Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärä on kasvanut ja opetushenkilöstön määrä pienentynyt samalla, kun hallinnollinen työ ja kilpailu rahoituksesta ovat lisääntyneet. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kokee silti työnsä merkityksellisenä ja ammattikorkeakoulut hyvinä työpaikkoina. Tulokset selviävät 31.10. julkaistusta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteisestä Kiviä ja keitaita 4.0 -tutkimusraportista.

Espoon varhaiskasvatukseen on perustettu tänä syksynä uusi päiväkodin apulaisjohtajan rooli, jonka tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen johtamista. Uudistuksella tavoitellaan päiväkodin johtajien työkuorman purkamista. Samalla pyritään edistämään sitä, että varhaiskasvatuksen arki toimii ja työ sujuu, kun resurssit hyvään johtamiseen paranevat.

Kasvatus- ja opetusalan johtajuus edellyttää vankkaa pedagogista osaamista sekä toimivia johtamisen työkaluja. OAJ pitää tärkeänä, että päiväkotien johtamista kehitetään jatkossakin tutkittuun tietoon pohjautuen. Asiantuntijatyön johtaminen käy kohtuuttoman vaikeaksi, jos johdettavia on liikaa. OAJ esittämiä ratkaisuja olisivat johdettavien määrän pitäminen hallittavana ja toimipistekohtaiset läsnä olevat johtajat.

Uudellamaalla toimivan Laurea-ammattikorkeakoulun suomenkielisiin koulutuksiin haki tänään 14. syyskuuta päättyneessä yhteishaussa yhteensä 4 626 ensisijaista hakijaa. Keskimäärin ensisijaisia hakijoita jokaista tarjolla ollutta opiskelupaikkaa kohden oli 4,3. Erityisesti hakijoita kiinnostivat turvallisuuteen liittyvät koulutukset.

Vuoden 2023 Korkeakoulupedagogiikan päivät, Pedaforum, järjestetään Tampereella, Hervannan kampuksella 6.–8.6.2023. Kirjoittajakutsu – Call for papers aukeaa 2.1.2023 ja esityksiä voi jättää 14.2.2023 asti.

Opettajilla on moninaisia käsityksiä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen arvioinnista. Opettajat kaipaavat oppiaineen arviointiin liittyvien käsitteiden ja määritelmien yksityiskohtaista avaamista siten, että kaikille opettajille muodostuisi yhteinen käsitys arvioinnin perusteista. KM Helena Vesaranta tutki väitöskirjassaan Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointia opettajan työn kontekstissa.

Tuore Pro Arte Utili -teos kertoo näkemyksellisestä muutoksesta ja sen johtamisesta. Tervetuloa kirjan julkistustilaisuuteen 2. joulukuuta.

Varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työtehtävissä on korostunut pandemia-aikana erityisesti henkilöstöjohtaminen, ja työmäärän lisääntyessä pedagogiselle johtamiselle ei ole jäänyt riittävästi aikaa, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.

Muutoksesta on tullut organisaatioiden pysyvä elementti. YTK Marja Terttu Kovalainen tutkii aikuiskasvatuksen väitöskirjassaan pedagogisen johtamisen vajeen ilmenemistä muuttuvissa ympäristöissä.

KM Mari Kyllönen tutki opettajien teknologian käyttöä kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan. Hän havaitsi, että opettajien digipedagogisen osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät teknologioiden käytön tukea, niiden pedagogista käytettävyyttä, sekä opettajan uskoa omaan oppimiskykyynsä.

Kun digitalisaatio rantautui oppilaitoksiin, oli Hyria koulutus Oy omatoimisesti ensimmäisten joukossa kehittämässä uusia digitaalisia oppimismenetelmiä. Avuksi löytyi oppimisen ohjausjärjestelmä itslearning, jota on räätälöity Hyriassa menestyksekkäästi. Se on alusta, jolle on hyvä rakentaa, kuin kotipesä.

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Tiedote lautakunnan kokouksesta 16.5.2018.