Konsernin keskeiset tunnusluvut 2024 2023 Liikevaihto, MEUR 7960,7 8209,6 Liikevoitto/tappio, MEUR 171,9 185,4 Liikevoitto % liikevaihdosta 2,2 2,3 Tilikauden tulos, MEUR 131,7 146,7 Oman pääoman tuotto % 9,4 11,0 Omavaraisuusaste 57,2 55,7 St1 Nordic -konsernin liikevaihto vuonna 2024 oli 8,0 miljardia euroa, joka oli lähes samaa tasoa kuin edellisen vuoden 8,2 miljardia euroa. Liikevaihto jakautui maakohtaisesti niin, että 20,5 % tuli Suomesta, 54 % Ruotsista, 25 % Norjasta ja 0,5 % Iso-Britanniasta. St1 jatkoi voimakkaasti laajentumista biokaasualalla yhdistämällä olemassa olevan biokaasuliiketoimintansa sekä 19 %:n omistusosuutensa Biokraft International AB:stä yhteisyritykseen, jonka se on perustanut HitecVisionin ja Aneo Renewables Holdings AS:n kanssa. Yritys toimii nimellä St1 Biokraft. Sen liikevaihtoa ei yhdistetä St1-konserniin. Konsernin liikevoitto oli 171,9 miljoonaa euroa, joka oli 13,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jalostus- ja tukkumarginaalit olivat

Valtaosa suomalaisista (64 %) vastustaa nettikasinoiden sääntelyn höllentämistä ja edellyttää peliyhtiöiltä vastuullisuutta. A-klinikkasäätiön tuoreen Addiktiokyselyn mukaan 84 % pitää tärkeänä, että rahapelien tarjoajat tiedottavat pelaamisen riskeistä. Samalla 87 % vaatii tiukkaa ikärajavalvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tulokset nostavat esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden, kun hallitus valmistelee rahapelijärjestelmän uudistusta.

Kokoomuksen Helsingin pormestariehdokas Daniel Sazonov on julkistanut pormestariohjelmansa. Ohjelman painopisteitä ovat muun muassa laadukas koulutus, sujuva liikennne, hyvä terveydenhoito, sujuva arki, turvallisuus ja vastuullinen taloudenpito.

Suomessa ei ole ollut saamelaisia kohtaan samanlaista virallista ja poliittisin päätöksin ohjattua sulauttamispolitiikkaa kuin Norjassa ja Ruotsissa, vaan saamelaisia on muovattu suomalaiseen yhteiskuntaan "järkeilevän kolonialismin" kautta. Näin toteaa tutkija ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola tuoreessa selvityksessään Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Selvitys julkaistiin keskiviikkona 5.2. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Ymmärrys siitä, että talouskasvu perustuu työn tuottavuuden kasvuun eli siihen, että tehtyä työtuntia kohden syntyy aikaisempaa enemmän reaalista arvonlisäystä, on kasvanut ilahduttavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloudessa syntyy aikaisempaa enemmän ja laadukkaampia tavaroita sekä palveluita.

Enemmistö suomalaisista kokee Suomen elävän liikaa velaksi, ja uskoo sen johtavan suuriin ongelmiin tulevaisuudessa. Tästä syystä suomalaiset ovat edelleen likimain yhtä valmiita leikkaamaan menoja eri kohteista kuin kaksi vuotta sitten, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Uusi Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa arvojen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Arvojen yhteys puolueen näkemyksiin on vahvempi sosiaalisten ja kulttuuristen kuin taloudellisten kysymysten kohdalla.

Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.

Suomalaisten enemmistö kokee, että maamme kehitys on tällä hetkellä väärällä kurssilla, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Helsingin Kirjamessujen lavavalikoimaan on tänä vuonna tullut uusi Arabia-lava, jossa keskitytään muun muassa käsitöihin, harrastuksiin ja askarteluun, jotka sopivat hyvin lukemisen rinnalla kotoiluun. Kirjamessut tarjoaa myös paljon itsestä huolehtimiseen kannustavaa hyvinvointiohjelmaa. Tänä vuonna kirjamessuihin voi valmistautua neulomalla Helsingin Kirjamessut 2024 -villasukat, jotka on suunnitellut artesaani Miia Mäki-Ikola. Helsingin Kirjamessut järjestetään torstaista sunnuntaihin 24. – 27.10.2024 Helsingin Messukeskuksessa.

Miikkael Azaize työskentelee Finanssiala ry:n (FA) EU-asiantuntijana Brysselissä. Hän aloitti FA:ssa huhtikuussa 2024 ja siirtyi Brysseliin kesäkuun alussa. Juuri alkaneella EU-kaudella FA:n painopisteitä ovat muun muassa maltillisempi sääntely, pääomamarkkinoiden monipuolinen toiminta ja kestävä kasvu. Azaize edistää näitä tavoitteita muun muassa tapaamalla europarlamentaarikkoja ja virkamiehiä, luomalla kontakteja ja osallistumalla tapahtumiin ja seminaareihin. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten yhteisessä toimistossa.

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Vaalihuuma nousee Yhdysvalloissa, ja ehdokkaat ovat jo ehtineet tehdä konkreettisia talouspoliittisia avauksia. Republikaanien ehdokas Donald Trump ehdotti vastikään 20 prosentin tuontitulleja kaikille maille ja 60 prosentin tulleja Kiinalle. Toteutuessaan tämä politiikka olisi haitallista paitsi Yhdysvalloille, se aiheuttaisi myös päänvaivaa ympäri maailman. Suomelle korkea tuontitulli olisi erityisen huono asia, koska Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin kauppapolitiikka olisi Trumpia miedompaa ja näin ollen suotuisampaa suomalaisille vientiyrityksille, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.

Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.

SDP:n ryhmäpuheenvuoro välikysymyksessä ministeri Rydmanin asemasta. Eduskuntaryhmän puheenvuoron pitää kansanedustaja Timo Harakka. Muutokset puheessa mahdollisia.

Hyvät keskustalaiset, Aatesisaret ja veljet! Alkava kesä, viikot ennen juhannusta ovat täynnä vehreyttä ja valoa. Suomi on parhaimmillaan pientareiden kukissa, koivujen vihreän eri sävyissä ja peilityynissä järvissä. Me keskustalaiset kokoonnumme tänne Jyväsjärven rannoille viettämään kesäisiä päiviä yhdessä ja rakentamaan suuntaa Suomelle ja puolueellemme. Olette sydämellisesti tervetulleita jokainen. Ja huomenna meitä on täällä vielä moninverroin enemmän väkeä! Emme ole täällä Jyväskylässä koolla ensimmäistä kertaa – kokous kolmenkymmenen vuoden takaa on piirtynyt vahvasti puolueen syvämuistiin. Silloinkin Suomelle totisesti etsittiin yhdessä suuntaa, lamavuosien keskellä ja Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Tuolloin Keskusta kokosi sisäänsä koko vaativan kansallisen keskustelun EU-jäsenyyden mahdollisuuksista ja uhista. Olimme monen äänen ja mielipiteen joukko – ja sellaisena valtavan vahva. Keskusta ratkaisi Suomen suunnan. Toivon, että tässä kokouksessa – vaikkakaan ei varmasti

Kuinka talouden ja yhteiskunnan tuleva kehitys saadaan käännettyä ympäristön ja luonnon kannalta kestävämmälle uralle – kohti vihreää kasvua? Tuore tietokirja ”Vihreä kasvu” tarjoaa vastauksia tähän kysymykseen ja summaa Business Finlandin, Laboren ja VTT:n yhteisen ForGrowth-tutkimushankkeen tulokset.

Miten ikääntyvän Suomen talous saadaan nousuun ja maailman onnellisin maa jälleen voittavalle uralle - myös niin, että ihmiset, yritykset ja ilmasto voivat hyvin tulevaisuudessakin? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Finnvera tuovat kesäkuussa Porin SuomiAreenaan maan ykkösekonomistit yhteen lavalle hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajien kanssa. Suuressa talouskeskustelussa torstaina 27. kesäkuuta Vaakunan lavalla Suomen kestävän kasvun yhtälöä ratkovat Vihreiden Sofia Virta ja Kokoomuksen Matias Marttinen, yhdessä Etlan Päivi Puontin ja Finnveran Mauri Kotamäen kanssa.

Puheenjohtaja Antti Lindtman esitteli puheessaan SDP:n puoluevaltuustolle vision vahvemmasta Euroopasta, joka rakentuu kolmen pilarin varaan: enemmän vastuuta turvallisuudesta ja puolustuksesta, vihreän siirtymän ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen sekä työntekijöiden oikeuksien ja sisämarkkinoiden vahvistaminen. Puheessaan Lindtman kritisoi myös EU:ta heikentäviä linjauksia, jotka ovat mahdollistamassa laitaoikeistovoimien tien eurooppalaisen vallan ytimiin.