Kelan saamenkieliset verkkosivut tarjoavat tietoa Kelan etuuksista ja palveluista kolmella saamen kielellä. Palautekyselyssä voit kertoa mielipiteesi sivustosta ja auttaa meitä kehittämään sitä.

Oulun yliopiston syksyllä alkaviin suomenkielisiin koulutuksiin haetaan kevään toisessa yhteishaussa 11.−25.3.2025. Aloituspaikkoja on yhteensä 2455 ja hakukohteita 81.

UNESCO juhlistaa kansainvälistä äidinkielen päivää vuosittain 21. helmikuuta. Kansanedustaja Maaret Castrén vaatii huomion kiinnittämistä maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaidon eriytymisen pysäyttämiseen. Hän nostaa esimerkiksi Suomi toisena kielenä opetuksen, jonka tarvetta pitäisi arvioida tarkemmin.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi yhteensä 831 apurahaa. Apurahoja haki lokakuussa 2024 jälleen ennätysmäärä tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöitä.

Suomessa ei ole ollut saamelaisia kohtaan samanlaista virallista ja poliittisin päätöksin ohjattua sulauttamispolitiikkaa kuin Norjassa ja Ruotsissa, vaan saamelaisia on muovattu suomalaiseen yhteiskuntaan "järkeilevän kolonialismin" kautta. Näin toteaa tutkija ja saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola tuoreessa selvityksessään Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Selvitys julkaistiin keskiviikkona 5.2. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Espoon evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 156 049 (henkilöinä 1507 vähemmän kuin vuonna 2023). Kirkkoon kuuluu 48,6 prosenttia espoolaisista. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä väestöstä 64,5 prosenttia on seurakuntien jäseniä. Muunkielistä espoolaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 2,3 prosenttia. Heitä on 1836 henkilöä, eli kaikista jäsenistä 1,2 %.

Lapin kirjastojen joka toinen vuosi jakaman Lappi-kirjallisuuspalkinnon finalistit on valittu. Palkinnonjakotilaisuus järjestetään Kolarin kirjastossa 19.3.2025. Voittajan valitsee tänä vuonna kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen. Yleisöäänestys on auki 1.-23.2.2025.

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Kela on julkaissut ensimmäiset vuoden 2025 etuusesitteet. Esitteet ovat saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kelan yhteistyökumppanina voit nyt tilata esitteitä Kelan verkkosivuilta.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) monivaiheinen perusparannushanke Inarissa on valmistunut aikataulun mukaisesti ja alle kustannusarvion. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamassa hankkeessa pääkoululla tehtiin teknisten korjaustöiden lisäksi toiminnallisia muutoksia, kuten opetustilojen uudelleensijoittelua uusia oppimisympäristöjä mukaillen. Nahankäsittelytilat uudistettiin kokonaan takomon kanssa erilliseen Paja-rakennukseen.

Palaamisia – Different Points of Return -näyttely käsittelee alkuperäiskansojen taidetta, perinteitä ja yhteisöjen kulttuurista itseilmaisua. Näyttely esittelee teoksia ja projekteja, joissa alkuperäiskansojen oma tieto, käsitteet ja käytännöt nousevat keskiöön, tarjoten vaihtoehdon kolonialistisille näkökulmille.

Viranomaiset ja muut julkishallinnon toimijat ovat viime vuosina aktiivisesti kehittäneet palveluja myös saamenkielisille. Mihin saamenkielisten palvelujen kehittäminen perustuu? Mitä lainsäädäntö edellyttää viranomaisilta ja julkisilta toimijoilta? Entä mihin saamelaisilla asiakkaina on oikeus? Näihin kysymyksiin etsimme yhdessä vastauksia saamelaiskäräjien, oikeusministeriön ja Kelan järjestämässä Näkökulmia saamelaisten oikeuksiin viranomaispalveluissa -webinaarissa. Webinaarin puhujina ovat hallitussihteeri Pamela Sarasmo oikeusministeriöstä ja kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio saamelaiskäräjiltä. Webinaarin avaa erikoissuunnittelija Lahja Johansen-Lampsijärvi Kelasta. Webinaari on kohdennettu viranomaisille ja muille julkishallinnon toimijoille sekä kolmannen sektorin toimijoille kuten yhdistyksille. Webinaarin kieli on suomi. Webinaarin tavoitteena on lisätä ymmärrystä saamelaisten kielellisistä, sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista julkishallinnon palveluissa herättää

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kuntoutusta saamenkielisille -projektissa (2024–2027) kehitetään ja kokeillaan saamenkielisille suunnattua kuntoutuspalvelua, joka huomioi kielen ja kulttuurin. Kehittäminen perustuu Kelan tekemään selvitykseen saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta.

Kuka omistaa karjalaisuuden, on vilkkaan keskustelun aiheena. Helsingin Sanomissa aihe nousi esiin otsikolla: ”Karjalaisaktivistit töhrivät Elias Lönnrotin patsaan”. Karjalan Liitto korostaa, että nimettömänä pysyttelevän laittomin keinoin asioita ajavan kollektiivin teoille ei pidä antaa suurta painoarvoa.

Ihmisen suhde ympäristöönsä nimien kuvaamana, paikannimet osana kestävää kaupunkia, kaupalliset nimet osana kestävää taloutta ja identiteetin ilmaiseminen henkilönnimien avulla – muiden muassa näitä aiheita pohditaan elokuussa nimistötutkijoiden kongressissa Helsingin yliopistossa.

Pulmankijärveläisen Inger-Mari Aikion suomen- ja pohjoissaamenkielinen runokokoelma on neliääninen dialogi erilaisista suhtautumisista itsemurhaan. Se haastaa myös lukijan pohtimaan omaa asennettaan.

Suomen johtava kulttuurin ja tieteen hakupalvelu Finna.fi palvelee nyt pohjoissaamen kielellä. Pohjoissaamenkieliset pääsevät ensi kertaa käyttämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden tarjoamia verkkosisältöjä ja -palveluita omalla äidinkielellään.

Aluehallintovirastot ovat tehneet päätökset harrastamisen Suomen mallin avustuksista. Avustuksen saajat järjestävät lapsille ja nuorille harrastustoimintaa lukuvuonna 2024–2025.

Inga Maggan toinen romaani on koskettava perhetarina sotienjälkeisen Saamenmaan lapsista ja nykypäivän kaupunkisaamelaisista.

Kela on julkaissut ensimmäisen version saamenkielisestä verkkoasiointipalvelusta. Saamenkielisessä MuKela- tai MuuKela-palvelussa voi jo hakea valikoituja etuuksia ja lähettää liitteitä.

Kulttuurikeskus Stoassa alkaa näillä näkymin vuonna 2028 mittava perusparannus- ja laajennushanke, jonka yhteydessä Stoan palveluja ja tiloja uudistetaan. Kaupunkilaiset ovat olleet mukana ideoimassa ja suunnittelemassa uutta Stoaa. Asukkaiden toiveiden ja ajatusten pohjalta sekä väestörakenteen ennustetietoihin perustuen Stoalle on tänä keväänä luotu alustava, vuoteen 2030 tähtäävä visio ja palvelukonsepti.