Antibioottiresistenssi on nopeasti kasvava uhka. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat maailmalla yleisiä ja leviävät helposti matkailijoiden mukana myös Suomeen.

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) päätti toukokuussa suosittaa uutta RS-viruksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettua vasta-ainetta kaikille alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille sekä tiettyihin riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille lapsille. Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet käynnistävänsä Nirsevimabi-nimisen vasta-aineen antamisen loka-marraskuussa. Suomi näyttää toiminnallaan mallia muille Pohjoismaille.

Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.

Nykyiset arviot alkoholin kustannusvaikutuksista terveydenhuollolle ovat vahvasti alimitoitettuja, mikä käy ilmi FCG Finnish Consulting Groupin tekemästä ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta. Laskentatavasta riippuen alkoholi voi aiheuttaa julkiselle terveydenhuollolle jopa 648–1 141 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Summa on iso, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoden 2020 perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kokonaismenoihin, jotka olivat 789 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten alkoholi tuottaa kustannuksia Helsingissä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Alkoholi on huomattava terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien merkittävimpiä taustasyitä. Joka vuosi Suomessa menetetään ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat. Suhteessa väestömäärään elinvuosia menetetään alkoholin takia eniten Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, käy ilmi FCG Finnish Consulting Groupin tekemästä ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta. Katsauksessa tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa sekä suorien että epäsuorien alkoholikuolemien vaikutusta elinvuosien menetyksiin.

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden kasvuprosentti alle 25-vuotiailla oli Suomessa suurempi kuin missään muussa Global Burden of Disease -tutkimuksessa vertaillussa Länsi-Euroopan maassa. Esiintyvyys kasvoi Suomessa 285 % vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Suomeen 20 vuotta sitten Keniasta muuttanut Gabriel Riako suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon ja juhli valmistumistaan torstaina monen muun opiskelijan kanssa. Kun Riako saapui Suomeen 19-vuotiaana, hän ei ollut lainkaan varma, tulisiko hän jäämään Suomeen. Nyt Riako iloitsee suomalaiseen yhteiskuntaan ankkuroitumisesta, jossa suurimpina tekijöinä ovat olleet työ terveydenhuoltoalalla, perhe ja kielitaito.

Suomessa kiertää tällä hetkellä väestössä useita hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia. Talvisin infektioita aiheuttavat muun muassa korona-, influenssa-, rino- ja adenovirus sekä RSV. Koronaa kiertää väestössä koko ajan ympäri vuoden. Myös bakteerit, kuten pneumokokki, aiheuttavat hengitystieinfektioita.

Suomalaistutkimuksen avulla voidaan tunnistaa lapset, jotka ovat suurimmassa riskissä vakavaan RSV-infektioon ja jotka hyötyisivät eniten uusista vakavan infektion ennaltaehkäisykeinoista.

MIELI ry:n liittokokous muistuttaa hallitusohjelmaneuvottelijoita mielenterveyden vaikutuksesta talous- ja työllisyystavoitteisiin ja odottaa uudelta hallitukselta sitoutumista mielenterveystavoitteisiin.

Oulun yliopiston toteuttaman valtakunnallisen Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus -kyselyn (ALTTI 2022) alustavien tulosten mukaan viimeisen 15 vuoden aikana asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi pienempi osa vastaajista raportoi tupakoinnista sisätiloissa ja tietoisuus asunnon radonpitoisuuksista on lisääntynyt. Alustavia tuloksia esitellään ensi kertaa Sisäilmastoseminaarissa 14.3.2023 alan ammattilaisille.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat monia suomalaisia taustasta riippumatta. Riski sairastua on kuitenkin huomattavasti suurempi matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, selvisi tuoreessa tutkimuksessa.

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Heillä on suurin vakavan koronataudin riski. Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset: heillä vakavan taudin suoja on edelleen hyvä ja vaikean taudin riski pieni. THL:n koronarokotussuositukset perustuvat lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista koko väestön tasolla sekä kansalliseen rokotusstrategiaan. Olemme koostaneet yhteen suositustemme perusteita. Listaus avaa seuraavia taustatekijöitä: tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus rokottamisesta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja haitat rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat tilanne muissa maissa. THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannosten kohderyhmistä Aikuisten koronarokotussuositukset Tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus Omikronmuunnosten aiheuttamaa tautia on liikkeellä paljon, ja oireettoma

Yleisillä geenimuodoilla, jotka suurentavat sydän- ja verisuonitautien tai Alzheimerin taudin riskiä, on tutkimuksen mukaan väestötasolla merkittävä vaikutus menetettyjen terveiden elinvuosien määrään. Tieto voi auttaa suunnittelemaan geneettistä tietoa hyödyntäviä toimenpiteitä sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että aiemmin määriteltyihin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille annetaan kolmas koronarokoteannos, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille on ohjeistettu jo aikaisemmin tarjoamaan tehosteannoksia. Lisäksi THL suosittelee, että mahdollisuus kolmansiin rokoteannoksiin tarjotaan myös muille kuin riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille vähintään kuusi kuukautta toisesta rokoteannoksesta, jos se on tarpeen muusta kuin lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi matkustamisen vuoksi. Lapsilla ja nuorilla vakava koronatauti on hyvin harvinainen ja kahden rokoteannoksen teho on säilynyt hyvänä vakavia tautimuotoja vastaan. Perussairaudet kuitenkin lisäävät myös lasten ja nuorten riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. ”Lasten ja nuorten tautitaakka on ollut vähäinen koko epidemian ajan ja on pysynyt matalana myös omikronin nou

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt 7.2.2022 päätöksen, jolla lievennetään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen kokoontumisrajoituksia. Huomisesta 8.2. alkaen sisällä voi järjestää enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia. 51–500 henkilön tilaisuuksiin voi ottaa enintään puolet enimmäisosallistujamäärästä kyseisessä tilassa.

Koronaepidemian huipussa on nähtävissä tasaantumista myös Pirkanmaalla. Rajoituksia ryhdytään purkamaan vähitellen. Maskien käyttö on nyt entistäkin tärkeämpää, kun tapahtumia taas ryhdytään järjestämään.

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha

Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet valolla aktivoituvan väriaineen, joka tuhoaa bakteereja, sieniä ja viruksia tekstiilien pinnoilta. Uraauurtavalle keksinnölle on annettu nimi LASU (light-activated antimicrobial substance), ja sitä voitaneen tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi kasvomaskeissa suojelemaan ilmateitse välittyviltä sairauksilta kuten COVID-19 ja lääkkeille vastustuskykyisiltä bakteereilta.