Säteilyturvakeskus on julkaissut kauneudenhoitoalan opiskelijoille suunnatun oppimispelin. Pelissä tutustutaan säteilyn käyttöön kauneudenhoidossa ja Säteilyturvakeskuksen viranomaisvalvontaan.

Jyväskylän yliopisto avaa ensimmäisenä Suomessa oman väylän suomi toisena kielenä -taustaisille hakijoille kolmelle yhteiskunnallisesti keskeiselle alalle. Uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa strategista kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää JYU:n kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä kansainvälistä vetovoimaa.

UNESCO juhlistaa kansainvälistä äidinkielen päivää vuosittain 21. helmikuuta. Kansanedustaja Maaret Castrén vaatii huomion kiinnittämistä maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaidon eriytymisen pysäyttämiseen. Hän nostaa esimerkiksi Suomi toisena kielenä opetuksen, jonka tarvetta pitäisi arvioida tarkemmin.

Maahanmuuttaneet ovat aliedustettuina kielellisesti vaativissa ja korkeakoulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Tähän mennessä opiskelijoita on houkuteltu ulkomailta yliopistojen englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin, mutta maassa jo olevien maahanmuuttaneiden potentiaali on jäänyt hyödyntämättä. Julkisessa keskustelussa on keskitytty ratkaisujen sijaan ongelmiin, kuten kielitaidon puutteisiin.

Suomalainen peruskoulu on muuttunut uudella tavalla monikieliseksi verrattain nopeasti. Kielitietoisuutta ja kielitietoista pedagogiikkaa tutkiva tutkijatohtori Elisa Repo sanoo, että kielitietoisen opetuksen pitäisi kuulua kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille opettajille. Se edistäisi myös lukutaitoa.

FM Kirsi Leskisen väitöstutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneiden polut korkeakoulualoille voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti korkeakoulutuksessa ei vielä tunnisteta riittävästi monikielisten ihmisten potentiaalia, jonka tutkimus tuo esiin.

Kansalaistieteellinen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta kerää kokemuksia suomen kielen käyttöön liittyvistä havainnoista ja asenteista. Ajatukset kielenkäytöstä eivät koskaan liity vain kieleen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vaatimuksella s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen liittyy vanhoja ennakkoluuloja ja vieraiden vaikutteiden vastustamista.

Oulun yliopiston vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin lehtori Anne Koskelalle suomi toisena kielenä -opintojen kehittämisestä Oulun yliopistossa ja kansallisesti. Opintojen tavoitteena on paitsi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria myös helpottaa osallistujien integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöön.

Opettajankoulutuksessa ei tällä hetkellä tarjota riittäviä valmiuksia suomi toisena kielenä -oppilaiden tukemiseen ja suomen kielen opettamiseen, vaikka S2-oppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa jatkuvasti. Jotta opettajat voivat aidosti tukea oppilaidensa koulutuspolkua ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, heillä on oltava riittävät valmiudet tukea kielenoppimista osana kaikkea opetusta.

Kuluvan lukuvuoden aikana Helsingin kouluissa tutkitaan, voidaanko yhteisopettajuudella vaikuttaa lasten lukutaidon kehitykseen. Kokeilussa 2. luokan oppilaat saavat neljälle äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen viikkotunnille myös toisen opettajan luokkaan.

Maahanmuuttaneet ovat erityisen aliedustettuina kielellisesti vaativissa ja korkeakoulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Koulutus- ja työmarkkinoiden eriytymisen pysäyttämiseksi maassa jo olevien maahanmuuttaneiden tavoittaminen korkeakoulutukseen on yhä tärkeämpää. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa halutaankin kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi.

Jos uuden kielen taito kehittyy yksinkertaisesta kompleksiseen, voiko kielitaidon tasoa mitata kompleksisuuden määrän avulla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta FM Taina Myllärin väitöskirjassa, jossa yhdistetään kielenoppimisen tutkimusta, kielitaidon arviointia ja korpuslingvistiikkaa.

Merim Al-Kharsanin nuortenromaani Tarvitsen vain sylin on julkaistu Momentum Kirjojen kustantamana. Tarvitsen vain sylin on monikulttuurinen kertomus viidestä nuoresta naisesta ja viidestä nuoresta miehestä. Kahden eri kulttuurin keskellä taiteillessa he yrittävät löytää itselleen sopivat toimintatavat, toimia yhteiskunnassa ja rakentaa omaa identiteettiään. Merim Al-Kharsani (s. 1999) on Suomessa syntynyt kirjailija, joka toimii tulkkina, kääntäjänä sekä suomi toisena kielenä -opettajana. Hän on valmistunut Turun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi. Tarvitsen vain sylin oli hänelle matka, joka auttoi löytämään vastauksia elämän tärkeisiin kysymyksiin ja sen myötä ymmärtämään itseä ja muita. AL-KHARSANI, MERIM : Tarvitsen vain sylin 431 sivua Nidottu, pehmeäkantinen ISBN 9789527553855 Ilmestymisaika: Huhtikuu 2024 Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt, haasta

Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen arviointiohjelmaan.

Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.

Tutkijatohtori Mari Honko Jyväskylän yliopistosta ja yliopistonlehtori Maija Tervola Tampereen yliopistosta selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan monikielisten, usein suomea toisena kielenään oppineiden opiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Maahanmuuttotaustaisille oppilaille merkityksellinen opetus (Teaching that Matters for Migrant Students, TEAMS) -hankkeessa tutkittiin, miten kouluyhteisöt ja koulutusjärjestelmät tukevat maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja integraatiota. Tulosten perusteella hanke esittää myös suositusehdotuksia, joiden avulla havaittuihin ongelmiin voidaan löytää parempia toimintatapoja.

Miten kokkaus ja kaupunkiviljely auttavat aikuisia maahanmuuttajia käyttämään ja oppimaan suomen kieltä? Tätä selvittää FM Anna-Kaisa Jokipohja väitöstutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli vuorovaikutustilanteita kolmannen sektorin järjestämässä maahanmuuttajille suunnatussa harrastetoiminnassa. Hän osoittaa, että käytännön tekeminen sekä kehollisuus – eleet, kehon asennot ja liikkeet – ovat tärkeässä osassa vuorovaikutukseen osallistumisessa ja kielen oppimisessa. Tutkimus haastaa perinteistä puheeseen nojaavaa käsitystä kielestä ja oppimisesta ja tuo uutta ymmärrystä myös sosiaalisen toiminnan kehollisesta jäsentymisestä.

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.

FM, KL Aira Korkeamäki selvitti tutkimuksessaan ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opiskelijoiden ja suomenopettajien käsityksiä siitä, mihin ja millaista suomen osaamista insinööri ammatissaan tarvitsee sekä millä tavoin alakohtaista kieltä parhaiten opitaan.