Lehdistötiedote 28.9.2023

Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva pääomavaatimus ennallaan – asuntolainakatto koskemaan muita Finanssivalvonnan valvontaan siirtyneitä luotonantajia

Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 27.9.2023 säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan 85 prosentissa. Alennettua tasoa sovelletaan jatkossa luottolaitosten lisäksi muihin kuluttajaluottoja myöntäviin yrityksiin. Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan ja hyväksyi Ruotsin Finansinspektionenin päättämät ruotsalaisia kiinteistö-vakuudellisia yritysluottoja koskevat riskipainolattiat sovellettavaksi suomalaisiin luottolaitoksiin.

Maailmantalouden kasvunäkymät ovat edelleen vaisut. Suomen BKT:n volyymi kasvoi 0,6 % vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Inflaatio on edelleen verrattain nopeaa, mutta hintojen nousu on hidastunut Suomessa koko kevään ajan. Suomen Pankin syyskuun väliennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 % tänä vuonna. Talouskasvu kääntyy ennusteen mukaan vuonna 2024 aiempaa ennustettua hitaampaan kasvuun (+0,2 %). Talouskasvu vauhdittuu vuonna 2025 (+1,4 %), jolloin myös työllisten määrä kääntyy taas kasvuun.

Asuntomarkkinoiden matalasuhdanne jatkui kesällä 2023 pääosin samankaltaisena kuin vuoden 2023 alussa ja vuoden 2022 lopulla. Asuntokauppa oli selvästi tavanomaista vähäisempää. Asuntojen hinnat laskivat koko maassa vuotta aiemmasta, ja etenkin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla lasku syveni vuodenvaihteesta. Asuntoja oli kesällä runsaasti myytävinä ja vuokrattavina. Uusia rakennushankkeita aloitettiin vähemmän kuin niitä valmistui asuntojen määrällä mitattuna. Asuntolainakanta supistui, mikä pienensi kotitalouksien velkaantuneisuutta suhteessa tuloihin.

– Kotitalouksien velkaantuneisuus on pitkään ollut historiallisen korkealla tasolla. Tuoreiden arvioiden mukaan velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on asuntolainakannan supistumisen ja nimellistulojen kasvun myötä pienenemässä. Jatkuessaan hallitusti tällainen kehitys vähentäisi huolta kotitalouksien velkaantumiseen liittyvistä riskeistä. Asuntomarkkinoiden hidastuminen vaikuttaa osaltaan rakennusalan suhdannenäkymiin”, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Lainakaton taso ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta päätti säilyttää muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen uusien asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen eli lainakaton toistaiseksi ennallaan 85 prosentissa. Kotitalouksien edelleen suuren velkaantuneisuuden ja asuntomarkkinoiden epävarmuuden vuoksi lainakatolla rajoitetaan vakuuksiin nähden suurten asuntolainojen kasvua ja varmistetaan uusien lainanottajien riskinkantokykyä.

Lainakatto koskemaan myös muita luotonmyöntäjiä

Johtokunnan 28.6.2021 tekemä enimmäisluototussuhteen alentamispäätös ja enimmäisluototussuhdetta koskevat Finanssivalvonnan periaatteet ulotettiin luottolaitosten lisäksi koskemaan Finanssivalvonnan valvottaviksi 1.7.2023 tulleita muita luotonmyöntäjiä¹ silloin, kun ne myöntävät asuntoluottoja. Päätös tulee voimaan 1.1.2024 ja sen tavoitteena on varmistaa tasapuoliset kilpailulähtökohdat kaikille toimijoille.

Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan

Finanssisykli on jatkanut edelleen heikkenemistä, ja rahoitusjärjestelmän ylikuumenemisriskit ovat tehdyn kokonaisarvion perusteella vähäiset. Luottosyklin ylikuumenemista ei ole havaittavissa ensisijaisen riskimittarin eli luottojen ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeaman tai sitä täydentävien riskimittarien perusteella. Näin ollen perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen soveltamiselle ei ole.

Ruotsin yritysluottoja koskevat riskipainolattiat sovellettavaksi myös suomalaisiin luottolaitoksiin

Ruotsin makrovakausviranomainen Finansinspektionen ilmoitti toukokuussa asettavansa luottolaitoskohtaisen 35 prosentin alarajan liikekiinteistövakuudellisten yritysluottojen riskipainojen painotetulle keskiarvolle sekä 25 prosentin alarajan asuntovakuudellisten yritysluottojen riskipainojen painotetulle keskiarvolle. Alarajat koskevat sellaisia luottoriskin sisäisiä malleja soveltavien luottolaitosten yritysluottoja, joiden vakuutena olevat kiinteistöt sijaitsevat Ruotsissa. Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan hyväksyä alarajat sovellettaviksi Suomessa rekisteröityihin luottolaitoksiin.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

• Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
  • Suomen Pankki
  • valtiovarainministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
• Finanssivalvonnan periaatteet enimmäisluototussuhteen tiukentamiselle ja luototussuhdetta laskettaessa käytettävien vakuuksien rajoittamiselle

¹ https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2023/kuluttajaluottoja-myontavat-yritykset-siirtyvat-finanssivalvonnan-valvottaviksi-1.7.2023/