Paperin ja kartongin tuotantomäärät kääntyivät viime vuonna kasvuun niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomessa paperin tuotanto kasvoi 3,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. Paperia tuotettiin vuonna 2024 yhteensä 3 miljoonaa tonnia. Kartongin tuotantomäärä kasvoi 9,9 prosenttia vuonna 2024. Tuotantomäärä ylsi yhteensä noin 3,7 miljoonaan tonniin. Sellun tuotantomäärä laski hieman edellisvuodesta, laskua oli 0,4 prosenttia ja tuotantomäärä noin 7 miljoonaa tonnia. Myös Suomessa toimivan mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärät kasvoivat vuonna 2024. Sahatavaran tuotantomäärä oli lähes 11 miljoonaa kuutiometriä, kasvaen 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Vanerin tuotantomäärä oli 0,9 miljoonaa kuutiometriä, kasvua edellisvuoteen 5,1 prosenttia. Kasvaneista tuotantomääristä huolimatta vuosi oli haastava metsäteollisuudelle Alkuvuodesta 2024 metsäteollisuuden tuotantomääriin vaikuttivat poliittiset lakot. Lakon aiheuttamien logistiikkaongelmien takia tuotantoa jouduttiin osin keskeyttämä

Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina 10. tammikuuta pitkistä lakoista Kemianteollisuuden yrityksiin. Lakkoja kohdistuu 22:een kemianteollisuuden jäsenyritykseen sen eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea. Ilmoitettu lakko koskee noin 2 600:aa työntekijää. Lakot on ilmoitettu ajalle 27.1.–1.2.

Perheyritykset pitävät kiinni työntekijöistään haastavinakin taloudellisina aikoina. Perheyritysten liiton PerheyritysPULSSI-kyselyn vastaajayrityksistä 29 prosenttia arvioi, että niiden henkilöstömäärä kasvaa seuraavan puolen vuoden aikana. Noin 52 prosenttia perheyrityksistä arvioi, että niiden työntekijämäärä pysyy ennallaan. Vielä tämän vuoden elokuussa vain 17 prosenttia vastaajayrityksistä uskoi henkilöstömäärän kasvuun.

Kemianteollisuuden tuotantomäärät ovat kääntyneet pieneen kasvuun ensimmäistä kertaa kesän 2022 jälkeen. Kysyntä on kuitenkin edelleen huomattavasti keskiarvoa matalampaa ja suhdannearviot yhä negatiivisia. Selkeää käännettä parempaan saadaan vielä odottaa, selviää toimialakatsauksessa.

Työn ja talouden tutkimus LABOREn toimialaennusteessa tarkastellaan yksityisen sektorin päätoimialojen suhdannenäkymiä vuosina 2024 ja 2025. Normalisoitunut inflaatiotilanne on vahvistanut kuluttajien ostovoimaa, mutta yleinen talouskehitys on yhä vaisua. Rakennusalan ahdinko on toistaiseksi jatkunut, ja paremmasta kehityksestä on vasta hienoisia merkkejä. Teollisuus supistuu hieman vuonna 2024, kun taas palvelualoilla näkymät ovat pääosin positiiviset. Alkuvuoden 2024 poliittiset lakot koskettivat lukuisia toimialoja, mutta lakkojen tarkkojen vaikutusten arvioiminen on erittäin haastavaa.

Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.

Huhtikuun sähkönkulutus nousi viisi prosenttia vuoden 2023 huhtikuuhun verrattuna. Seisokit ja lakot vähensivät teollisuuden kulutusta, muun kulutuksen osuus nousi 19,5 % kylmien säiden takia. Sähkön keskihinta oli huhtikuussa 4,89 senttiä kilowattitunnilta.

Ingressi: Huhtikuun sähkönkulutus nousi viisi prosenttia vuoden 2023 huhtikuuhun verrattuna. Seisokit ja lakot vähensivät teollisuuden kulutusta, muun kulutuksen osuus nousi 19,5 % kylmien säiden takia. Sähkön keskihinta oli huhtikuussa 4,89 senttiä kilowattitunnilta.

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli yllättäen voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen, jossa tarkastellaan maakuntien elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilaa ja lähitulevaisuuden näkymiä. Pohjanmaan ELY-keskusalueella elinkeinoelämän tunnelmia hillitsee vallitseva taloustilanne, mikä heijastuu myös työmarkkinoihin. Tilanteen odotetaan kuitenkin piristyvän vuoden kuluessa. Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle odotetaan toiveikkaina massiivisten puhtaan siirtymän investointien toteutumista.

Suomalaisista 48 prosenttia arvioi, että ”suomalaisilla työpaikoilla lakkoillaan tarpeettoman paljon, mikä vahingoittaa maamme asemaa kansainvälisillä markkinoilla ja investointien kohteena”. Vuosi sitten näin ajatteli vain 31 prosenttia, selviää EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Hämeen teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen yritysten suhdannetilanne on pessimistinen. Tieto selviää Hämeen kauppakamarin ja EK:n yhteistyössä huhtikuussa tekemästä Suhdannebarometrikyselystä. ”Hämeessä oltiin enemmän pessimistisempiä kuin muualla Suomessa. Alueellamme sekä vienti- että rakennusteollisuuden suhdanteet ovat heikot ja maaliskuun poliittiset lakot heijastuvat myös yritysten kannattavuuteen. Ainoa positiivinen signaali on, että heikosta suhdannetilanteesta huolimatta yritykset eivät ole merkittävästi vähentämässä työvoimaa”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusten tuotto oli tammi–maaliskuussa 3,2 prosenttia. Yhtiön kustannustehokkuus parani edelleen vakuutusmaksutulon kasvaessa ja eläketurvan tuottamiseen tarvittavien hoitokulujen laskiessa. – Olemme jatkaneet menestyksekkäästi Ilmarisen strategian toteuttamista ja kasvattaneet tuottavuuttamme viimeisten kuuden vuoden aikana merkittävästi, toteaa Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Ydinvoiman ja tuulivoiman tuotanto laskivat suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, vesivoima ja tuonti kasvoivat. Sähkön hinta oli vain sentin kalliimpaa kuin helmikuussa Olkiluodon huoltotöistä huolimatta. Tuonnin volyymi laskenut huomattavasti pidemmällä aikavälillä.

Metsäteollisuuden suhdannenäkymät kohenevat hieman tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Sahoja painaa yhä rakentamisen alakulo, sen sijaan sellun, paperin ja kartongin tuotanto ja vienti kasvavat maltillisesti. Rakentamisen elpyminen ja talouden yleinen virkistyminen alkavat lisätä vientiä selvemmin ensi vuoden mittaan. Tämän kevään poliittisten lakkojen lopullinen vaikutus metsäteollisuuden koko vuoden tuotantoon ja vientiin riippuu loppuvuoden kysynnästä.

Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallitus totesi kokouksessaan torstaina, että ammattiliitot keskeyttävät poliittiset työtaistelutoimet ensi maanantaina. Seuraavan kerran SAK:n hallitus arvioi tilannetta kokouksessaan 18. huhtikuuta.

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät heikoiksi. Negatiivisiksi ne arvioivat myös yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen seuraavan kolmen kuukauden aikana, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Vaimeat suhdannenäkymät eivät ole kohentuneet joulukuusta. Kyselyyn vastanneista alueen yrityksistä 39 prosenttia arvioi, että poliittisten lakkojen suma vähentää niiden mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja vuonna 2024.

Poliittiset lakot vaikuttavat monen pk-yrityksen kassavirtaan. Tämä voi heijastua maksuvaikeuksina. Verohallinnon ja työeläkeyhtiöiden olisi tuettava aktiivisin toimenpitein veronmaksuun ja työeläkemaksuihin tilapäistä joustoa tarvitsevia yrityksiä, Suomen Yrittäjät esittää.

Viennistä riippuvaisten yritysten ja sitä myötä koko Suomen taloudellinen ahdinko pahenee entisestään. Ammattiliittojen tänään ilmoittamat uudet, yhä jatkuvat ja massiiviset poliittiset lakot syventävät entistä useamman vientiyrityksen taloudellista ahdinkoa. Työtaistelutoimet alleviivaavat tarvetta poliittisten lakkojen rajaamiselle.‍