Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.

Suomessa sijaitsevat tuulivoimayhtiöt ja hankkeet ovat pääosin ulkomaisessa omistuksessa, erityisesti Luxemburgiin rekisteröidyillä rahastoilla. Erikoisrahastojen veronmaksu Suomeen on tutkitusti vähäistä ja monimutkaista. Yhtiöitetyt tuulivoimahankkeet tekevät puolestaan vuodesta toiseen pääsääntöisesti nollatulosta. Ulkomaisen omistuksen suurta ja kasvavaa osuutta on perusteltu Suomen pääomaköyhyydellä. Omistuksella on kuitenkin merkitystä myös huoltovarmuuden, turvallisuuden, päätäntävallan kuin verotuksen suhteen. Talouskriisissä oleva pääomaköyhä Suomi tukee veronmaksua välttelevän ja heikon sosiaalisen hyväksynnän omaavan alan toimintaa miljardeilla, ja sallii yhtiöiden ja niiden pääomasijoittajien ulkoistaa merkittävän osan kustannuksistaan.

Sähkönsiirtoalueen lunastuskorvausasiat koskettavat parhaillaan useita tuhansia maanomistajia, sillä Maanmittauslaitoksessa on käsittelyssä noin 150 sähkönsiirtoalueen lunastustoimitusta eri puolilla Suomea. Julkisuudessa on keskusteltu tuulivoimalinjojen rakentamisen lunastuskorvauksista maanomistajille. Erityisesti metsän korvaustasosta esitetyt tiedot ovat herättäneet kysymyksiä.

Tuulivoimaloiden purkaminen ja kierrätys niiden elinkaaren lopussa on tikittävä aikapommi. Suomessa purkurahasto ei ole lakisääteinen vaan vapaaehtoinen toimi, eikä sen koko riitä kattamaan todellisia purkukustannuksia (satoja tuhansia/voimala). Kuka kantaa vastuun purkamisen kustannuksista 20–30 vuoden kuluttua, kun tuulivoimayhtiöiden omistus on vaihtunut useaan kertaan elinkaaren aikana? Tuulivoimayhtiöillä on resursseja lobata eduskuntaa ja virkamiehiä. Ympäristöministeriö onkin ollut haluton saattamaan tuulivoimarakentamisen lainsäädäntöä, ml. perustusten purkamista, jätelain noudattamista ja purkurahastoa, muun Euroopan tasolle. Nykykäytäntö eli perustusten jättäminen maahan ja niiden maisemoiminen on riski mm. pohjavesien pilaantumisen kannalta.

- Metsäpohjaiset tuotteet tarjoavat ilmastomuutoksen torjuntaan ratkaisuja ja tuotteita monilla aloilla, sanoo yhteiskuntatieteelliseen metsä- ja ympäristötutkimukseen erikoistunut tutkija Jakob Donner-Amnell.