Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.

Perheyritysten tilauskannat ovat kasvussa: 38 prosenttia perheyrityksistä kertoo tilauskantojen kohentumisesta, kun vielä viime keväänä vain 18 prosentilla perheyrityksillä tilauskannat olivat kasvaneet. Myös perheyritysten suhdannenäkymät ovat kirkastumassa. Nyt jopa 62 prosenttia perheyrityksistä kuvailee kevään suhdannenäkymiä hyviksi, selviää Perheyritysten liiton PerheyritysPULSSI -kyselystä.

”Maailmanpolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä uudella, Euroopan kannalta vaarallisella tavalla”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. ”Euroopan on nopeasti löydettävä keinot Ukrainan tukemiseksi sekä oman puolustuksensa vahvistamiseksi.”

Työntekijämäärä väheni tammikuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -1,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus, majoitus- ja ravitsemusala sekä rakentaminen.

Elon sijoitukset tuottivat erinomaisesti vaihtelevassa toimintaympäristössä ja parhaiten tuottivat noteeratut osakesijoitukset. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto pysyi positiivisena markkinatilanteesta huolimatta.

Risteilijätilaus ja muutamat arvoltaan suuret tilaukset ovat tuoneet piristysruiskeen teknologiateollisuuden tilauskertymiin, mutta kysyntä on pysynyt edelleen heikkona. Henkilöstömäärä laski loka–joulukuussa enemmän kuin kertaakaan aiemmin jo pitkään vallinneen matalasuhdanteen aikana. Lomautettujen määrä nousi korkeimmalle tasolle koronakriisin jälkeen.

Suomen merkittävimmän vientialan talousnäkymät julkaistaan tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 12.2.2025 kello 11.00.

Vuoden 2025 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kuntien ja alueiden toimintaa koskeneet, aiemmin julkistamattomat tulokset kertovat, että varsinaissuomalaiset yrittäjät peräänkuuluttavat julkisilta toimijoilta kunta- ja aluevaalien jälkeen talouden tasapainottamiseen liittyviä toimia, mutta myös parempaa yhteistyötä ja toimivampia palveluja.

Suomen talous on edelleen matalasuhdanteessa. Odotukset kasvun vauhdittumiselle ovat silti vahvistuneet. Lapin osalta suhdannetilanne on normalisoitunut.

Millaiset ovat vuoden 2025 talousnäkymät? Martti Ahtisaari Instituutin Talousfoorumi tuo talouden asiantuntijat keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Vuoden 2025 Maakuntaennusteen tulokset kertovat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien talouden kasvuodotukset ovat vielä maltillisia. Kasvuodotukset ovat korkeimmillaan liikevaihdon ja henkilöstön määrän osalta. Huolta aiheuttaa erityisesti kustannusten nousu.

Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 19. päivänä. Sen mukaan talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 %, mutta palaisi kasvu-uralle tulevana vuonna (1,7 %). Nämä arviot vaikuttavat edelleen uskottavilta. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimpään talousennusteeseen noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous hyväksyi 29.11.2024 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Tavoitteet ja resurssointi perustuvat HSY:n strategiaan 2030, jonka painopisteet ovat ympäristövastuu, työn murros, kestävä talous ja asukaskokemus.

Kunnat ovat jälleen päättäneet tuloveroprosenteistaan. Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 1,35 miljoonaa suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 236 kunnassa.

Valoisammat talousnäkymät, alhaisempi korkotaso ja hitaampi inflaatio ovat tuoneet nostetta Euroopan kiinteistösijoitusmarkkinaan. Käänne povaa positiivisempaa kehitystä myös Suomen kiinteistösijoitusmarkkinaan, vaikkakin se tapahtuu viiveellä Suomen kaltaisella pienemmällä ja kaukaisemmalla markkinalla. Suomessa toimistomarkkina on eriytymässä, sillä toimistojen sijainti ja laatu vaikuttavat keskeisesti kysyntään. Liiketiloissa ja tuotannollisissa kiinteistöissä kysyntä on ollut vaisua, mutta hoivakiinteistöjen tarve kasvaa.

Suomen suurimman vientialan toiveet suhdannekäänteen paranemisesta ovat olleet ennenaikaisia. Näkyvissä ei ole vieläkään merkkejä käänteestä parempaan. Uusien tilausten arvo suurimmalla toimialalla on edelleen laskenut ja kysyntä jatkaa heikkenemistä, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

Suomen merkittävimmän vientialan tilauskannan arvo supistui kesällä 2024 viidettä kertaa peräkkäin, mutta taloussuhdanteen odotettiin lähtevän syksyllä parempaan suuntaan. Mikä on tilanne nyt, neuvottelusyksynä 2024?

Hämeen teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen yritysten suhdanneodotukset kehittyvät vaisusti lähitulevaisuudessa. Tieto selviää Hämeen kauppakamarin ja EK:n yhteistyössä lokakuussa tekemästä Suhdannebarometrikyselystä. ”Yritysten suhdannetilanne on heikentynyt, mutta suhdannenäkymät ovat pysyneet heinäkuun tasolla. Talousnäkymät vaihtelevat tällä hetkellä erittäin paljon eri toimialoilla”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.

Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat Eemeli Peltonen, Paula Werning ja Saku Nikkanen vaativat hallitusta korjaamaan budjettiehdotuksensa keskeiset puutteet sisäisen turvallisuuden viranomaisten rahoituksessa. Kansanedustajat kantavat huolta etenkin Rajavartiolaitoksen, Suojelupoliisin ja Tullin taloustilanteesta tulevina vuosina.

Työntekijämäärä laski syyskuussa Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä -3,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Seuratuista toimialoista eniten laskivat henkilöstövuokraus, rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemusala.