurin alueellinen kerääntymä havaittiin lauantaina 19.10. Orimattilan Kurunkulmassa, jossa arvioitiin olevan 70 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Suurin paikkakohtainen muutto havaittiin tiistaina 22.10. Tammisaaren Gullössa, jossa laskettiin 6 200 muuttavaa valkoposkihanhea.

Kuluneen jakson aikana uusia valkoposkihanhia ei ole saapunut Suomeen. Suomen sisäinen muutto ja Suomesta poismuutto jatkuu kuitenkin. Jakson suurimmat havainnot tehtiin sunnuntaina 13.10. Orimattilan Kurunkulmassa, jossa havaittiin 50 000 valkoposkihanhea ja Mäntsälän Nikinojassa sekä Hausjärven Oitissa, jossa kummassakin havaittiin 40 000 valkoposkihanhea.

Hirvi- ja kauriskolareja sattuu Ifin vuosien 2019–2023 vahinkotilastojen perusteella eniten viikoilla 40–48, eli lokakuun alkupuolelta marraskuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla. Erityistarkkuutta liikenteessä vaaditaan, kun tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle.

Valkoposkihanhien ensimmäinen päämuutto tapahtui torstaina 3.10. ja toinen tiistaina 8.10. Jakson suurimmat laskennat tehtiin torstaina 3.10. Kiteen Kyyrönniemessä, jossa laskettiin 232 000 valkoposkihanhea sekä Savonlinnan Eevansaaressa, jossa laskettiin 217 000 valkoposkihanhea. Valkoposkihanhien päämuutto on nyt käynnissä.

– 9-vuotias poikani on katsellut tyhjää koiratarhaa tämän päivän. Mitäköhän pienen pojan päässä liikkuu, vaikka aikuiset vakuuttelevat, että sudet eivät käy ihmisen kimppuun, Jarkko Kauhajärvi kysyy.

Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.

Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä aiheutti merkittävää haittaa Maanmittauslaitoksen vuotuisilla ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoilla. Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille, kuten Puolustusvoimille ja Ruokavirastolle. Maanmittauslaitos on kehittänyt uutta osaamista, jolla voisi havaita myös ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän.

GPS-häirintätapausten yleistyminen Suomessa vaikeuttaa muun muassa ilmailua ja merenkulkua sekä aiheuttaa suuria haasteita satelliittinavigoinnille. Kiertoradalla matalalla lentäviä LEO-satelliitteja ja massiivisia MIMO-antenneja hyödyntävä uusi, Vaasan yliopistossa kehitetty menetelmä tuo keinoja tarkkaan navigointiin myös silloin, kun perinteiset GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmät eivät toimi. Patentoitu ja tehokkaaksi osoittautunut menetelmä on esitelty Mahmoud Elsanhouryn Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassa.

Kulunut viikko toi ensimmäisen valkoposkihanhien muuttoaallon Suomeen. Jakson suurin havainto tehtiin maanantaina 23.9. Rääkkylän Vuoniemellä, jossa havaittiin 9 860 valkoposkihanhea. Noin 50 000 valkoposkihanhen arvioidaan saapuneen Suomeen. Määrä on kuitenkin odotettua pienempi.

Barentsinmeren pesimäkannan valkoposkihanhia ei ole vielä muuttanut Suomeen. Suomen oman pesimäkannan suurin yksittäinen havainto on tehty 11.9. Espoon Laajalahdella, jossa laskettiin 5 030 valkoposkihanhea.

Tulevan syysmuuton arvioidaan olevan normaalista poikkeava, sillä kesän pesintä on ollut haastava Barentsinmerellä. Valkoposkihanhien syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä.

Herkkutatin löytää nuoresta metsästä, suppilovahveron parhaiten sammaleisilta rinteiltä. Suotuisat sieniapajat eivät jää sattuman varaan, kun niitä etsii suunnitelmallisesti karttojen ja ilmakuvien avulla.