Suomen hallituksen keväällä tekemä päätös ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän poistamisesta antaa mahdollisesti optikolle jatkossa valtuudet määrätä silmälaseja ilman silmälääkärin antamaa erillistä lupaa asiakkaille, joille on tehty jokin kirurginen toimenpide kuten linssi- tai laserleikkaus. Silmäaseman optikoilleen teettämästä kyselystä selviää, että optikot suhtautuvat muutokseen positiivisesti – taustalla on erityisesti asiakkaan arjen helpottuminen entisestään sekä ammattihenkilöiden keskittyminen juuri siihen, mikä on heidän oman osaamisensa ytimessä.

Silmäterveyttä edistävä NÄE ry on huolissaan hallituksen tämänpäiväisen Kela-korvauksia nostavan päätöksen vaikutuksista. ”Kun suuremman Kela-korvauksen voi käyttää kuka tahansa tervesilmäinen uuden silmälasireseptin hankkimiseen silmälääkäriltä, häviäjiä ovat silmäsairaat, joiden jo ennestään laittoman pitkät hoitojonot vain pahenevat entisestään”, varoittaa NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Tastilla on myös ratkaisu: ”Nyt pitää samanaikaisesti toimeenpanna ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistaminen, kuten hallitus on viisaasti jo aiemmin päättänyt”. Pykälä 16 pakottaa silmälääkärien asiakkaaksi mm. kaikki tervesilmäiset, jos heidän silmiään on joskus leikattu.

Valtioneuvosto on 2024 kehysriihessään ilmoittanut aikomuksestaan poistaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 16 §, joka määrittelee optikon ammatin harjoittamista. Silmälääkäriyhdistys korostaa, että vaikka päivityksiä tarvitaan, asetuksen täydellinen poistaminen ei ole suositeltava potilasturvallisuuden takia.

Hallitus päätti kehysriihessä silmäterveyden työnjaon uudistamisesta, asiantuntijoiden vahvaa suositusta noudattaen. ”Silmätautien ylipitkiä hoitojonoja päästään laajasti purkamaan, kun rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien optikoiden eli optometristien merkittävästi laajentunut osaaminen saadaan käyttöön. Tämä on historiallinen linjaus, jonka hyödyt on saatava kansalaisille pian”, kiittää hallituksen ratkaisua silmäterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. Päätöstä edeltänyt asiantuntijaselvitys on lähes yksimielisesti muutoksen kannalla.

Hallituksen kehysriihi on päättänyt silmäterveyden uudistuksesta: Luvassa on parempi hoito ja miljoonien säästöt. Tämä on lähtökohtana keskustelutilaisuudelle sote-palvelujen sääntelystä ja tuottavuudesta perjantaiaamuna eduskunnan Pikkuparlamentissa. Tilaisuudessa julkistetaan 10 terveydenhuollon järjestämisen ja tuottavuuden huippuasiantuntijan arvioihin perustuva raportti, joka voimakkaasti peräänkuuluttaa hallituksen juuri tekemää linjausta silmäterveydenhoidosta.

Suomessa silmäterveydenhuollon jonojen pituus on hälyttävän suuri, lähes 29 000 ihmistä odottaa hoitoa. NÄE ry esittää ratkaisuehdotuksen, joka perustuu optikkoliikkeiden laajempaan rooliin julkisin varoin tuotettavissa näönhuollon palveluissa sekä ammattihenkilöasetuksen pykälän 16 poistamiseen. Näiden avulla mahdollistetaan hoitojonojen purkaminen ja resurssien tehokas käyttö.

FM Petri Purola selvitti väitöstutkimuksessaan glaukooman yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyseessä on ensimmäinen laaja väestötason tutkimus glaukoomasta ja sen vaikutuksista elämänlaatuun, mielenterveyteen, terveydenhuollon palvelujen käyttöön ja työkykyyn Suomessa. Tulosten perusteella näkövammaisuuden ehkäisy on siihen käytettäviin kustannuksiin verrattuna kannattavaa sekä yhteiskunnan että yksilön hyvinvoinnin kannalta.

Kahdeksan kymmenestä maan johtavasta asiantuntijasta tukee silmäterveyden asetusmuutosta, joka olisi heti toteutettavissa, purkaisi heti hoitojonoja ja säästäisi kymmeniä miljoonia euroja. Tämä ilmenee selvityksestä, johon haastateltiin kymmentä terveydenhuollon ja tuottavuuden huippuasiantuntijaa. ”Näin vahvaa asiantuntijaviestiä toivoisi hallituksen kuuntelevan. Asetusmuutoksella saataisiin optometristit eli rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat laillistetut optikot keventämään silmätautien erikoislääkärien työtaakkaa. Suomessa on OECD:n pisimmät silmäsairaiden hoitojonot”, kiteyttää silmäterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Euroopan komissio on myöntänyt Euroopan unionin (EU) alueella myyntiluvan Eylea®-valmisteen (aflibersepti) 8 mg:n annosvahvuuden käyttöön kostean silmänpohjan ikärappeuman ja diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa. Afliberseptin 8 mg:n annos on osoittautunut tehokkuudeltaan ja turvallisuudeltaan vastaavaksi kuin tavanomaisen käytännön mukainen hoito eli afliberseptin 2 mg:n annosvahvuus, ja 8 mg:n annos mahdollistaa injektioiden harvemman antovälin.

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on jättänyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle ehdotuksen työryhmän perustamisesta. Työryhmä selvittäisi miten yksityiset optikkoliikkeet voivat tukea hyvinvointialueita palvelujen tuottamisessa hoitotakuun toteuttamiseksi. ”Optikkoliikkeet voivat silmäterveydenhuollon osalta helpottaa hyvinvointialueiden työ- ja kustannustaakkaa huomattavasti”, perustelee NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Suomen nykyinen lainsäädäntö kuormittaa tarpeettomasti silmälääkäreitä valtavilla asiakasmäärillä. ”Meillä on satojen tuhansien ihmisten jonot vakavien silmäsairauksien hoitoon. Siitä huolimatta silmälääkärien aika kuluu lasien uusimiseen leikatuille, mutta terveille silmille”, tiivistää näköterveyttä edistävän NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Silmäsairaudet lisääntyvät vauhdilla väestön ikääntyessä. Optometristit voisivat auttaa lääkäreitä hoitojonojen purkamisessa”, kertoo Vuoden Optikoksikin valittu Jyri Vestervik.

Filosofian maisteri Taina Viheriälä osoitti väitöstutkimuksessaan, että verkkokalvon kantasoluperäisten pigmenttiepiteelisolujen ominaisuudet parantuvat, kun solujen viljelyolosuhteisiin tehdään kohdennettua muokkaamista. Löydös on lupaava askel verkkokalvon ikärappeuman hoidon kehitykselle.

Synsam tuo 4.4. markkinoille Lifestyle Plus -palvelun, jonka kautta asiakas voi saada kiinteää kuukausimaksua vastaan säännölliset silmälääkäritarkastukset osana silmälasien vuokrauspalvelua. Palvelun taustalla vaikuttaa nouseva megatrendi: tilaustalous.

Silmän verkkokalvon epiteelisolujen ionikuljetuksessa tapahtuu päivittäin muutoksia, jotka ovat merkittäviä verkkokalvon näköaistinsolujen uusiutumiselle. Näin osoittaa FM Julia Fadjukov Tampereen yliopistossa tarkastettavalla väitöstutkimuksellaan.

Maailman Glaukoomaviikko 12.-18.3.2023 Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy Suomessa väestön ikääntyessä. Potilaita on arviolta jo 200 000 ja puolet heistä ei tiedä sairaudestaan. Joka vuosi tehdään yli 2500 uutta glaukoomadiagnoosia. Diagnoosin tekee silmälääkäri.

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää innovatiivinen suun kautta annosteltava lääke silmän sairauksiin, jotka aiheutuvat verkkokalvon uudissuonimuodostuksesta ja parantaa suun kautta annosteltavan silmälääkkeen turvallisuutta.

Glaukooma on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. Vakava näköhermon sairaus etenee usein oireettomana. Suomessa glaukoomapotilaita on arviolta 200 000, joista puolet ei tiedä sairaudestaan.

Lääkäriliiton laatupalkinnon on saanut Tays Silmäkeskus silmänpohjan kostean ikärappeuman hoitoprosessin kehittämisestä. Voittaja valittiin koronatilanteen takia virtuaalisena järjestetyssä laatupalkintofinaalissa tiistai-iltana 8.12.2020.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on tehnyt uuden geenilöydön koirien perinnöllisestä silmäsairaudesta. Virhe RBP4-geenissä aiheuttaa synnynnäisiä silmän kehityshäiriöitä ja sokeutta. Tutkimuksessa löytyi myös uusi periytymismalli, sillä sairaus puhkeaa vain, jos sekä äitikoira että pentu ovat geenivirheen suhteen samaperintäisiä. Tutkijat epäilevät, että samanlainen ilmiö saattaa olla luultua yleisempi muidenkin kehityshäiriöiden taustalla.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat havainneet, että vaikeaa diabeettista retinopatiaa sairastavien potilaiden verkkokalvolla esiintyy uudisverisuonten lisäksi myös imusuonen kaltaisia rakenteita.