Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.

Perinnemaisemien maastokartoitukset ja kohteiden kunnostusten suunnittelu eri puolilla Etelä-Savoa jatkuvat tulevana kesänä. Työt ovat osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa, jota Etelä-Savon ELY-keskus toteuttaa omalla alueellaan. HELMI-ohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen ja kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.

Nurmi kasvaa Suomessa hyvin ja se jalostetaan ihmisten ravinnoksi märehtijöiden avulla. Nurmen laajamittainen käyttö on yksi merkittävimmistä eroista suomalaisen kotieläintuotannon ja globaalin tuotantotavan välillä. Paitsi että nurmella on keskeinen merkitys märehtijöiden rehuna, tuottaa se myös suuren määrän ympäristöhyötyjä. Ympärivuotisen kasvipeitteisyyden ja maaperän kasvukunnon näkökulmasta nurmen merkitys esimerkiksi hiilen sidonnassa on ehdottoman tärkeä. Emme kuitenkaan tunne kaikkia vaikutusmekanismeja ja varmasti myös viljelykäytännöissä ja tuotannon organisoimisessa on paljon tehtävää.

Variksenmarjoissa elävistä bakteereista löydetty antibakteerinen proteiinin osa eli peptidi voi olla uusi keino lypsylehmien utaretulehduksen ehkäisemiseksi. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen koordinoimassa Hyvää karjalle -tutkimushankkeessa selvitetään, miten infektioita estävää antibakteerista yhdistettä voitaisiin käyttää hyväksi lehmien utareita suojaavassa vedinkastoaineessa lypsämisen yhteydessä. Tavoitteena on kehittää uusi vedinkastotuote.

Suomalainen lihaketju on jo vuosia tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä sen eteen, että kotimaisen valkuaisen osuutta voidaan kasvattaa ja soijan käyttöä rehustuksessa saadaan vähennettyä. Euroopassa soijaa käytetään kotieläinten rehustuksessa enemmän ja kauppasodan myötä lisääntyvä soijan tuonti parantanee soijaa runsaasti käyttävien kilpailukykyä. Suomalainen vastuullisempi tapa tuottaa lihaa on saatava esiin, ettei se jää kilpakumppaneiden jalkoihin.

Viljelijöitä ja yksityismetsänomistajia edustavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC pitävät tänään julkistetun Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportin viestiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ruokaturvaan ja maaperän kasvukuntoon hälyttävänä. Maankäyttöön keskittyvä raportti alleviivaa ilmastonäkökulmasta maatalouden, maankäytön ja uusiutuvien luonnonvarojen ratkaisevaa roolia ilmastonmuutosta vastaan taistelemisessa ja ruokaturvan takaajana muuttuvaan ilmastoon sopeutuen.

Maidontuotannon voimakas rakennemuutos edellyttää lypsykarjatiloilta jatkuvia investointeja. Luonnonvarakeskus (Luke) pyrkii edesauttamaan järkevien investointipäätösten tekoa uudella laskentatavalla, joka huomioi investoinnin kannattavuustarkastelussa riskit. Tavoitteena on kotimaisen maidontuotannon jatkuminen taloudellisesti vakaalla pohjalla.

MTK:n nautajaosto kritisoi voimakkaasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoiman Foodweb-hankkeen tiedotusta. Hanketta on esitelty nimellä ”Auta Itämerta - mieti mitä syöt”. Hankkeen tiedotuksessa syytetään suomalaisen naudanlihantuotannon aiheuttamaa typpikuormitusta ja kehotetaan vähentämään naudanlihan syöntiä, jotta Itämeren ravinnekuormitus vähenisi.