Kevätkylvöjä päästään jatkamaan Etelä-Suomessa tällä viikolla, ja laajemmin kylvötyöt pääsevät vauhtiin vapun jälkeen. Pääsiäisen runsaat sateet ja sen jälkeen viilentynyt sää keskeyttivät ennätysaikaisin käynnistyneet kevättyöt. Sateet olivat kuitenkin tarpeen, sillä paikoin pellot ehtivät kuivua liikaa. Sade teki hyvää myös syyskasveille ja monivuotisille kasveille, kuten nurmelle ja kuminalle. Nyt odotetaan ilmojen lämpenemistä.

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Sucros Oy ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund (SLC) ovat solmineet vuoden 2025 toimialasopimuksen. Sokerijuurikkaan hinnanmuodostus muuttuu, sillä kaikkien viljelysopimusten lisähinta sidotaan ensi vuonna Sucros Groupin liiketulokseen.

Vuodesta 1987 valmistetun Suomen vanhimman ja suosituimman jouluoluen mallasohra on tänä vuonna viljelty Myyrinmaan tilalla Nurmijärven Perttulassa. KOFF Jouluoluen mallasohran voi jo 17. kerran jäljittää pellolleen. Edellisvuosien tapaan mallasohra on viljelty uudistavan viljelyn menetelmiä käyttäen. KOFF Jouluolut on Itämeri-ystävällinen olut.

EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvat uudet yhteiset ojitusinvestoinnit ovat ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviä investointeja maatiloilla. Saaristomeren läheisyydessä oikein mitoitetut ja hyvin suunnitellut ojitusinvestoinnit ovat merkittäviä ympäristötekoja.

Huittisissa Jartun tilalla otettiin peltorobotti osaksi maatilan arkea ensimmäisenä Suomessa. Noin kuukauden kokemus on osoittanut, että peltorobotti on oiva apu sokerijuurikkaan viljelyssä. Satakunnan ELY-keskus myönsi robotin hankintaan investointituen.

Joulupöytä kootaan kotimaisista herkuista. Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tuikkivia ja värikkäitä tähtiä, jotka sopivat perinteiseen makuun ja kokeilevaankin joulupöytään. Mehevät ja maukkaat kotimaiset juurekset tunnistat kaupan hyllyllä varmimmin Sirkkalehti-merkistä tai Hyvää Suomesta -merkistä.

Sucros ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ovat solmineet vuoden 2024 toimialasopimuksen. Sokerijuurikkaan hinta pysyy historiallisen korkealla tasolla, sillä hintaratkaisu vastaa vuoden 2023 hintaa.

Uusi teknologia valtaa alaa myös sokerijuurikaspellolla. Peltorobotti kylvää ja kitkee, drooni täsmälannoittaa ja kameralla varustettu hara auttaa tunnistamaan ja poistamaan rikkakasveja sokerijuurikasrivistä. Tulevaisuudessa teknologia helpottaa merkittävästi viljelijän työtä ja tehostaa viljelyä. Koneet esiteltiin Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen (SjT) 70-vuotispeltopäivässä 14. kesäkuuta.

Kutsumme median edustajat Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen 70-vuotispeltopäivään Paimioon keskiviikkona 14.6. kello 9 alkaen (Meltolantie 30, 21510 Hevonpää, Paimio).

Kutsumme median edustajat Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen 70-vuotispeltopäivään Paimioon keskiviikkona 14.6. kello 9 alkaen (Meltolantie 30, 21510 Hevonpää, Paimio).

Kevään iloisesta juhlasta, vapusta, tulevat ensimmäisenä mieleen makeat herkut: perinteinen sima, sokeripintaiset munkit ja tippaleivät, muut ihanat leivonnaiset ja kuplivan makeat juomat.

Maatilojen taloudellinen tilanne on edelleen heikko. Kesän aikana ei ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. Siipikarja-, erikoiskasvi- ja kasvihuonetiloilla taloudellinen tilanne on heikentynyt jopa näinkin lyhyellä aikavälillä. Kauppojen lupaamat sadat miljoonat eurot elintarvikeketjulle ja maatiloille eivät ole toteutuneet ja tuoneet suurta helpotusta alkutuottajille. Tuottajahinnat ovat nousseet kesän aikana parhaimmillaankin vain maltillisesti. Suunta on kuitenkin oikea, sanovat tuottajajärjestöt MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto) ja SLC (Svenska lantbruksproducenternas centralförbund).

Sucroksen ja MTK:n yhdessä neuvottelema toimialasopimus vuodelle 2023 tuo merkittävän korotuksen sokerijuurikkaasta viljelijöille maksettavaan hintaan. Tavoitteena on lisätä juurikkaan viljelypinta-alaa ja kotimaisen juurikasraaka-aineen saatavuutta.

Energian ja lannoitteiden hinnan kallistuminen koskettaa laajasti suomalaisia viljelijöitä. Tukeakseen juurikkaanviljelijöitään sokeriyhtiö Sucros on päättänyt korottaa juurikkaasta maksettavaa hintaa.

Tämä vuosi on nimetty Suomessa juurikkaiden vuodeksi. Juurikkaat ovat Vuoden vihannes 2019. Valinnan on tehnyt puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat.

Tämä vuosi on nimetty kotimaisten kasvisten maailmassa juurikkaiden vuodeksi. Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat nimenneet Vuoden vihannekseksi juurikkaiden ryhmän. Se pitää sisällään tutun punajuuren lisäksi kelta- ja raitajuuren. Puna-, kelta- ja raitajuuren lisäksi samaa Beta vulgaris -kasvisryhmää ovat myös valko- ja sokerijuurikas sekä lehti- ja ruotimangoldi.

Luken käytössä olevasta maatalousmaa-tilastosta käy ilmi, että sata vuotta sitten kauran viljelyala oli lähes viidenneksen nykyistä suurempi. Suurimmillaan kaura-ala oli vuonna 1975. Kaura-ala notkahti pienimmilleen 2010-luvulla. Kaura on pysynyt kuitenkin yhtenä eniten viljellyistä kasveista viimeisen sadan vuoden aikana.

Viime vuoden tapaan viljasato jää vuonna 2016 lähelle 3,5 miljardia kiloa. Sato on jäänyt 2000-luvulla alle 3,5 miljardin kilon vain vuonna 2010. Rapsisato on historian suurin. Perunasta ja sokerijuurikkaasta nostettiin keskinkertainen sato.

Euroopan unionin yhteisestä sokerikiintiöjärjestelmästä luovutaan 30.9.2017. MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäen mukaan muutos luo painetta sekä kansalliseen että EU:n lainsäädäntöön. Mynämäkeläinen Pekka Myllymäki on yksi kolmesta asiantuntijasta, joita Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta kuulee Brysselissä heinäkuussa.