Pohjanmaan ELY-keskus tilasi vuoden 2024 lopussa kaksi selvitystä kansainvälisen työvoiman ja rekrytoinnin edistämiseksi. Selvitysten tulokset julkaistiin keväällä 2025 Pohjanmaan ELY-keskuksen sidosryhmätilaisuudessa. Selvitysten tilaamisen taustalla olivat Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoiman Talent Coastline -ekosysteemin toimijoiden yhteiset keskustelut sekä Talent Breakfast -tapahtumassa esiin nousseet ideat, jotka heijastivat kansainvälisten osaajien näkemyksiä ja tarpeita alueella. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin alueen haasteet kansainvälisten osaajien pitovoimassa. Selvityksillä haluttiin kartoittaa sekä osaajien omia näkemyksiä ratkaisukeinoista että tilastollista tietoa maahanmuuton ja kotoutumisen nykytilasta alueella.

Varsinaissuomalaisista yrityksistä 55 prosenttia pystyy työllistämään vieraskielisiä työntekijöitä, selviää Turun kauppakamarin tuoreesta, kesällä tekemästä kyselystä seudun toimitusjohtajille.

Oma kieli ry:n toteuttaman Kansalliskielibarometrin toinen osa on julkaistu. Kyselytutkimuksessa on selvitetty suomalaisten asenteita englannin kielen käyttöön koulutuksen, julkisten ja yksityisten palveluiden sekä työelämän kielenä. Suomalaiset pitävät englannin kielen nostoa yleiseksi käyttökieleksi suomen ja ruotsin rinnalle haitallisena ja epätoivottavana. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisenä tarjottava asiakaspalvelu yksityisissä yrityksissä saa täystyrmäyksen: 86 % vastaajista pitää erittäin tai melko tärkeänä, että Suomessa palvelua saa aina suomeksi tai ruotsiksi, paikkakunnasta riippuen.

Vuodesta 2023 on tulossa Vaasan voimakkain väestönkasvun vuosi koko 2000-luvulla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vaasan väkiluku on kasvanut peräti 892 asukkaalla tammi-syyskuun aikana. Voimakkaan kasvun taustalla on maahanmuutto, joka kiihdytti Vaasan väestönkasvua myös viime vuonna.

Espooseen ja Espoosta muuttaneiden taustoja 2021 -julkaisu on valmistunut. Espoon kaupungin taskutilasto 2023 on ilmestynyt. Espoon väestö oli elokuun lopussa ennakkotietojen mukaan 310 910 asukasta. Elokuussa työttömiä 6,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eetvartti 3/2023 on julkaistu.

Konsulttitoimisto MDI on toteuttanut yhdessä Kaupunkitutkimus TA:n ja FCG:n kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden kanssa Vaasan seudun asuntoselvityksen. Selvityksessä muodostettiin kattava yleiskuva seudun väestönkehityksen, työssäkäynnin ja asumisen nykytilasta sekä keskeisistä kehitystrendeistä. Selvitys keskittyy vahvasti tulevaisuuteen.

Tutustu Espoon kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimusten tuloksiin PowerBI-esityksenä. Espoon väestö oli heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 310 100 asukasta. Uusi vieraskielisen väestön ennuste 2022-2040 on julkaistu. Yritystyöpaikkojen määrän kasvu tasaisena jatkui tammi-toukokuussa. Sen sijaan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu hidastui ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja huhtikuussa liikevaihto supistui. Työttömyyden maltillinen kasvu jatkui heinäkuussa.

Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vieraskielisen väestön määrä alueella kasvaa nopeasti. Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta, joka on tehty yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton kesken.

Turun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että monissa varsinaissuomalaisissa yrityksissä työskennellään muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Kesällä toteutettuun kyselyyn vastasi 172 jäsenyritystä Varsinais-Suomen alueelta. Ensimmäistä kertaa tehdyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää varsinaissuomalaisten yritysten valmiuksia palkata vieraskielisiä työntekijöitä ja kysyä samalla palkkaamisen mahdollisista esteitä. Vieraskielinen työvoima on tärkeä komponentti maakunnan yrityksiä vaivaavan työvoimapulan ratkaisussa.

Valtaosa helsinkiläisnuorista siirtyy peruskoulusta suoraan toisen asteen koulutukseen. Aiempaa useampi nuori hakee ensisijaisesti lukiokoulutukseen, ammatillisessa koulutuksessa suosio kohdistuu tiettyihin tutkintoihin. Nuorten koulutuspoluissa on Helsingissä kuitenkin väestöryhmittäisiä ja asuinalueellisia eroja. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta tilastojulkaisusta Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin.

Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.

Neuvottelukunnan asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kuntakokeilujen haasteet, epäkohdat ja pirstaleisuus näkyvät asiakkaille ja sidosryhmille. Itä-Suomen ETNO:n asiantuntijat haluavat kannanotossaan tuoda esille maahanmuuttajille tarjottavien työllistymistä edistävien palveluiden toimivuutta työllisyyden kuntakokeiluissa.

Espoon asukasmäärä ylittää kesällä 300 000 asukkaan rajan. Toukokuun lopussa espoolaisia oli ennakkotietojen mukaan 299 800 henkilöä. Kesäkuut ovat viime vuosina olleet kasvukuukausia, joten voidaan varsin luotettavasti sanoa, että siirtyminen kolmosella alkaville luvuille osuu keskikesään.

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa viime vuonna yli 25 000 henkilöllä. Kasvu oli suurinta ainakin 40 vuoteen. Samaan aikaan suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni lähes 11 000:lla. Suomen väkiluvun kasvu perustui siten kokonaan vieraskieliseen väestöön.

Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista 25-54-vuotiaista naisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Näiden naisten koulutustaso on parempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Työllisyysaste on alhainen myös verrattuna maahan muuttaneisiin naisiin muissa Pohjoismaissa, eikä selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla. - On syytä kysyä, miksi Suomessa sysäämme nämä naiset marginaaliin, vaikka työmarkkinoilla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta. Hukkaamme valtavan osaajapotentiaalin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Tilastojen valossa työelämän rakenteellinen syrjintä on syvää. - Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Tiedämme myös, että naiseus lisää ylipäätään syrjinnän riskiä työelämässä. Paljon pitää muuttua, jos haluamme kitkeä rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilta. STTK järjestää kansainv

Helsinki vastaa ainoana kuntana Manner-Suomessa sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisestä vastedeskin. Helsingissä kaupunginvaltuusto on myös tulevaisuudessa kaupunkilaisten sote-asioiden päättäjä, mutta sote-rahoitus tulee jatkossa valtiolta. Sote-uudistusta koskevien palveluiden piiriin kuuluu Helsingissä lähivuosina jopa 700 000 asukasta ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen yhteenlaskettu vuosibudjetti on noin 2,350 miljardia euroa.

Koulutuksemme ovat olleet ensimmäisiä konkreettisia yrityksiä monimuotoistaa suomalaista toimittajakuntaa.

Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. ”Hämeeseen ei ole saatu lupaa vieraskieliseen koulutukseen, vaikka olemme aktiivisesti olleet vaikuttamassa asiaan ja pyrkineet saamaan muutosta tilanteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusteet vieraskielisen koulutuksen järjestämisluvalle alueellemme ovat olleet vähintäänkin erikoiset”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Tätä kasvavaa väestöä varten HSY ja Heka ovat toteuttaneet opastusvideon jätteiden lajittelusta ja viemärietiketistä.

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön kasvu on hieman edellistä ennustetta nopeampaa: vuonna 2030 uusi ennuste on 29 000 henkeä edellistä korkeampi. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.