Vuoden käytössä ollut Pirkanmaan hyvinvointialueen digiklinikka on saavuttanut suuren suosion Pirkanmaalla, ja 25 % alueen väestöstä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi. Suomen suurin julkisen terveydenhuollon digiklinikka on erityisesti 20–40-vuotiaiden suosiossa, mutta myös yli 60-vuotiaat ovat löytäneet palvelun. Poikkeuksellinen flunssatalvi näkyi myös digiklinikalla.

Aluehallitus käsitteli ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan sekä toimintakykyä tukevan ja yksinäisyyttä ehkäisevän ryhmätoiminnan kokonaisuutta maanantaina. Sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan kokonaisuus menee aluevaltuuston lähetekeskusteluun. Järjestöavustushaku sen sijaan avataan jo tiistaina 15. huhtikuuta.

Tanskan vanhusministeri Mette Kierkgaard vieraili Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 10.4.2025 yhdessä Tanskan Suomen-suurlähettilään Jakob Nymann-Lindegrenin kanssa. Ministeri ja suurlähettiläs tutustuivat Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toimintaan sekä hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa käytettävään teknologiaan, kuten lääkeautomaattiin ja etäkotihoidon palveluihin.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) aluevaltuusto hyväksyi keskiviikkoillan kokouksessaan ensihoidon palvelutasopäätöksen vuodelle 2025 ja muutoksia pelastustoimen vuosien 2024–2025 palvelutasopäätökseen.

Pohjois-Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan neuvottelumenettelyyn ovat ilmoittautuneet Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, Pihlajalinna Terveys Oy ja Terveystalo Julkiset Palvelut Oy. Aluehallitukselle esitetään 14.4., että kaikki kolme yritystä otetaan mukaan neuvottelumenettelyyn. Neuvotteluvaiheen jälkeen julkaistaan tarjouspyyntö.

SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoman esittelypuheenvuoro koko opposition yhteisestä välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen. Keskustelu välikysymyksestä käydään keskiviikkona 2.4. klo 14 alkaen. Muutokset puhuessa mahdollisia.

Pirkanmaan aluehallitus käsitteli maanantaina tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelman toteutumista. Hyvinvointialueen palvelut ovat kehittyneet suunniteltuun suuntaan – hoitoon ja palveluihin pääsi viime vuonna pääosin lakisääteisesti, myös ikäihmisten palveluissa. Aluehallitus päätti myös käynnistää aikuisten psykiatrian ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiomuutoksen edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut. Muutoksessa ei tavoitella henkilöstövähennyksiä eikä säästöjä.

Hyvinvointialue valmistelee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiomuutosta, joka sisältää toimipisteiden ja henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. Tavoitteena on, että asiakkaat saisivat sujuvaa ja pitkäjänteistä hoitoa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa erityisesti sote-asemilla. Muutoksen odotetaan helpottavan myös psykiatrisen hoidon tilannetta. Muutoksella ei tavoitella säästöjä tai henkilöstövähennyksiä. Aluehallitus käsittelee esitystä yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta organisaatiomuutoksen vuoksi 31.maaliskuuta.

SOTE-siirtymän yhteydessä kuntien tietohallinto- ja ICT-henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien ICT-menot kuitenkin putosivat kolmanneksella. Kunnat olettavat tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrän pysyvän ennallaan mutta ICT-käyttömenojen kasvavan lähivuosina. Tiedot selviävät kuntien digitalisaatiokartoituksesta, jonka kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden organisoitumista ja kehittämistä, taloutta sekä hankintoja käsittelevät osiot julkaistiin tänään.

Jo lähes 30 000 varsinaissuomalaista on tutustunut Varha-sovellukseen. Chattien käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Nyt chat-palvelunsa ovat avanneet Varhan neuvolat ja ikääntyneiden palveluohjaus.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio on nähty ratkaisuna moniin palvelujärjestelmän ongelmiin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Integraatiosta haetaan ratkaisuja niin kustannustehokkuuteen kuin moniammatillista yhteistyötä edellyttävien asiakkaiden palvelutarpeiden täyttämiseen. Uusi kokoomateos täydentää sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosta käsittelevää kirjallisuutta erityisesti sosiaalityön osalta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ottaa käyttöön uusia palveluita, kuten työkyvyn tuen osaamiskeskuksen, toimintakykypoliklinikan ja omatiimimallin vuonna 2025. Tavoitteena on perustaa myös kolmen hyvinvointialueen yhteinen psykososiaalinen osaamiskeskus.

Pirkanmaan hyvinvointialueen potilasasiavastaaviin otettiin viime vuonna yhteyttä 3266 asiassa ja sosiaaliasiavastaaviin 979 asiassa. Koko hyvinvointialueen asiakas- ja hoitokäyntien määrään suhteutettuina yhteydenottojen määrä on kohtuullinen, ja hyvinvointialueen asiakkaiden tyytyväisyys on pysynyt edelleen hyvällä tasolla. Vuonna 2024 asiakastyytyväisyyden NPS-mittauksen arvo oli 75,8 ja mittausta on vuoden aikana laajennettu uusiin yksiköihin, selviää maanantaina 17.3. asiakkuus- ja laatujaoston käsittelemistä asioista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä voidaan inhimillisen hyödyn lisäksi aikaansaada mittavia säästöjä. Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden liikuntaneuvonta vähensi lääkärikäyntejä 11 prosenttia ja hoitajakäyntejä 25 prosenttia. Iäkkäiden Finger-elintapaohjelman on osoitettu vähentävän muistihäiriöiden riskiä kolmanneksella. Alkoholinkäytön mini-intervention laajan käytön on puolestaan arvioitu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia yli kuusi miljoonaa euroa. Tässä esitetyt luvut ovat vain pieni osa alueilla tehtävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Sote-uudistuksen tavoite on siirtää painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluiden vahvistamiseen. Uudistuksen myötä hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi muodostui sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hyte-

Pirkanmaan lasten ja nuorten hampaiden oikomishoito tullaan keskittämään Tampereelle perustettavaan oikomishoidon osaamiskeskukseen sekä neljään pienempään oikomishoidon yksikköön loppuvuodesta 2026. Osaamiskeskuksen perustamisella pyritään vastaamaan oikomishoidon haasteisiin.

Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut paitsi palvelujen, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. ”Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. ”Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialuei

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta, ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen haastoi vasemmisto-opposition synkät pelottelupuheet valtiopäivien avauskeskustelussa ja muistutti talouden kääntyneen kasvuun. Marttinen korosti, ettei hyvinvointiyhteiskuntaa turvata vasemmiston ikisuosikeilla, eli veronkiristyksillä ja velalla, vaan työllä, yrittämisellä ja rohkeilla uudistuksilla.