Valkoposkihanhien kevätmuutto lähestyy. Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläinlaji, eikä lintuja saa tahallisesti hätyyttää tai häiritä. Valkoposkihanhien mahdollisesti aiheuttamat viljelysvahingot korvataan.

Porvoon museon Holmin taloon on lennähtänyt Suomessa talvehtivien lintujen parvi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötila vaikuttaa lintujen painoon ja siiven pituuteen. Ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen näkyy talvehtivien lintujen koon pienenemisenä.

Uuden suomalaistutkimuksen mukaan pelloilla talvehtivat linnut siirtyivät ilmastonmuutoksen vuoksi nopeimmin pohjoiseen verrattuna asutusalueiden ja metsien talvilintuihin.

Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien määrä pysyi edelliskesästä ennallaan. Suomen ympäristökeskus laski Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia yhteensä 5 036 yksilöä, joista poikasia oli 1 020. Hanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan viime vuodesta (5 044), mutta aikuisten hanhien määrä laski yhdeksän prosenttia ja vastaavasti poikasten määrä kasvoi 30 prosenttia edelliskesästä. Aikuisten hanhien vähenemistä selittää hanhien talvehtimisalueilla jylläävä lintuinfluenssa.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan paksu lumipeite lisää talvehtivien lintujen määrää ihmisasutusten luona, mutta vähentää lintumääriä pelloilla.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa lintuharrastajien havainnot vahvistivat, että 26 yleistä suomalaista lintulajia on aikaistanut pesintänsä aloittamista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisen aiheuttamat muutokset elinympäristöissä – ilmastonmuutos mukaan lukien – vaikuttavat talvehtivien lintujen kantoihin. Suomen aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset laskijat, talvilintujen laskentakausi käynnistyy jälleen 1. marraskuuta

Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että Euroopan Unionin lintudirektiivin perusteella suojellut alueet ja maatalouden ympäristötuet edistävät linnustonsuojelua.

Uusi yhteiseurooppalainen tutkimus kertoo ilmastonmuutoksen vaikuttavan lintuihin. Poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu yli 50 000 lintuharrastajan ympäri Eurooppaa keräämästä aineistosta lähes kahden vuosikymmenen ajalta. Osa lajeista näyttää hyötyvän lämpenevästä ilmastosta. Suomen ja muiden pohjoisten alueiden ilmastoon sopeutuneet linnut kuuluvat kuitenkin ilmastonmuutoksen häviäjiin.

Turun saaristossa Jurmon lintuasemalla rengastettu merisirri on tavattu Norjan Huippuvuorilla Pohjoisella jäämerellä. Lintuharrastajat William Velmala ja Roni Väisänen rengastivat jouluna 2013 linnun, joka saa kunnian olla pohjoisin havainto Suomessa rengastetusta linnusta Helsingin yliopiston rengastustoimiston yli satavuotisen historian aikana.

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa. Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Viime vuosina maamme lintulajeista nopeimmin ovat vähentyneet kauas muuttavat lajit, pohjoisessa pesivät sekä kosteikoin ja havumetsän lajit. Hyvin ei mene myöskään kaupunkioloihin tai maaseudulle sopeutuneilla linnuilla.

Vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana ilmastonmuutoksen ansiosta. Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan telkkä, tukkasotka ja isokoskelo jäävät yhä useammin viettämään talvea Suomeen ja Ruotsiin.