EU:n komissio ryhtyy 26.2.2025 julkaisemiensa tiedonantojen mukaan vauhdittamaan Euroopan puhtaan teollisuuden kasvua ja varmistamaan kohtuuhintaisen energian saantia. Suomi on tässä kehityksessä jo pitkällä. Komission keinovalikoimassa on edelläkävijöiden kannalta sekä hyviä että huonoja vaihtoehtoja talouden ja ympäristön kohtalonkysymysten ratkaisemiseksi.

ma 24.2. klo 14 - 15 Suomen-aikaa (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Euroopan turvallisuusuhat syvenevät ja riskit realisoituvat. Niihin vastaaminen ei voi onnistua ilman talouden kasvukäännettä: vain siten EU kykenee ottamaan aivan uudentasoista vastuuta Ukrainan puolustamisesta ja omasta turvallisuudesta. Uuden EU-komission ensimmäiset 100 päivää umpeutuvat helmikuun lopussa. Odotettu virstanpylväs on 26.2., jolloin komissio on julkaisemassa konkreettisempia tavoitteita ja etenemissuunnitelmia Suomellekin tärkeistä politiikkahankkeista. Tervetuloa kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijoiden ennakko-odotuksia lähipäivien uutisaiheista sekä kuulemaan, millaista talouden Restartia esitämme EU-tasolla: Sääntelyreformin käynnistyminen. Komissio on sitoutunut leikkaamaan yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia (pk-yritysten osalta 35 prosenttia). Komissio julkaisee 26.2. reformin ensimmäisen osan eli Green Omnibus -ehdotuksen, joka pureutuu

Vihreiden europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Maria Ohisalo odottavat EU-komission Clean Industrial Dealista konkreettisia toimia vihreän siirtymän investointien ja teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseen ympäristötavoitteita unohtamatta. Samalla luodaan uusia työpaikkoja. EU-komissio julkaisee ehdotuksensa keskiviikkona 26.2.2025. Vihreät mepit kritisoivat myös valtiovarainministeri Purran kommentteja yhteisvelasta.

ma 24.2. klo 14 - 15 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Euroopan turvallisuusuhat syvenevät ja riskit realisoituvat. Niihin vastaaminen ei voi onnistua ilman talouden kasvukäännettä: vain siten EU kykenee ottamaan aivan uudentasoista vastuuta Ukrainan puolustamisesta ja omasta turvallisuudesta. Uuden EU-komission ensimmäiset 100 päivää umpeutuvat helmikuun lopussa. Odotettu virstanpylväs on 26.2., jolloin komissio on julkaisemassa konkreettisempia tavoitteita ja etenemissuunnitelmia Suomellekin tärkeistä politiikkahankkeista. Tervetuloa kuulemaan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijoiden ennakko-odotuksia lähipäivien uutisaiheista sekä kuulemaan, millaista talouden Restartia esitämme EU-tasolla: Sääntelyreformin käynnistyminen. Komissio on sitoutunut leikkaamaan yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia (pk-yritysten osalta 35 prosenttia). Komissio julkaisee 26.2. reformin ensimmäisen osan eli Green Omnibus -ehdotuksen, joka pureutuu yritysvastuu

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) odottaa puoliväliriihestä päätöksiä, jotka parantavat ruoka-alan yritysten kilpailukykyä ja luovat yrityksille ennakoitavat toimintaolosuhteet. Kasvua vauhdittavat aineelliset ja aineettomat investoinnit saadaan liikkeelle kohdennetuilla veroporkkanoilla. Ratkaisevaa on varmistaa osaajien saatavuus nyt ja tulevaisuudessa.

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) vaatii maan hallitusta luopumaan välittömästi aikeista korottaa makeisten ja suklaan arvonlisäveroa. Hallitus pelaa erittäin suuren riskin veropeliä elintarvikeyritysten ja investointien kustannuksella voittokertoimen jäädessä häviävän pieneksi valtion verotulojen kannalta. ETL tähdentää valtiovarainministeriölle jättämässään lausunnossa, että veronkorotus on räikeästi EU-oikeuden vastainen.

EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan. Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren: ”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.” ”Investoinnit uusiin, tuotta

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen tyrmää hallituksen kaavailut uusista energiatuista, jotka toisivat suomalaisten sähkölaskuun kokoomuslisän. Tehottomien, kalliiden ja kilpailua vääristävien yritystukien sijaan yrityksille tarvitaan investointirauha.

Euroopan komission mielestä Sanoman kantelulle Ylen julkisesta palvelusta ei ollut perustetta.

Keskuskauppakamari pitää erinomaisena, että investointiverohyvitystä koskeva hallituksen esitys etenee viimein eduskuntaan. Investointiverohyvitys on merkittävä panostus puhtaan siirtymän investointien kotiuttamiseksi Suomeen. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että Business Finlandin hakemusmenettely käynnistyy mahdollisimman nopeasti, koska tuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi. Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen. "Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös y

Teollisuuspolitiikasta on tullut maailmantalouden ja EU-politiikan keskeinen kysymys. Myös Suomella on edessään valintoja siitä, mihin toimialoihin, teknologioihin ja arvoketjuihin panostaa. Antti Alajan tiistaina 3.12. julkistettava raportti tekee selkoa teollisuuspolitiikan paluusta.

Siinä missä noin viidennes työntekijöiden vuotuisista eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla, maksaa valtio yrittäjien eläkkeistä sen osan mihin kerätyt YEL-maksut eivät riitä. Valtion maksuosuus on kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa. Jos yrittäjäeläkkeisiin perustettaisiin vastaava rahastointi kuin työntekijöille, vaatisi se noin yhdeksän miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla? Mattila vastaa tähän ja muihin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa.

Suomen suurimman vientialan toiveet suhdannekäänteen paranemisesta ovat olleet ennenaikaisia. Näkyvissä ei ole vieläkään merkkejä käänteestä parempaan. Uusien tilausten arvo suurimmalla toimialalla on edelleen laskenut ja kysyntä jatkaa heikkenemistä, kertoo Teknologiateollisuus ry:n tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelu.

ELY-keskus myöntää vielä toistaiseksi avustuksia öljy- tai maakaasulämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille. Suosittujen avustusten haku kuitenkin päättyy viimeistään ensi kevään aikana. Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään 31.8.2025, joten hankkeen suunnittelu ja avustuksen hakeminen kannattaa käynnistää nyt. ELY-keskus tiedottaa haun tarkasta päättymisajasta vuoden 2025 alkupuolella.

Liikkumattomuuden kasvu on laajalti tunnettu ja tunnustettu ongelma Suomessa. Tämän takia edullisten liikuntamahdollisuuksien tarjonta on erityisen tärkeää. Ylen tuoreen jutun mukaan Suomessa on noin 190 uimahallia, joista noin puolet on heikossa kunnossa. Valtio aikoo kuitenkin leikata liikuntapaikkarakentamisen rahoitusta. Tämä on erityisen huono päätös suomalaisten liian vähäisen liikkumisen vuoksi. Liikkumattomuus on ongelma kaikissa ikäryhmissä, ja tämänkin perusteella voidaan puhua kansallisesta kriisistä, joka ei pelkällä valistustyöllä poistu. Tämän takia leikkaukset uimahallien ylläpitoon on peruttava, toteaa Saku Nikkanen. Suomen uimahalleista miltei 130 on rakennettu ennen vuotta 1980. Osin huonoon kuntoon päässeet uimahallit ovat yksi esimerkki siitä, kuinka palvelut voivat tulevaisuudessa muuttua kuihtuvissa kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan kaikkien Suomen liikuntapaikkojen korjausvelka on noin 680‒1 335 miljoonaa euroa. Kustannusarvion suuri vaihtel

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Suomen keskeiset vientimarkkinat ovat murroksessa, mikä lisää Suomen viennin kasvattamisen vaikeuskerrointa tulevina vuosina. Yhdysvallat, Saksa ja Kiina ovat olleet perinteisesti suomalaisten vientiyritysten päämarkkinoita, joille yhteenlasketun viennin osuus on yli neljännes kokonaisviennistä, mutta kasvunäkymät näissä maissa ovat alavireiset tai täynnä epävarmuutta. Vientiyritysten kannattaa varautua aktiivisesti etsimään uusia kohdemaita esimerkiksi kehittyviltä markkinoilta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Vaikka riskit ovat suurempia, tuototkin voivat toteutuessaan olla korkeita. Keinoja riskeiltä suojautumiseen ja rahoituksen hyödyntämiseen viennissä löytyy.

Globaalin luottovakuutusyhtiön Atradiuksen uusin talouskatsaus ennustaa maksukyvyttömyystapausten määrän jatkavan kasvuaan tänä vuonna. Pandemian jälkeinen sopeutuminen, valtiontukien loppuminen, heikko taloustilanne ja tiukentuneet luottoehdot ovat lisänneet maailmanlaajuisten maksukyvyttömyyksien määrää tänä vuonna noin 23 %.

EK:n näkemyksen mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen. Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori. Investointirahoituksen valmistelussa juna liikkuu jo vauhdilla. Suomen on vaikutettava nyt sen puolesta, että EU-tason rahoitus tulee perustumaan aitoon kilpailuun. Suomi pärjää, kun rahoitus kohdistuu yritysten parhaille hankkeille. EK:n tuoreissa kyselytuloksissa korostuu Suomen yrityskentän toive EU:n sujuvammasta sääntelystä ja raportointivelvoitteiden kohtuullistamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti odotuksiaan komission seuraavaan työohjelmaan samalla kun järjestö juhlisti viiden vuosikymmenen mittaista vaikuttamistyötä Brysselissä – Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimiston Brysseliin vuonna 1974. Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin uuden komission isot suuntaviivat vastaavat hyvin EK:n tavoitteita, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Erinomaista on kilpailukyvyn ja investointien aiempaa voimakkaampi korostaminen