K.H.Renlundin museon uusin julkaisu Marginaalista lähtee… on ilmestynyt. Taiteen marginaalisuuntauksiin pureutuva runsaasti kuvitettu julkaisu koostuu marginaalitaidetta taidehistorian, taloustieteen ja luovuuden kautta käsittelevistä artikkeleista, ja on suunnattu laajalle lukijakunnalle.

Pääkaupunkiseudun ensimmäinen pikaraitiolinja alkoi liikennöidä lauantaina 21. lokakuuta 2023. Reitin varrelta Espoosta löytyy EMMA – Espoon modernin taiteen museon kuratoimaa julkista taidetta. Uusin teos Jenni Tieahon Hummani hei! on valmistunut Vermon raviradan yhteyteen. Tervetuloa julkistustilaisuuteen!

Espoonlahteen sijoittuva ympäristötaideteos Rakkauskirjeitä luonnolle on Taidekollektiivi SISUn toteuttama viiden ympäristötaideteoksen kokonaisuus. Se on osa Espoon kulttuuritalojen ja -palveluiden laajempaa Tulevaisuustarinoita-konseptia ja nähtävillä 26.8.–3.9.

Kansallisgallerian taideteokset, esineet ja kirjaston aineistot on päivitetty Finna-hakupalveluun. Ennen päivitystä Finnasta löytyi Kansallisgallerian kokoelma-aineistoja noin 38 000, nyt näkyvissä on yli 42 000 taideteosta ja yli 600 esinettä. Teosten määrä lisääntyi 4000 teoksella.

Helsinki Biennaali tuo taiteilija Janet Echelmanin teoksen korkealle Senaatintorin ylle 31.7.–31.8. Teokseen liittyy myös ääniteos sekä konsertti, jotka toteutetaan osana Helsinki Biennaalin ja Helsingin juhlaviikkojen välistä yhteistyötä.

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelaisen Hyvä Sara! – Sara Hildénin kolme elämää (Gummerus) on ensimmäinen keräilijä-mesenaatti Sara Hildénistä (1905–1993) tehty elämäkerta. Kortelainen on löytänyt kovapintaisena tunnetusta naisesta yksinäisen orpotytön, menevän sinkkunaisen ja iättömän taiteenrakastajan, hyvän Saran, joka halusi aina auttaa. Teos piirtää samalla laajemman kuvan niin sisällissodan traumoista vaienneesta selviytyjäsukupolvesta kuin 1900-luvun Suomesta.

Max Jakobsonin kirjasto – kokoajansa näköinen julkaistaan Kansalliskirjaston Kupolisalissa (Unioninkatu 36, Helsinki) keskiviikkona 13.6.2018 klo 12 alkavassa tilaisuudessa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kokoelmateosten kuvien jakaminen CC0-lisenssillä tarkoittaa, että teoskuvia voi ladata ja käyttää laajasti ilman lupamenettelyä. Kuvatiedostot toimivat hyvin mm. opetus- ja tutkimustarkoituksissa.

Suomen tunnetuimpiin taideteoksiin kuuluvat Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) lähtevät Ateneumin taidemuseosta kiertueelle suomalaisiin taidemuseoihin: Toipilas 14. helmikuuta ja Kaski 2. toukokuuta. Samassa yhteydessä Kansallisgalleria avaa molempien maalausten teoskuvat vapaaseen käyttöön, jolloin niitä voi käyttää lupaa pyytämättä. Klassikot kiertueella 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Kansallisgalleria aloittaa tekijänoikeudellisen suoja-ajan ulkopuolella olevien teosten kuvaoikeuksien avaamisen. 14.9.2016 lähtien vapaasti jaettavat 48 taideteoskuvaa on otettu kokoelman vanhimmista teoksista, jotka ovat osa Sinebrychoffin taidemuseon vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmaa. Kansallisgalleria luovuttaa teoskuvat vapaaseen yleiseen käyttöön Creative Commons -lisenssillä (CC0), jolloin ne ovat vapaasti hyödynnettävissä mihin tahansa, sisältäen yksityisen, opetuksellisen ja kaupallisen käytön.

Kansallisgallerian ylläpitämälle Taidekokoelmat verkossa -sivustolle on lisätty yli 200 luonnoskirjaa digitoituna sivu sivulta. Niistä käy ilmi rakastettujen taiteilijoiden omistautuminen yksityiskohtiin, sekä se suuri työmäärä, joka on edeltänyt kutakin valmista teosta. Luonnoskirjojen lisäksi sivustolle on lisätty yli 1500 teoskuvaa kansainvälisesti tunnetuilta ulkomaisilta taiteilijoilta.