Ammattiliitto JHL ei hyväksy eduskunnan hallituksen esityksestä päättämää vientimallilakia, jossa palkankorotukset betonoidaan vientialojen sopimusten mukaan. Laki uhkaa ajaa useat muut alat ikuiseen palkkakuoppaan.

Petteri Orpon hallituksen esitys työriitalain muutoksesta – eli niin sanottu palkkamonttulaki – on tänään hyväksytty eduskunnassa. Muutos tulee voimaan ensi vuonna.

Eduskunta hyväksyi tänään OAJ:n jyrkästi vastustaman ja hallituksen ajaman vientimallilain. Hyväksymällä lain poliittiset päättäjät sekaantuvat palkkaneuvotteluihin. Politiikoilta kysytään jatkossa, mikä on esimerkiksi opettajille sopiva palkankorotus. Tähän kysymykseen vaadimme vastausta tulevissa vaaleissa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksellä vahvistetaan vientivetoista työmarkkinamallia. Kokoomuksen kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää esitystä tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden, vientiyritysten kilpailukyvyn ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamisen kannalta.

Työministeri Arto Satonen ilmoitti tänään haluavansa Suomeen Tanskan mukaisen työmarkkinamallin. Jos Ruotsin mallista otettiin Suomeen vain työnantajaa hyödyttävät rusinat pullasta, kuinka suomalaiset voivat luottaa siihen, että nyt muka takki kääntyy? kysyy SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm. Tanskan mallin haluaminen tarkoittaa sitä, että hallituksen pitäisi itse perua sosiaaliturvaheikennykset, jotta oltaisiin edes lähellä Tanskan mallia. Satonen haluaa siis kaikkien näiden leikkausten jälkeen kumota hallituksen teot?

Helsingissä 23.11.-24.11.2024 kokoontuva Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian liittovaltuusto valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi Jenni Karsion.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka puitteissa pyritään sopimaan palkanmuodostuksesta, työehtojen vähimmäistasosta ja työrauhasta. STTK:n hallitus on tyrmistynyt Petteri Orpon hallituksen halusta rikkoa suomalaista sopimusjärjestelmää parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan vientimallin avulla. - Jos vientimallista säädetään laki, suurin uhri on palkkatasa-arvo. Jatkossa palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei voisi kuroa umpeen ja valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin noudattamaan vientiliittojen sopimuksia. Sen seurauksena julkisen sektorin naisvaltaiset alat jäävät ajan mittaan yhä enemmän jälkeen yksityisen sektorin palkkauksesta, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:ta harmittaa hallituksen valheellinen myyntipuhe siitä, että vientimallilla ja muilla työlainsäädäntöön jo aiemmin tehdyillä muutoksilla suomalaiset työmarkkinat lähenisivät Ruotsin ja muidenkin pohjoismaiden työmarkkinamallia. - Aivan olennainen ero Ruotsiin on se, että sikäläinen työmarkk

Kansanedustaja Paula Werning on huolissaan perusturvallisuuden heikentymisestä, kun pelastajien palkkataso uhkaa jäädä palkkakuoppalain uhriksi.

SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Liike NYT jättivät 11.10.2024 hallitukselle välikysymyksen palkkatasa-arvosta. Välikysymyksessä kysytään mm. että miten hallitus näkee naisvaltaisten alojen palkkakuoppaan lukitsemisen vaikuttavan pyrkimykseen vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Kansanedustaja Juha Viitala kritisoi hallituksen palkkakuoppalakiesitystä, jota hän pitää vakavana hyökkäyksenä Suomen työmarkkinoiden tasa-arvoa vastaan. Lakiesitys uhkaa viedä suomalaisen palkkatasa-arvon vuosikymmeniä taaksepäin. Esitys vaarantaa erityisesti matalapalkkaiset, naisvaltaiset alat, kuten hoitajat, opettajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset, lukiten ne pysyvään palkkakuoppaan.

Kokoomuksen kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén torjuu väitteet siitä, että hallitus ajaisi julkisen sektorin naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan. Sirén korostaa, että vientiyritysten pärjääminen on elinehto julkisen sektorin palkkojen kehittymiselle ja julkisten palveluiden rahoittamiselle.

Tänään eduskunnassa on lähetekeskustelussa hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista. SDP:n kansanedustaja, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Berg ei näe esityksessä mitään hyvää, vaan pitää sitä uhkana suomalaiselle työmarkkinamallille, palkkatasa-arvolle ja aiemmin vallinneelle sopimisen kulttuurille.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtajan Simo Pöyhösen mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä, sillä seuraukset työmarkkinoihin ja kansantalouteen voivat olla arvaamattomat.

Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän muuttamisesta tavoitteenaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin jatkossa niin, että palkkojen yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella. Hallituksen esitys työriitalain muuttamisesta siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn ja uuden sääntelyn voimaantuloa kaavaillaan joulu-tammikuulle. STTK:n mielestä hallituksen on luovuttava vientivetoiseen työmarkkinamalliin liittyvästä lainsäädännöstä. Malli ei huomioi sopimusalakohtaisia eroja eikä edistäisi palkkatasa-arvoa. Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Vuonna 2023 naisen euro oli 84,3 senttiä. Juuri työehtosopimusneuvottelut ovat tehokkain tapa vaikuttaa sukupuolten palkkaeroihin. - Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi entisestään mahdollisuuks

Kunta- ja hyvinvointialan palkankorotuksia ei jaeta tasaisesti yleiskorotuksina. Paikallinen sopiminen on ollut julkisella alalla laajasti käytössä jo 1990-luvulta lähtien.

SAK:n mukaan hallituksen tänään eduskunnalle jättämä esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vaarantaa Suomen sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. Jos eduskunta hyväksyy esityksen lakimuutokset sellaisenaan, murenee työmarkkinaosapuolten vuosikymmenten aikana yhteistyöllä rakennetut, sopimiseen ja neuvotteluun perustuvat työmarkkinamallin perusteet.

Hallituksen lanseeraama ”paikallisen sopimisen lisääminen” on isku suoraan suomalaisen työmarkkinamallin sydämeen. SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie kannustimen työnantajien järjestäytymisestä. Tämä tarkoittaa yleissitovuuden heikentymistä.

OAJ:n hallitus vetoaa, että maan hallitus peruu vientimallilain tai vähintään ottaa aikalisän työmarkkinamallia koskevaan asiaan tulevan sopimuskierroksen yli. Järjestön hallitus päätti aloittaa toimenpiteiden valmistelun kohti palkkavaaleja, vaikka toivoo, ettei siihen tilanteeseen ajauduta.

Petteri Orpon hallitus on istunut reilun vuoden. Sinä aikana maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen väliset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ja yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on lisääntynyt.

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara arvostelee tänään Helsingin Sanomien haastattelussa SAK:ta siitä, että Suomeen ollaan säätämässä lakia, jolla lukitaan kaikkien palkansaajien palkankorotusten taso vientialojen työehtoratkaisuihin.