ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) kuukausittain julkaiseman Työnvälitystilaston sekä Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan Työllisyysalueella (Kaskinen, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri) oli helmikuussa työllisyysalueittain vertailtuna yksi alhaisimmista työttömyysasteista (7,1 %). Vastaava luku oli koko maassa 12,0 % ja koko Pohjanmaan ELY-keskusalueella 7,6 %. Tammikuuhun verrattuna työttömyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä Pohjanmaan Työllisyysalueella. Koko maassa työttömyysaste pysyi samana kuin tammikuussa.

Varsinais-Suomen työttömien määrä laski parilla sadalla hengellä helmikuun aikana. Tästä huolimatta työttömyyden kasvuvauhti on viimeisen vuoden aikana ollut maakunnassa todella vauhdikasta. Isolta osaltaan tämä johtuu pitkään jatkuneesta työvoiman todella vaatimattomasta kysynnästä, joka näkyy nyt lisääntyvien työttömien määrässä. Pahiten työttömyyden nousu on iskenyt työnhakijaryhmistä pitkäaikaistyöttömiin, korkeakoulutettuihin, nuoriin (alle 25v.) ja naisiin.

Lapissa työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 8 550. Työttömiä oli 555 enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Palveluihin osallistui 700 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Seutukuntien ja kuntien väliset erot ovat huomattavia. Naisten työttömyys lisääntyi miehiä enemmän. Ikäryhmistä eniten lisääntyi alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu jatkui. Työpaikkoja ilmoitettiin avoimeksi yli 2 450.

Pohjois-Savossa oli helmikuun lopussa 14 310 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 268 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (9,7 %). Näistä lomautettuja oli 1 905, mikä on 379 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-16,6 %).

Pohjois-Pohjanmaalla oli helmikuun lopussa noin 25 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 600 enemmän kuin vuosi sitten ja 40 vähemmän kuin tammikuussa. Talouden alavire on kestänyt jo kolmisen vuotta. Kysynnän ja investointien suhteellisen alhainen taso ja talouden nousun pitkittyminen pitävät työvoimatarpeen vielä matalana. Kun lisäksi talvikaudelle tyypillinen kausityöttömyys kasvaa, on työttömyyden taso ollut alkuvuodesta maakunnassa korkein tammikuun 2022 jälkeen. Ukrainan kriisin aikana noin 80 % työttömien lisäyksestä on toteutunut Oulun seudulla.

Hämeessä oli helmikuun lopussa 22 642 työtöntä työnhakijaa, mikä on 24 henkilöä vähemmän kuin tammikuussa, mutta 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hämeessä 13,2 prosenttia, kun koko maan osuus oli 12 prosenttia. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen helmikuun työllisyyskatsauksesta.

Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 11 107 työtöntä työnhakijaa, 1 086 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 104. Lomautettujen määrä vähentyi 66 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.

Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa yhteensä 17 910 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 057 (6,3 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli helmikuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 1 616, mikä on 509 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli 1 006, mikä on 341 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 36 700 henkilöllä viime vuoden helmikuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 49 800. Kaikkiaan helmikuussa oli avoinna 112 400 työpaikkaa, mikä on 39 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kainuussa oli helmikuun lopussa vajaat 3 700 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste 12,2 % oli alueista yhdeksänneksi matalin. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui. Palveluissa olevien määrä putosi kolmasosan. Työvoiman kysynnässä piristymisen merkkejä.

Helmikuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 31 356 henkilöä, joka on 3 413 henkilöä enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Pirkanmaan työttömyysaste oli 11,8 prosenttia.

Työvoiman kysyntä on edelleen heikentynyt vuoden takaiseen verrattuna ja työttömyyden kasvu jatkunut.

Pohjanmaan ELY-keskusalueella oli helmikuun lopussa yhteensä 8 789 työtöntä työnhakijaa. Se on 755 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti kasvua on kuitenkin tapahtunut Pohjanmaalla maltillisemmin (+ 9,4 %) kuin koko maassa (+ 12,7 %). Työttömiä oli helmikuussa 269 vähemmän kuin tammikuussa. Pohjanmaan ELY-keskusalueen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Manner-Suomen alhaisin (7,6 %). Koko maassa vastaava osuus on 12,0 %. Tammikuuhun verrattuna työttömyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Koko maassa työttömyysaste pysyi samana kuin tammikuussa. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 792 eli 390 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (- 33,0 %). Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen Työnvälitystilastosta.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 9,1 prosenttia, joka oli Manner-Suomen toiseksi alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12 prosenttia.

Uudenmaan helmikuuta koskeva työllisyyskatsaus on julkaistu. Sen mukaan Uudellamaalla oli työttömiä työnhakijoita 16,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Helmikuun lopussa alueella oli 110 889 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja oli 7680. Työttömyys kasvoi Uudellamaalla maakunnista toiseksi eniten Varsinais-Suomen jälkeen. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli 12,7 % enemmän kuin vuosi sitten.

Lapissa työttömien määrä lisääntyi tammikuussa. Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 8610, joista lomautettuja lähes 1110. Aktivointiasteeseen laskettavien palveluihin osallistuvien määrän lasku jatkui tammikuussa ja tällä on yhteys työttömyyden kasvuun Lapissa. Työttömyyden alueelliset erot ovat Lapissa yhä huomattavia. Eniten työttömyys on kasvanut alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä. Lapin työllisyystilanne on kuitenkin yhä koko maahan verrattuna parempi.

Pohjois-Savossa oli tammikuun lopussa 14 310 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 224 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (9,4 %). Näistä lomautettuja oli 1 859, mikä on 220 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-10,6 %).

Pohjois-Pohjanmaalla oli tammikuun lopussa 25 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 500 enemmän kuin vuosi sitten ja 200 enemmän kuin joulukuussa. Pitkään kestänyt matalasuhdanne ja alentunut työvoimakysyntä ovat pitäneet työttömyyden tason korkeana, mutta kuitenkin suhteellisen stabiilina viimeisen vuoden aikana. Moni työnantaja on joutunut lopettamaan työsuhteita, ja työviikkojen lyhentäminen on kasvanut sopeutuskeinona. Lomautusten määrissä on toisaalta ollut laskua. Alkuvuodelle on näkyvissä työttömyyden kasvupainetta, kun moni työnantaja on hyvin haasteellisessa tilanteessa ja talouden merkittävä vireytyminen on vielä edessä päin.

Pohjois-Karjalassa oli tammikuun lopussa 11 139 työtöntä työnhakijaa, 865 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 116. Lomautettujen määrä vähentyi 107 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.

Keski­-Suomessa oli tammikuun lopussa yhteensä 17 671 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 054 (6,3 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli tammikuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 1 534, mikä on 380 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli 1 085, mikä on 395 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.