Kustannus Oy Duodecimin ensi kevään tietokirjat tukevat arjen hyvinvointia ja oppikirjat vahvistavat tuttuun tapaan ammatillista osaamista. Teokset tarjoavat uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti ja innostavat kohti tasapainoista elämää.

Ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöjen tänään alkava Puolet parempaa -kampanja vaatii Suomen kuntia ja kaupunkeja puolittamaan eläinperäisten tuotteiden ostot julkisissa hankinnoissa vuoteen 2030 mennessä ja korvaamaan ne muiden muassa kotimaisilla kasviproteiineilla. Kampanjan tavoitteena on saada aikaan valtuustoaloitteiden aalto, joka muuttaisi kuntien elintarvikehankinnat ilmaston, eläinten ja luontokadon kannalta kestävämmiksi.

Onko mahdollista hankkia vaatteita siten, että maapallon resurssit riittävät, mutta samalla nauttia pukeutumisesta ja leikitellä tyyleillä? Sissi Penttilän ja Aku Varamäen uutuuskirja Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus) tarjoaa konkreettisia ratkaisuja vaatearjen tueksi kaikille, jotka haluavat elää kestävästi ilosta ja tyylistä tinkimättä. Silmiä avaava ja inspiroiva tietokirja ilmestyy 25.3.

WWF Suomi ja Red Carpet Festari aloittavat monivuotisen yhteistyön, jonka tavoitteena on kerätä varoja luonnonsuojelutyöhön.

Uuden vuoden alkaessa moni haluaa panostaa terveelliseen syömiseen. Hedelmiä ja vihanneksia ostetaan reippaasti enemmän siirryttäessä joulukuusta tammikuuhun. Myös kiinnostus kasvis- ja vegaaniruokavaliota kohtaan kasvaa. Lidl haluaa kannustaa suomalaisia kokeilemaan kasvispainotteista ruokavaliota sekä vegaanisia tuotteita, joten Lidlillä alkaa vegeviikko torstaina 4.1.

Huoli ilmastonmuutoksesta on yleistä, etenkin nuorilla naisilla. 20–39-vuotiaista naisista 46 prosenttia on hyvin tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Monet aikuiset ovat myös valmiita toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten säästämään energiaa, syömään kasvipainotteisesti ja ostamaan tavaroita vähemmän. Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. THL selvitti nyt ensimmäistä kertaa maanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta huolissaan olemista ja ilmastotekoja. Tutkittavat olivat iältään 20–74-vuotiaita. Kaikista kyselyyn vastanneista naisista 38 prosenttia ja miehistä 26 prosenttia kertoi olevansa ilmastonmuutoksesta hyvin tai erittäin huolissaan. Vain 7 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Huolestuneisuus on yleisintä korkeasti koulutetuilla, esimerkiksi korkeasti koulutetuista naisista joka toinen kantaa huolta ilmastonmuutoksesta. ”Ilmastonmuutokseen liittyväl

Kuinka globaalit ympäristöongelmat vaikuttavat ihmisten terveyteen? Millainen on planetaarinen elämäntapa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Helsingin yliopiston Tiedekulman Stage-lavalla 23.11. klo 17.30 järjestettävässä kirjaillassamme. Tervetuloa mukaan!

Ilmastonmuutos, lajikato ja saasteet sairastuttavat maapallon ja muodostavat vakavia terveysriskejä ihmiskunnalle. Syyt ja ratkaisut löytyvät pääasiassa yhteiskunnan tasolta. Kansleri emeritus Kari Raivio ottaa osaa ympäristön tilasta käytävään keskusteluun Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirjassa Maapallo potilaana.

Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Linjaukset ovat uusista kesäkuussa 2023 julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen. ”Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta. Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Le

Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla takasi ruokavaliossa riittävän aminohappojen saannin eikä vaikuttanut negatiivisesti luuston aiheenvaihduntaan.

Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirja Planetaarinen elämäntapa ja ruokavalio on tuhti tietopaketti luonnon ja ihmisen hyvinvointia vaalivasta tavasta elää.

Reijo Laatikaisen uusi kirja Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät (Kirjapaja) selvittää, miten ja mistä saada sopivasti tarpeellisia vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Mikä on niiden mahdollinen hyöty, haitta ja yksilöllinen tarve? Milloin vitamiinien ja suojaravinteiden liian vähäinen saanti on todennäköistä ja miten asia tulisi huomioida? Mitkä taas ovat liian suuren saannin vaarat?

Terveellinen ja ympäristöystävällinen syöminen kiinnostaa suomalaisia. Syyskuun lopussa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset (76 %) haluaisivat muuttaa ruokailutottumuksiaan.

Suomalaislasten ruokailutottumusten tulisi muuttua merkittävästi lähestyäkseen kasvikunnan raaka-aineita painottavaa planetaarista ruokavaliota. Aikuisten esimerkki muutoksessa on tärkeä.