Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Tunneilmaisujen tutkiminen 1600-luvun englantilaisten sisarusten välillä tuo esille tapoja, joilla näitä hierarkkisia suhteita voitiin sekä ylläpitää että haastaa. FM Sara Ala-Hynnilä käsittelee väitöskirjassaan sitä, kuinka siskot ja veljet ilmaisivat toisilleen tunteita kuten vihaa, rakkautta ja surua sekä sitä, miten ne liittyivät heidän valtasuhteisiinsa.

Sodan aikaisilla Suomen sisäisillä jakolinjoilla on ollut pitkät jäljet. Yhä elää harhakäsitys siitä, että suomenruotsalaiset alueet tai ihmiset eivät olisi kantaneet vastuutaan evakkojen asuttamisesta. Aapo Roselius ja Tuomas Tepora ovat tutkineet, miten ruotsinkielisille seuduille sijoittuneen siirtoväen ja paikallisten kohtaaminen todella sujui.

Toimituksille tiedoksi: palkittavat tutkijat ovat haastateltavissa Suomen Akatemiassa torstaina 15.2. klo 15-16. Haastattelupyynnöt: Riitta Tirronen, Suomen Akatemian viestintä, p. 029 533 5118 tai riitta.tirronen(at)aka.fi

Toimituksille tiedoksi: palkittavat tutkijat ovat haastateltavissa Suomen Akatemiassa torstaina 15.2. klo 15-16. Haastattelupyynnöt: Riitta Tirronen, Suomen Akatemian viestintä, p. 029 533 5118 tai riitta.tirronen(at)aka.fi