Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 24.3.2025 Kemijoki Oy:lle luvan kalatien rakentamiseen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen, veden johtamiseen kalatien kautta sekä houkutusveden pumppaamiseen kalatiehen voimalaitospadon alapuolisesta Kemijoesta Keminmaan kunnassa.

Uusi kalanviljelylaitos rakennetaan Kemijoen varrella Tervolan kunnassa sijaitsevan Ossauskosken nykyisen laitoksen rinnalle. Rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun puolivälissä ja jatkuvat syyskuuhun 2026.

Alkuvuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus haki muutoksia Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Kymijoen länsihaaralla. Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään hyväksynyt pääpiirteissään muutokset velvoitteisiin. Voimalaitokset velvoitetaan suunnittelemaan ja rakentamaan kalateitä, mikä tulevaisuudessa edistää alueen vaelluskalakantojen tilaa sekä parantaa kalavesien ja kalakantojen hoitoa.

Pohjois-Pohjamaan maakuntavaltuusto kokoontui 9.12.2024 syyskauden kokoukseensa Ouluun. Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2025–2027 ja talousarvion vuodelle 2025.

Vesistön erilaisten käyttötavoitteiden yhteensovittamista halutaan parantaa Kymijoen alaosalla virtaamaolosuhteita kehittämällä. Vuonna 2024 käynnistyneessä hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja vaelluskalojen elinolosuhteita sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia aiheuttamatta merkittäviä menetyksiä vesivoimatuotannolle.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (16 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 909 200 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan on myönnetty avustuksia 26 500 € kolmelle hankkeelle.

Lohi Iijokeen -hankkeessa alkukesä on kiireistä aikaa. Iijokeen ja sen sivujokiin istutetaan satojatuhansia lohikalojen pienpoikasia, siirretään mahdollisimman paljon nousukaloja voimalaitosten yläpuolelle ja smoltteja eli alasvaeltavia lohen ja meritaimenen poikasia laitosten alapuolelle. Lisäksi seurataan kalojen käyttäytymistä Haapakosken alasvaellusväylällä.

Nousu-ohjelma jatkaa vuonna 2024 vaelluskalakantojen elvytystoimien kolmen kalatalousviranomaisen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt alkuvuoden aikana Nousu-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 556 000 euroa neljälle kunnostushankkeelle ja yhdelle vaelluskalatutkimushankkeelle.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho on kunnostanut Vihdissä Vihtijoen yläjuoksulla kolmea virta-aluetta ja parantanut kalojen vaellusmahdollisuuksia kahdessa kohteessa osana Helmi-ohjelmaa. Toimenpiteet on toteutettu hyvässä yhteistyössä paikallisten maa- ja vesialueen omistajien ja Vihdin kunnan kanssa.

Kalatie mahdollistaa kalojen nousun ja turvaa jokijatkumon. Työmaa jatkuu alueella lokakuun loppuun asti.

Lyhytdokumentti, Mahdollisuuksien Iijoki, on tarina Iijoen vuodenkierrosta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta jokialueella. Se on tuotettu osana Lohi Iijokeen -hanketta. Dokumentti painottuu vaelluskalateemaan ja jokiluontoon. Siinä kerrotaan kuitenkin myös Iijoen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja joen monipuolisista virkistyskäyttömahdollisuuksista

Valtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024–2027, millä on suuri merkitys virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman puitteissa toteutettiin laajasti Nousu-hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta.

Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.

PVO-Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan voimalaitoksella sijaitseva Kalasydän-kalatie on kiinnostanut kaloja. Tähän mennessä kalatietä on käyttänyt yhteensä 112 lohta ja taimenta sekä runsas määrä muita kalalajeja, esimerkiksi nahkiaisia. Myös ensimmäiset siiat ovat jo näyttäytyneet kalatiessä. Siian päänousun odotetaan alkavan lokakuussa. Kalasydän-kalatie otettiin käyttöön testijakson jälkeen heinäkuun puolivälissä.

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy uudistavat yhteisesti omistamansa Voimalohi Oy:n toimintaa. Voimalohen tehtäväkenttä laajenee jatkossa vaelluskalojen palauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on, että Voimalohesta kehitetään vaelluskalojen palauttamisen asiantuntevin toimija Suomessa.

Järvilohen pelastamista seurataan ensimmäistä kertaa tulosmittareilla. Tulosmittareiden perusteella ollaan lajin häviämisen kynnyksellä, mikäli järvilohen hoitokohteissa ja säilytysviljelyssä sekä resursseissa ei tapahdu nopeita muutoksia. Kannanhoidollisten poikasten elossa säilyminen tulee kohentua Saimaalla ja Pielisellä, sillä nykyään poikasista noin 99,8 % ei selviä järvivaelluksesta takaisin.

Vene 23 Båt -messuilla nähdään lauantaina 18.2.2023 dokumenttielokuva #Dambusters patojen purusta ja sen mullistavasta vaikutuksesta ympäristön eheytymiseen. Messuilla kuullaan myös elokuvassa haastateltavan näyttelijä ja vaelluskala-aktiivi Jasper Pääkkösen puheenvuoro patojen purkamisesta sekä paneelikeskustelu virtavesien vapauttamisesta. Helsingin kansainväliset venemessut Vene 23 Båt järjestetään 10.–19.2.2023 Helsingin Messukeskuksessa.

Ruotsalais-suomalaisessa EMRA-hankkeessa on kartoitettu Kemijoen sivuvesien tilaa ja kunnostustarvetta sekä tehty taimenen ja harjuksen perimätutkimusta.

Kiskonjoelle pitkään ja hartaasti suunnitellut Kosken ja Hålldammin kalatiet ovat hienosäätöä vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesistön keskiosan välille on vihdoin avautunut. Tavoitteena on, että taimenen ja lohen merivaelteinen lisääntymiskierto käynnistyy ja että varsinkin Kiskonjoen oma taimenkanta vahvistuu.

Ensimmäinen askel kohti Helsingin Vanhankaupunginkosken padon purkamista on nyt otettu. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää padon purkua ympäristö- ja ilmastoministeri, Helsingin kaupungivaltuutettu Emma Karin tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.