SAK esittää jatkuvan oppimisen tukea hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tilalle. Tuki kohdentuisi erityisesti matalasti koulutetuille ja tukisi työntekijöiden osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation tarpeisiin.

Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki sellaisenaan oli yksi sen hölmöimmistä päätöksistä. Tästä syystä kansanedustaja Lauri Lyly on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jossa esitetään uuden lain säätämistä aikuiskoulutustuesta. Vuonna 2024 lakkautetun tuen tilalle rakennettaisiin aikuiskoulutustuki 2.0. Se on paremmin kohdennettu, joustavampi sekä osa-aikaiseen opiskeluunkin sopiva, toisin kuin edeltäjänsä.

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki jää eläkkeelle 31.12.2025. Metsämäen työsuhde Työllisyysrahastossa jatkuu 31.12.2025 saakka. Janne Metsämäki on toiminut Työllisyysrahaston ja sen edeltäjän, Työttömyysvakuutusrahaston, johdossa vuodesta 2015 alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät vuonna 2019 Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtaja Markku Jalonen kiittää Metsämäkeä pitkästä ja ansiokkaasta työstä Työllisyysrahastossa. - Janne Metsämäen aikana Työllisyysrahastoa on kehitetty monella tavalla ja viety läpi monia uudistuksia ja muutoksia, joiden avulla Työllisyysrahaston lakisääteiset tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Työllisyysrahaston hallitus käynnistää Metsämäen seuraajan haun kevään 2025 aikana. Lisätiedot: Markku Jalonen, hallituksen puheenjohtaja, KT. 040 547 7710 (28.2.2025 saakka) Henrika Nybondas-Kangas, hallituksen puheenjohtaja, KT. 050 357 4233 (1.3.2025 alkaen) Janne Metsämäki, toimitusjohtaja

STTK:n hallitus muistuttaa, että vahva ja välittävä hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, tasapainottaa velanoton ja vahvistaa osaamista. - Tähän mennessä työttömyys on kasvanut ja työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä on viety eteenpäin nopeasti heikolla valmistelulla ja puutteellisin vaikutusarvioinnein. Suomen talous sakkaa, tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta on karannut ja satojen miljoonien koulutusleikkaukset vievät osaamiselta pohjaa, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Maan hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen linjaamaan loppukautensa politiikkatoimia. STTK:n mielestä kuripolitiikan sijaan tarvitaan oikeudenmukaisia kasvun vauhdittajia. - Sellaisiksi eivät kelpaa elinkeinoelämän veroehdotukset, jotka heidän toiveiden tynnyristään on nostettu kehysriihen tavoitteiksi. Ehdotukset eivät ole tästä maailmasta, mutta viestivät, että ahneudella ei ole mitään rajaa, Palola moittii. STTK:n verolinjauksissa esimerkiksi talousasiantuntijoidenkin kannattama

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024.

Hallitus leikkaa työttömyysturvasta jo kolmannen kerran vuoden sisällä, vaikka luvatut 100 000 työpaikkaa loistavat poissaolollaan, arvostelee SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg.

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto tekee ehdotuksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuonna 2025 STM:lle torstaina 29.8. Samana päivänä järjestämme tiedotustilaisuuden, jossa avaamme ehdotuksen taustoja.

Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.

Ansiopäivärahaa maksettiin viime vuonna 2 % edellisvuotta enemmän. Valtion etuuskulut olivat kuitenkin viime vuonna edellisvuotta pienemmät. Ero johtuu lomautusten kasvaneesta määrästä.

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamisen vuoksi aloitetut muutosneuvottelut Työllisyysrahastossa ovat päättyneet. Lakkauttaminen sisältyy Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja eduskunta hyväksyi lakkauttamista koskevan lain 22.5.2024. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että neuvottelujen seurauksena tehtävien lakkaamiset ja/tai työsuhteen ehtojen olennaiset muutokset koskettavat enintään 80 henkilöä. Neuvotteluissa käytiin läpi muutosten perustelut, vaikutukset ja vaihtoehdot. Neuvottelut koskivat Työllisyysrahaston henkilöstöä lukuun ottamatta teknologia ja kehitys -palvelualueen henkilöstöä. Työllisyysrahaston palveluksessa on 182 työntekijää, joista neuvottelujen piirissä oli 156 henkilöä. Muutosneuvottelujen tulos on, että enimmillään 73 työtehtävää lakkaa. Koska lakkauttavan lain siirtymäaikataulu on pitkä, vuoden 2026 kesään saakka, myös irtisanomiset ja tehtävien lakkaaminen tai muuttuminen tapahtuu asteittain pitkällä aikavälillä. Lopulliset henkilöstövaik

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijöille ja yrittäjille ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Vuonna 2023 aikuiskoulutustukea maksettiin yhteensä 32 518 henkilölle. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Lakkauttavan lain käsittely on käynnissä eduskunnassa. Työntekijöiden aikuiskoulutustuen hakijoiden määrät kasvoivat noin puolitoistakertaisiksi alkuvuonna 2024 verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Kasvanut hakijamäärä koostuu aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneista sekä täysin uusista hakijoista. Näyttää sille, että aikuiskoulutustukea jo aiemmin saaneet ovat aktivoituneet käyttämään jäljellä olevia tukikuukausiaan ennen tuen lakkauttamista. Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Alkuvuonna 2024 hakijamäärä sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 % verrattuna alkuvuoteen 2023. - Sote-alan haki

Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentäminen auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita. Kuntien normien keventäminen jää jatkovalmistelun varaan.

Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi

Työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraportti valmistui tänään. Ammattiliitto Pron pettymykseksi työryhmä jätti palkansaajajärjestöjen ehdotukset huomiotta eivätkä raportin ehdotukset paikkaa koulutusjärjestelmässä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jäljiltä pian ammottavaa aukkoa.

Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät eriävän mielipiteen työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän loppuraporttiin, joka julkaistiin tänään 11. huhtikuuta. Järjestöt eivät kannata opintotukeen tai lainaan perustuvaa mallia aikuiskoulutustuen tilalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja mahdollisten uusien etuusmallien käyttöönoton väliin on muodostumassa katkos, joka vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Järjestöjen tekemiä esityksiä ei ole hyväksytty työryhmän ehdotuksiksi.

Suomen Yrittäjät esittää oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustukea. Yrittäjät ehdottaa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilahduttavasti ryhtynyt työhön hallitusohjelmaan kirjatun työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen taloudelliset reunaehdot ovat tiukat (kulut eivät saa kasvaa) eikä kysynnästä ole varmuutta. Matalan kynnyksen malli olisikin ensimmäiseksi yhdistelmävakuutukseksi järkevin. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vakuuttamisen työttömyyden varalle vain palkansaajana tai yrittäjänä, mutta ei molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Työelämä on kuitenkin monimuotoisempaa kuin koskaan ennen ja yhä useammat henkilöt vaihtelevat palkkatyön ja yrittäjyyden välillä tai toimivat molemmissa rooleissa samanaikaisesti. Tulevaisuudessa perinteisten työnteon muotojen rinnalle tulevat vielä alustatalouden tarjoamat mahdollisuudet. Vanhat työttömyysturvan ratkaisut eivät enää vastaa kaikkien osalta näiden työskentelymuotojen tarpeisiin ja siksi tarvitaan malli molemmissa rooleissa tehdyn työn vakuuttamiseksi työttömyyden varalle samanaikaisesti.

SAK:n mielestä julkisen talouden vahvistaminen on perusteltua, mutta sitä ei pidä tehdä leikkaamalla pienituloisilta ja työttömiltä.

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen kysyy hallituksen toimista tapaus Metsähallituksessa. On tullut ilmi, että rakennus- ja ravintola-alan työntekijöiden riisto on levinnyt nyt metsätyöhön.