Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää vetytaloudesta, jolla halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Mitä on vihreä vety ja miten sitä valmistetaan? Onko Keski-Suomella jo vetystrategiaa?

Suomi kiihdyttää Euroopan johtavaksi korkean jalostusarvon vetytaloudeksi vuoteen 2035 mennessä. Hyödyntämällä kilpailukykytekijänsä Suomi voi silloin tuottaa kolme miljoonaa tonnia vetyä vuodessa, mistä syntyy 33 miljardia euroa vuosittaista uutta liikevaihtoa.

Saksassa meneillään oleva teollisuuden transformaatio eli energiakriisistä johtuva energiamurros, panostukset vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen luovat suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille laajasti eri aloilla. Osavaltioiden ja kaupunkien uudistushankkeet luovat konkreettisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaisyrityksillä on erittäin hyvät edellytykset menestyä Saksassa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

EK on tänään avannut digitaalisen seurantapalvelun Suomessa vireillä olevista vihreän siirtymän investoinneista. Dataikkunan luvut kertovat, että Suomen talouden ilmastokäänne on saanut vahvan liikkeellelähdön. Nyt on varmistettava, että miljardi-investoinnit saadaan myös maaliin ja uusia liikkeelle. Siksi tulevan hallituksen tärkeimpiä teollisuuspolitiikan tehtäviä ovat investointiluvituksen sujuvoittaminen, vetytalouden vauhdittaminen sekä vihreän viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Keskuskauppakamari pitää hallituksen tänään hyväksymää periaatepäätöstä vetytaloudesta päälinjoiltaan onnistuneena. Päätös asettaa Suomen vedyntuotannolle yritysten toivomat kansainvälisesti kunnianhimoiset tavoitteet. Suomen keskeinen kilpailuetu vetytaloudessa on runsas puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön tarjonta.

EK kiittää hallituksen tänään julkistamaa tavoitetta siitä, että Suomi nostetaan Euroopan johtavaan asemaan vetytaloudessa. Tähtäimessä on 10 prosentin osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta vuonna 2030. Seuraavalta hallitukselta EK toivoo konkreettista vetystrategiaa, jolla vihreän kasvun läpimurto saadaan toteutumaan. Suomen tulee saavuttaa johtoasema niin puhtaan vedyn tuotannossa kuin sitä hyödyntävässä teollisuudessa.

Hallitus kiihdyttää vedyn hyödyntämistä energiaratkaisuissa parantaakseen energian omavaraisuutta ja tukeakseen ilmastotavoitteiden täyttymistä.

Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalition (CLC) peräänkuuluttaa Suomelta rohkeaa vetystrategiaa. Nyt valmisteilla oleva vetystrategia ei CLC:n mielestä vielä vastaa suomalaisen liike-elämän tarpeisiin eikä vauhdita täysimääräisesti siirtymää kohti 1,5 asteen ilmastotavoitetta. CLC esitti kantansa Suomen ilmasto- ja energiastrategian lausuntokierroksen yhteydessä. Lausunnoilla olevan ilmasto- ja energiastrategian kahdessa erillisessä luvussa esitetään uudet linjaukset, joilla vedyn ja sähköpolttoaineiden käyttöä pyritään edistämään sekä niitä koskeva taustoitus. Kyseisten lukujen ilmoitetaan toimivan erillisenä suomalaisena vetystrategiana. Esitetyt linjaukset ovat verrattain varovaisia ja näyttävät perustuvan suurelta osin odotukseen teknologian kaupallistumisesta. Vety, sähköpolttoaineet ja vetyyn liittyvät teknologiat eri sovelluskohteineen tulisi CLC:n mielestä nähdä laajemmin kuin vain osana kansallista päästövähennyspolitiikkaa. Vety, kuten päästöjä väh

KUTSU MEDIALLE: Suomi Euroopan johtavaksi vetymaaksi – odotukset hallituksen vetystrategialle Aika: to 19.5. klo 12.30 – 13.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Vety on edellytys ilmastokäänteen onnistumiselle. Parhaimmillaan vety voi myös nostaa Suomen vihreän talouden kärkimaiden joukkoon. Yli 40 maalla maailmassa on jo vetystrategia ja EK kiirehtii sellaista myös Suomeen. Tervetuloa vetyinfoomme: Vedyn perusteet: - Mikä on vedyn rooli ilmastokäänteen ytimessä? Miksi ja miten sitä tarvitaan päästövähennysten toteuttamiseksi? Suomen lähtötilanne kansanvälisessä vetykilpailussa: - Mistä viime kuukausien investointibuumi kertoo? - Onko Suomella edellytyksiä nousta vetytalouden supermaaksi? Vahvuudet ja pullonkaulat? Kansallinen vetystrategia: - Arviomme hallituksen vetylinjauksista osana ilmasto-ja energiastrategiaa - Elinkeinoelämän näkemys tarvittavista politiikkatoimista Äänessä on EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo. Kuulemme myös kommenttipuheenvuorot kansallisen vetyklu

Puhtaan tulevaisuuden rakentaja Skarta Group Oyj julkaisi syyskuussa uuden strategiansa päälinjaukset, joiden mukaisesti yhtiön tavoitteena on laajentaa toimintaansa tuulivoiman, aurinkoenergian ja vetyratkaisujen arvoketjussa kohti puhtaan energian kokonaishankkeiden kehittämistä, rakentamista ja omistamista. Yhtiön kasvu pohjautuu vahvaan erikoisrakentamisosaamiseen, ja se on esimerkiksi ollut mukana yli sadan tuulivoimalan rakentamisessa. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi Skarta haluaa korostaa myös vetytalouden asemaa strategisena painopisteenään ja toimia tulevaisuuden vetytalouden etulinjassa. Konkreettisen esimerkin osoittamiseksi Skarta on hankkinut käyttöönsä Suomen ensimmäisen uuden sukupolven vetyauton. Hyundai Nexo -polttokennoauton käyttövoimana on puhdas vety, ja sen pakoputkesta tulee vain vesihöyryä. ”Haluamme vauhdittaa vetytalouden etenemistä Suomessa, tehdään se sitten vaikka auto kerrallaan. Vetyautojen tankkausverkostoa ei Suomessa vielä ole, mutta Skartan tavoitteen

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisa puhemies, Ryhdymme käsittelemään valtion ensi vuoden tuloja ja menoja tilanteessa, jossa maailma toipuu koronasta. Maailmantalous on kääntynyt vahvaan nousuun, joskin monella maalla on vielä pitkä matka koronaa edeltäneeseen taloudellisen toimeliaisuuteen. Kansakunnat ovatkin kilvan rasvanneet talouden rattaitaan elvytyksellä. Pandemia-aika on lisännyt jok’ikisen valtion velkaantumista Euroopassa. Suomi onneksemme kuuluu vähiten velkasuhdettaan kasvattaneiden maiden joukkoon. Vain kaksi maata on onnistunut hillitsemään suhteellista velkaantumistaan meitä paremmin euroalueella. Myös talouden toipumisessa Suomi poikkeaa valtavirrasta. Kun euroalueen talouksien ennustetaan saavuttavan koronaa edeltänyt tuotannon taso ensi vuoden loppuun mennessä, niin Suomi pääsi tähän tavoitteeseen jo viime keväänä. Ensimmäisten maiden joukossa koko Euroopassa. Jotain olemme täällä oikein tehneet. Arvoisa puhemies, Hallituksen budjettiesitys puolittaa alijäämän

Sähköinen liikkuminen kehittyy nopeasti ja sillä on tärkeä rooli liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Mutta kuinka taloudellista on liikuttaa raskaita, yli 40-tonnisia kuormia kuljettavia yhdistelmäajoneuvoja pitkiä matkoja pelkällä akkusähköllä, kun otetaan huomioon sähkömoottorien vaatimien akkujen paino, pitkät latausajat sekä nykypäivän akustojen rajallinen kantama?