Selvitykset osoittavat, että yritysten TKI-panostukset ovat kasvussa, vaikka olemme vielä kokonaisvolyymeissa verrokkimaistamme jäljessä. Panostukset ovat kasvaneet erityisesti veturihankkeisiin osallistuneiden yritysten parissa. Satsaukset toimivat piristysruiskeena Suomen taloudelle – ne edistävät uusien innovaatioiden syntymistä, luovat työpaikkoja, parantavat yritysten kilpailukykyä ja tukevat talouden kasvua.

Reilu kolmasosa suomalaisista vientiyrityksistä suunnittelee osallistuvansa Ukrainan jälleenrakennukseen, käy ilmi kauppakamarien vientijohtajakyselystä. 36 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä suunnittelee osallistumista jälleenrakennushankkeisiin, kun vastaava luku vuosi sitten oli 29 prosenttia. Kolmannes ei ole aikeissa suunnata liiketoimintaa Ukrainaan. Epävarmoja on 31 prosenttia.

Suomalaisyrityksillä on nyt mahdollisuus päästä mukaan NATO:n hankintaketjuihin, mutta tie kansainvälisiin puolustushankintoihin vaatii osaamista ja verkostoja. Finnish Operations Center (FOC) on perustettu tukemaan suomalaisyrityksiä tässä kasvussa. Yrityksen perustajat Harri Kulmala ja Teemu Anttila myös julkaisseet ensimmäisen suomalaisille liiketoimintapäättäjille suunnatun, NATO-markkinoita käsittelevän kirjan. Yritys ja kirja julkaistaan tiistaina 18.3. Tampereella.

Vuonna 2024 perustettu Finnish Operations Center auttaa suomalaisyrityksiä menestymään NATO-markkinoilla. Organisaatio on jo vuoden ajan rakentanut verkostoja ja kehittänyt palveluita, jotka tukevat yritysten kansainvälistymistä turvallisuus- ja puolustussektorilla. Yrityksen perustajat Harri Kulmala ja Teemu Anttila ovat myös kirjoittaneet asiantuntijaverkoston kanssa tietokirjan NATO-markkinoiden mahdollisuuksista. Yritys ja tietokirja julkistetaan virallisesti 18.3.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tuo merkittäviä hyötyjä yrityksille koosta riippumatta. Suomalaisyrityksistä vasta 24 on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista allekirjoittamalla kansainväliset WEPs-periaatteet (Women’s Empowerment Principles).

Tulli paljasti 5 527 rikosta vuonna 2024. Törkeät huumausainerikokset kasvoivat merkittävästi ja törkeiden säännöstelyrikosten määrä on myös edelleen korkealla. Huumausaineita, huumelääkkeitä, dopingia ja savukkeita takavarikoitiin Tullissa vuonna 2024 selvästi edellistä vuotta enemmän. Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli edelleen korkealla tasolla, viime vuonna yli 127 miljoonaa euroa.

Temu ja Shein ovat kaikkien Pohjoismaiden huonomaineisimpia yrityksiä, paljastaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toteutettu Luottamus&Maine-tutkimus. IKEA on Pohjoismaiden kuluttajien kestosuosikki – parasmaineiset suomalaisyritykset jäävät selvästi jälkeen pohjoismaisista verrokeistaan.

Suomalaisen koneteollisuuden tutkimus- ja kehitysinvestoinnit (t&k) ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, ylittäen keskeisten kilpailijamaiden kasvuvauhdin. Merkittävintä kasvu on ollut keskisuurissa yrityksissä, joiden t&k-panostukset lisääntyivät peräti 75 prosenttia. Business Finlandilla on ollut keskeinen rooli koneteollisuuden t&k-toiminnan tukemisessa.

YK:n ilmastokokous COP29 on parhaillaan käynnissä Bakussa. Yksityiseltä sektorilta tarvitaan kunnianhimoisia toimia, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin hidastumaan riittävästi. Päästövähennyksiin sitoutuneiden yritysten määrä on reippaassa kasvussa, mutta suomalaiset yritykset jäävät silti tällä hetkellä muita Pohjoismaita jälkeen nettonollatavoitteiden määrässä.

Amsterdamissa vuosittain järjestettävä METSTRADE on veneilyalan globaali alihankintapahtuma, jossa maailman venevalmistajat ja erilaiset komponentti- ja tuotevalmistajat kohtaavat. Tänä vuonna RAI-kongressikeskuksessa on 19.–21. marraskuuta mukana lähes 20 suomalaisyritystä esittelemässä uusia innovaatioitaan.

Yrityskauppamarkkinat jatkavat merkittävää hiljaiseloaan sekä kauppojen määrässä että arvossa verrattuna muihin Pohjoismaihin, selviää Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreesta raportista.

Eri materiaalien ja tavaroiden nykyistä tehokkaampi uudelleenkäyttö on välttämätöntä luonnonvarojen riittävyyden vuoksi. Se edellyttää kuluttajien tietoisuuden lisäämistä sekä selkeää lainsäädäntöä, joka tukee turvallista ja vastuullista kiertotalouden liiketoimintaa.

SEKin ABB Suomelle toteuttama työ Suomalainen valmennusosaaminen kansainvälisille areenoille valittiin vuoden viestintätyöksi. Vuoden vaikuttamiskampanjaksi valittiin Viestintätoimisto Manifeston ja Creative Dayn Syöpäjärjestöille toteutettu työ Älä ole koekaniini – Syöpäjärjestöille toteutettu sähkösavukkeiden käyttöä ehkäisevä kampanja. Vuoden viestintätoimistona palkittiin Ahjo Communications Oy. Vuoden viestintäkonsultiksi valittiin Kristiina Nieminen, Vuoden pitchaajaksi Aapo Kuortti, sekä Vuoden nuoreksi kyvyksi Rosanna Lyytinen. Tänä vuonna Vuoden Timantti palkinnon sai Christina Forsgård, Netprofile Finland Oy:sta. Finnish Comms Awards -kilpailun järjestää Marketing Finland yhteistyössä VaLa ry:n kanssa.

EK:n lokakuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritykset ovat ohittamassa suhdanteen aallonpohjaa. Arviot suhdannetilanteesta ovat edelleen heikot, mutta myynti ei ole enää supistunut ja kannattavuuden lasku on loiventunut.

Suomalaisyritykset myyvät YK:lle tuotteita vielä varsin vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vuonna 2023 Suomi myi palveluita Yhdistyneille kansakunnille 5,4 miljoonalla dollarilla ja tuotteita 3,8 miljoonalla dollarilla. Kolme suurinta kategoriaa maamme myynnissä olivat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, hallinto- ja johtamispalvelut sekä maatalous-, kalastus- ja metsätalouspalvelut.

EK:n tuore Vientibarometri antaa viitteitä suomalaisten vientiyritysten näkymien parantumisesta seuraavalle puolelle vuodelle, sillä enää 18 prosenttia ennakoi viennin supistuvan, kun alkuvuonna luku oli 27 prosenttia. 80 prosenttia yrityksistä uskoo viennin ennallaan säilymiseen tai kasvuun, kun alkuvuonna näin arvioi 70 prosenttia. EK:n johtaja Timo Vuoren mukaan yritykset odottavat, että Suomi vahvistaa Aasiaan suuntautuvia vientiponnisteluita ja että EU:n kauppasopimukset karsivat Aasian kaupan esteitä. Tullin uunituoreen tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomen tavaraviennin arvo laski vielä 5,5 prosenttia vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. EK:n Vientibarometri kuitenkin viittaa siihen, että viennin lasku on pysähtymässä ja edellytykset kasvukäänteelle ovat avautumassa. Vientibarometriin vastasi 371 ulkomaankauppaa tekevää työnantajayritystä elo-syyskuussa 2024. Viennin nopeaa piristymistä ei kuitenkaan voi vielä odottaa, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava jo

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneet suomalaisyritykset näkevät Yhdysvallat merkittävänä kasvavana markkinana. Yhdysvallat on yritysten silmissä vahvistumassa entistä tärkeämmäksi kumppaniksi ja kohdemarkkinaksi kansainvälistymisen ja viennin näkökulmasta, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

25. syyskuuta vietetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vuosipäivää, jonka kunniaksi järjestetään kansainvälinen SDG Flag Day -liputuskampanja. Viime vuonna päivässä oli mukana Suomesta noin 80 yritystä, 40 järjestöä, 30 oppilaitosta, 6 suurinta kaupunkia, 5 ministeriötä ja kymmeniä yksityishenkilöitä. Tänä vuonna etukäteen ilmoittautuneita on yli 100.

Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 0,9 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kyselyyn vastanneilla ei Venäjällä enää ole.