Tämän hetken vesistöennusteiden mukaan kevättulvasta on pohjalaismaakunnissa tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Tänä talvena lunta on ollut poikkeuksellisen vähän ja lämmin sää on aiheuttanut välisulamisia pitkin talvea. Myös jokien jäät ovat olleet normaalia ohuempia ja hauraampia. Tästä syystä ELY-keskus ei ole tänä vuonna tehnyt jääsahauksia.

Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.

Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun. Vuodenaikaan nähden virtaamat olivat suuria. Kyrönjoella vesi kävi lähellä tulvarajaa, mutta tulvaluukkuja ei jouduttu avaamaan.

Viime päivien tulvat pohjalaismaakunnissa ovat laskusuunnassa. Tulvahuiput saavutettiin tiistain aikana Lapväärtin-Isojoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Keskiviikon aikana tulvahuippunsa saavuttavat Maalahdenjoki ja Laihianjoki.

Maanantain lämpeneminen ja vesisateet käynnistivät lumien sulamisen, jonka seurauksena Vaasan eteläpuolisten jokien pinnat ovat nousseet nopeasti ja virtaamat ovat moninkertaistuneet viimeisen vuorokauden aikana.

Sade ja lumien sulamisvedet ovat nostaneet vedenpintaa Lounais-Suomessa. Useissa kohteissa ympäri Satakunnan ja Varsinais-Suomen tulvavettä on noussut tielle ja katkaissut liikenteen. Ajankohtaiset tiedot tulvimisen vaikutuksista liikenteeseen saa seuraamalla Fintrafficin Liikennetilanne-palvelua.

Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.

Viime viikolla satoi lunta vesimääräksi muutettuna Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 20 mm ja Satakunnassa n. 30 mm. Kun alkuviikon runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa kaikki nuo lumet, vesistöihin päätyy muutamassa päivässä koko kuukauden keskimääräistä sademäärää vastaava vesimäärä varsinkin Satakunnassa, jossa vesisadetta tulee eniten, noin 30-40 mm. Varsinais-Suomessa sademäärä on hieman pienempi. Nopea muutos saa vesistöjen virtaamat ja vedenkorkeudet nousemaan rauhallisesta tilanteesta äkisti vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomen pohjoisreunalla. Tämä aiheuttaa myös hulevesitulvariskiä taajama-alueilla ja ainakin Loimijoella tulvat nousevat melko laajalti peltoalueille.

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Lapin vesistöjen tulvahuiput on ohitettu. Tulvat olivat tänä keväänä Simojokea lukuun ottamatta keskimääräistä suuremmat. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin.

Vuoksen vesistöalueella Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien nousu on hidastunut ja ennusteen mukaan tulvahuippu saavutetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Saimaan pinta on ajankohtaan nähden noin 75 cm ja Pielisen pinta 50 cm keskimääräistä korkeammalla. Tulvasta voi aiheutua haittaa tai vahinkoa alimmille rantarakenteille, rakennuksille ja viljelysalueille sekä mahdollisesti liikenneyhteyksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Suurten juoksutusten vuoksi virtaus Vuoksella ja Pielisjoella on selvästi tavanomaista voimakkaampaa, mikä tulee huomioida vesillä liikuttaessa. Vesistöalueen muissa järvissä vedenkorkeudet ovat paikoin selvästi tavanomaista korkeammalla, mutta kääntyneet jo laskuun.

Lapin vesistöissä Tornionjoen alaosaa lukuun ottamatta kaikilla havaintoasemilla vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tulva on parhaillaan huipussaan Tornionjoen alimmalla osalla, mutta sielläkin tulva alkaa laskemaan lähipäivinä. Muonionjoella ja Tenojoella toinen tulvahuippu on mahdollinen kuun vaihteessa.

Ivalojoen virtaama oli korkeimmillaan sunnuntaina. Ounasjoella, Kemijoella ja Tenojoella tulva on saavuttamassa huippunsa tänään tai huomenna. Tornionjoella ja Muonionjoella vedenkorkeudet ovat nousussa vielä muutaman päivän ajan. Ylimääräistä liikkumista tulva-alueilla ja tulvivilla teillä tulisi välttää.

Vedenkorkeuksien nousu Lapin kaikissa vesistöissä on ollut parin edellisen päivän aikana nopeaa. Vesi on noussut tai on nousemassa lähipäivinä alavimmille teille Ounasjoen yläosalla ja Tornionjoella. Tulvien ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna tai alkuviikosta.

Päijänteen vedenkorkeus jatkaa nousuaan kesäkuulle asti ja saavuttaa tulvahuippunsa kesäkuun alkupuolella. Päijänteen osalta vesitilanteen kehittymistä kannattaa seurata ja käydä tarkistamassa tilanne omalla rantakiinteistöllä. Rannalta kannattaa kerätä irtotavarat suojaan sekä tarkistaa laitureiden ja veneiden kiinnitykset. Valtaosa Keski-Suomen järvien vedenkorkeuksista on kuitenkin jo saavuttanut tulvahuipun.

Lämpenevä sää vauhdittaa lumen sulamista. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun koko Lapissa. Vedenkorkeudet nousevat nopeasti, ja tulvahuiput ovat monissa vesistöissä keskimääräistä suurempia. Jäät ovat kaikilta suurilta jokivesistöiltä pääosin lähteneet.

Etelä-Savon maakunnan länsiosissa tulvat ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Tulvat ovat Etelä-Savossa nousseet tänä keväänä jopa harvinaisen korkealle. Tavallista isompia tulvia on mitattu kaikilla maakunnan havaintoasemilla. Maakunnan länsiosissa Kyyvedellä ja Iso-Naakkimalla mitattiin korkeuksia, joita on viimeksi tavattu 1980-luvulla. Mäntyharjun Pyhävesi ja Kallavesi nousivat korkeudelle, jolla järvet ovat viimeksi olleet 1950-luvulla. Näiden järvien tulvahuiput on nyt ohitettu ja ne ovat kääntyneet laskuun.

Etelä-Lapissa Simojoki ja Viantienjoki vapautuivat jäistä viime viikonloppuna. Yöpakkaset hillitsevät Lapin vesistöjen virtaamien kasvua. Pohjoisessa Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen pieniä. Jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.

Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti. Kiiminkijoessa virtaama kasvaa ja jääpatoriski säilyy edelleen. Oulujoen eteläpuolisten jokien jäät ovat pitkälti sulaneet ja Pyhäjoella odotetaan nyt toista tulvahuippua. Siikajoen, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen tulvahuiput pysyvät samalla tasolla tai laskevat. Pattijoella tulvahuippu voi aiheuttaa vahinkoa. Iijoen tulvahuippua odotetaan toukokuun lopussa, vahinkoriski Iijoella on toistaiseksi arvioitu pieneksi.

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu myöhemmin keväällä. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat käynnissä. Kallaveden pinta tulee vielä nousemaan ennustemallin mukaan yli 10 cm. Kaikkien vesistöjen rannoilla kannattaa irtotavarat kerätä talteen. Iisalmen reitillä padot ovat täysin auki ja lisäksi juoksutetaan Ahkiolahden kanavasta. Nerkoon kanavan avaamisen sallivaa vedenkorkeutta ei ole vielä saavutettu. Ennusteen mukaan Poroveden ja Onkiveden tulvakorkeudet eivät enää nousisi rajusti. Kiuruveden korkeus on nousemassa toiseen edellisen kokoiseen tulvahuippuun ja Sonkajärvi vielä suurempaan huippuun viime päivien nousunopeudella. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin ja Vuotjärven vedenpinnoissa on vielä useita kymmeniä senttejä nousuvaraa säännöstelylupien ylärajoihin. Juojärves