Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että lapsensa menettäneille tarjotaan kriisiapua siitä riippumatta, mikä on avuntarvitsijan asuinpaikka. Käpy Lapsikuolemaperheet ry kartoitti lapsensa kuoleman kokeneiden vanhempien kokemuksia kriisiavusta pikakyselyllä. Kyselyyn vastasi 50 lapsensa menettänyttä vanhempaa eri hyvinvointialueilta.

Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.

UNESCO juhlistaa kansainvälistä äidinkielen päivää vuosittain 21. helmikuuta. Kansanedustaja Maaret Castrén vaatii huomion kiinnittämistä maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaidon eriytymisen pysäyttämiseen. Hän nostaa esimerkiksi Suomi toisena kielenä opetuksen, jonka tarvetta pitäisi arvioida tarkemmin.

Opetus- ja kasvatusalan Educa-tapahtumassa asiantuntijat etsivät keinoja useammassa kodissa elävien lasten tukemiseen koulussa ja kodeissa. Keskustelu aiheesta järjestetään perjantaina 24.1.2025 kello 16.00–16.45 Tieto-lavalla.

Väestötietojärjestelmässä tehdään 12.11.2024 päivitysajo, joka vaikuttaa Suomen väkilukutietoon. Tieto väkiluvusta näkyy esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla sekä Helsingin palvelupaikan katolla olevassa valotaulussa 13.11.2024 alkaen. Vuosittain tehtävän päivityksen yhteydessä Suomen väkiluvusta poistetaan henkilöt, joiden asuinpaikka on ollut yli kaksi vuotta tietymättömissä. Muutos koskee noin 3900 henkilöä.

Valtakunnallista kuolleiden lasten muistopäivää vietetään 23.9., jolloin muistellaan kuolleita lapsia ja annetaan ääni heidän perheilleen. Tänä vuonna Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n kampanjan teemana on lasten ja nuorten suru ja heidän tarvitsemansa tuki.

Suomi ja Viro ovat allekirjoittaneet valtiosopimuksen, jonka perusteella Virossa asuvien ja sinne muuttavien Suomen kansalaisten osoitetiedot tullaan saamaan Suomen väestötietojärjestelmään suoraan Viron viranomaisilta. Tavoitteena on, että osoitetietojen ilmoittaminen valtioiden välillä alkaa vuoden 2025 lopussa, kun tarvittavat tekniset ratkaisut ovat valmistuneet kummassakin maassa.

Digi- ja väestötietovirastoon on nimitetty ylijohtajat tekemään sujuvaa Suomea 1.1.2025 alkaen. Virasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota ja tarjoaa palveluja eri elämäntilanteisiin. Digitalisaation edistäminen nykypäivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja tekemistä.

65-vuotta täyttäneet naiset viettävät nykyään 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan hoivakodissa.

Ei-kaupallinen sijaissynnytys ei ole Suomessa vieläkään laillista, vaikka sääntelyn tarve on todettu jo yli vuosikymmenen kestäneessä selvittelyssä. Sijaissynnytyksen salliminen saa kannatusta niin asiantuntijoilta, puolueilta kuin kansalaisiltakin. Edunvalvojat toivovat, että sateenkaarimiesten lapsitoiveet otettaisiin vihdoin vakavasti ja sijaissynnytys sallittaisiin.

Ei-kaupallinen sijaissynnytys ei ole Suomessa vieläkään laillista, vaikka sääntelyn tarve on todettu jo yli vuosikymmenen kestäneessä selvittelyssä. Sijaissynnytyksen salliminen saa kannatusta niin asiantuntijoilta, puolueilta kuin kansalaisiltakin. Edunvalvojat toivovat, että sateenkaarimiesten lapsitoiveet otettaisiin vihdoin vakavasti ja sijaissynnytys sallittaisiin.

Helsingin kaupunki muistaa kaupungin syntymäpäivänä 12. kesäkuuta Helsingissä ensimmäisenä syntynyttä vauvaa. Tänä vuonna onnitellaan Hulkon perhettä, joiden tyttövauva syntyi kello 00.09.

Kaikkiaan 32 900 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana postitse kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon. Kyselyn postitukset on aloitettu.

Suomessa toteutetun mittavan FinFluHD-influenssatutkimuksen tulokset julkaistiin vertaisarvioidussa kansainvälisessä tiedejulkaisussa. Tutkimuksessa arvioitiin korkea-annoksisen influenssarokotteen tehokkuutta 65 vuotta täyttäneillä.

Israel van Dorstenin raastava tositarina Henkien tulkki kertoo perheestä, jota mielisairas isä piti vankinaan.

Yli puolet suomalaisista on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2024 teettämästä kyselystä. Suomalaisista 57 prosenttia pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana. Viime vuonna nykyisen alkoholipolitiikan kannalla oli 53 prosenttia vastaajista.

Espoo alueittain 2022 -julkaisu on ilmestynyt. Espoo Yritysten toimintaympäristönä 2023 -tutkimus on valmistunut. Espoon väkiluku oli vuoden 2023 lopussa ennakkotietojen mukaan 314 150. Yritystyöpaikkojen määrä kasvoi edelleen, mutta yritysten yhteenlaskettu liikevaihto supistui viime vuoden tammi-lokakuussa. Työttömyyden kiihtyvä kasvu jatkui vuoden 2023 lopulla.

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2023 -tutkimus on valmistunut. Espoon väestö oli marraskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 313 420 asukasta. Työttömyyden kasvu kiihtyi edelleen marraskuussa, etenkin nuorten työttömyys kasvoi voimakkaasti.

Digi- ja väestötietovirastoon on nimitetty uusia johtajia tekemään sujuvaa Suomea. Virasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota ja tarjoaa palveluja eri elämäntilanteisiin. Digitalisaation edistäminen nykypäivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja tekemistä.

Espoon väestörakenne ja väestönmuutokset 2022 -julkaisu on valmistunut. Espoon väestö oli lokakuun lopussa ennakkotietojen mukaan 312 700 asukasta. Työttömyyden kasvu kiihtyi lokakuussa.