RILin tuore palkkakysely vuodelta 2024 paljastaa, että sukupuolten välinen palkkaero on edelleen olemassa, vaikka naisten palkat ovat nousseet miehiä enemmän. Palkkakehitys on ollut vakaata, mutta tilanteessa on yhä parannettavaa.

Ylen (4.3.) julkaisemien tietojen mukaan miesten ja naisten palkkaerot samojen tutkintojen sisällä voivat olla suurimmillaan jopa yli 2 000 euroa kuussa. SDP:n kansanedustaja ja Demarinaisten puheenjohtaja Helena Marttila peräänkuuluttaa hallitukselta toimia palkka-avoimuuden ja työelämän tasa-arvon parantamiseksi.

Teknologiateollisuudessa uutta työehtosopimusta on neuvoteltu pitkin syksyä tuloksetta. Sopimusneuvotteluja on vauhditettu joulukuun alkupuolella järjestetyillä vuorokauden mittaisilla työtaisteluilla. - Juntturassa ollaan, ja näin joulun lähestyessä työmarkkinoiden päänavaus voi siirtyä uuden vuoden puolelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. Työntekijäpuoli on avoimesti ilmoittanut tavoittelevansa kymmenen prosentin korotuksia. Tästä työnantajapuoli on luonnollisesti pöyristynyt, mutta työnantajalle mikä tahansa luku on aina väärä ja liikaa. - On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempaa vuosia korkeampia korotuksia. Ostovoima on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kun siinä rinnalla maan hallitus on toteuttanut lähes nopeutetulla liukuhihnalla työlainsäädännön muutoksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä, on vain luonnollista, että lukuisille heikennyksille haetaan kompensaatiota. Palola ei arvioi, mitä pitkäksi venyvä neuvottelurupeama lopulta eri liitoille tarkoittaa.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tänään saanut päätökseen palkkakuoppalain käsittelyn. Se tulee rajoittamaan merkittävästi valtakunnansovittelijan toimivaltaa sekä heikentämään sovittelujärjestelmän riippumattomuutta. Lisäksi se tulee ajamaan naisvaltaiset alat pysyvään palkkakuoppaan. Kansanedustajat Lauri Lyly (sd.), Piritta Rantanen (sd.), Niina Malm (sd.) ja Timo Suhonen (sd.), esittävät vastalauseessaan lakiesityksen hylkäämistä.

Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.

Hallituksen esitys ns. vientimallista on tänään ja huomenna 3.–4. joulukuuta eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Työntekijäjärjestöt, erityisesti naisvaltaisten alojen liitot, vastustavat mallia kiivaasti. Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima perustelee, mihin liittojen kriittinen näkemys perustuu.

Helsingissä 23.11.-24.11.2024 kokoontuva Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian liittovaltuusto valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi Jenni Karsion.

Naisten palkkapäivää vietetään tänään tiistaina 5. marraskuuta. Tänään naisten ansiot ovat miesten ansioista 84,7 prosenttia. Sukupuolten välinen palkkaero on kuroutunut viime vuodesta yhdellä päivällä.

Sukupuolten palkkaero on edelleen suuri, ja ilman julkisen sektorin palkkaohjelmaa ero uhkaisi kasvaa entisestään, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo on tehnyt kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle Suomen hallituksen kaavaileman niin sanotun vientivetoisen palkkamallin oikeudellisuudesta. Hän vaatii komissiolta näkemystä hallituksen esityksestä palkkatasa-arvon ja -avoimuuden sekä sopimus- ja yhdistymisvapauden näkökulmasta.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro välikysymyksessä palkkatasa-arvosta. Eduskuntaryhmän puheenvuoron pitää kansanedustaja Piritta Rantanen Muutokset puhuessa mahdollisia.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin esittelypuheenvuoro koko opposition yhteisestä välikysymyksestä palkkatasa-arvosta. Keskustelu välikysymyksestä käydään tiistaina 15.10. klo 14 alkaen.

– Kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen syyttää SDP:tä pelottelusta ja populismista täysin aiheetta. Fakta on kuitenkin se, että tämä laki vientimallista rajoittaa palkansaajan tulonnostomahdollisuuksia tulevaisuudessa, kertaa SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen.

Hallituksen vientimalli on suora hyökkäys sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden edistämistä vastaan. Suomessa sukupuolten palkkaerot ovat suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin, mutta hallitusta ei tämä näytä kiinnostavan. Tasa-arvovaltuutetun mukaan naisenemmistöisten alojen palkankorotukset yleislinjan yli olisivat ratkaisevia samapalkkaisuuden saavuttamiseksi – mutta hallitus valitsee sulkea silmänsä.

Tänään eduskunnassa on lähetekeskustelussa hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista. SDP:n kansanedustaja, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Berg ei näe esityksessä mitään hyvää, vaan pitää sitä uhkana suomalaiselle työmarkkinamallille, palkkatasa-arvolle ja aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille.

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks

Siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei ole Suomessa kasvattanut miesten ja naisten tai eri koulutusryhmien välisiä palkkaeroja, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen on käynyt läpi paperiteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden sekä ohjelmistoalan palkkoja sukupuolen sekä eri ikäryhmien mukaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa on aiemmin osoitettu, että työehtosopimusjärjestelmän hajautuminen voi johtaa sukupuolten tai eri koulutusryhmien välisten palkkaerojen kasvuun. Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan vahvista palkkaerojen kasvua Suomessa.

Korkea koulutus pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja. Alemmilla koulutusasteilla naisten mediaaniansio vaihteli viime vuonna 75–81 prosentin välillä suhteessa miesten ansioihin, mutta ylemmillä koulutusasteilla ero pieneni selvästi.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara arvostelee tänään Helsingin Sanomien haastattelussa SAK:ta siitä, että Suomeen ollaan säätämässä lakia, jolla lukitaan kaikkien palkansaajien palkankorotusten taso vientialojen työehtoratkaisuihin.

Tasa-arvokehitys ottaa Suomessa takapakkia, jos hallituksen lakisääteinen työmarkkinamalli menee läpi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ennakoi lisäksi epävakauden lisääntyvän työmarkkinoilla.