Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto sekä pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan

Lehdistötiedote 1.10.2024

Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto sekä pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt säilyttää lainakaton perustasolla eli 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla. Lisäksi johtokunta päätti hyväksyä Tanskan sektorikohtaisen järjestelmäriski-puskurivaatimuksen sovellettavaksi suomalaisten luottolaitosten Tanskaan kohdistuviin kiinteistöyhteisösaataviin.

Useat maailman ja euroalueen taloudet ovat osoittaneet toipumisen merkkejä alkuvuoden aikana. Suomen talous kasvoi vaimeasti vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, mutta lyhyen aikavälin suhdannenäkymä on edelleen vaisu. Suomen Pankin syyskuun väliennusteessa talouden odotetaan alkavan piristyä ensi vuonna.

Asuntojen lainakatto säilyy perustasolla

Asunto- ja asuntoluottomarkkinoilla on ollut yhä vaisua, mutta laskusuhdanteessa on tasoittumisen merkkejä. Asuntokauppa ja uusi asuntolainananto jäivät vuoden alkupuoliskolla hieman vuotta aiemmasta, mutta asuntokauppa lisääntyi heinä-elokuussa. Asuntomarkkinoiden odotetaan vilkastuvan vähitellen vuoden 2025 aikana.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on pienentynyt vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä, kun etenkin uusi asuntolainanotto on vähentynyt ja käytettävissä olevat nimelliset tulot ovat kasvaneet. Tämä on lievittänyt asuntoluotonantoon ja kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyviä haavoittuvuuksia.

Finanssivalvonnan arvion mukaan makrovakausympäristössä ei ole tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka edellyttäisivät lainakaton eli enimmäisluototussuhteen muuttamista nykyiseltä perustasolta, joka on 95 prosenttia ensiasuntoa koskevissa lainoissa ja 90 prosenttia muissa uusissa asuntolainoissa.

Muuttuva lisäpääomavaatimus edelleen 0,0 prosentissa

Yksityisen sektorin velkaantumista ja luottokannan kehitystä kuvaavien mittareiden valossa finanssisykli on vaimea, mutta luotonannon supistuminen näyttää kuitenkin olevan pysähtymässä. Ensisijainen riskimittari eli yksityisen sektorin luottokannan ja BKT:n välisen suhteen trendipoikkeama oli kesäkuun 2024 lopussa edelleen selvästi negatiivinen (-16,5 prosenttiyksikköä).

Ensisijaista riskimittaria täydentävät riskimittarit eivät myöskään viittaa kokonaisluotonantoon liittyvien suhdanneluonteisten vakausuhkien merkittävään kasvuun. Näin ollen riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen soveltamiselle ei ole ja vaatimus säilyy näin ollen 0,0 prosentissa.

Tanskan järjestelmäriskipuskuri sovellettavaksi myös Suomessa

Tanskan makrovakausviranomaisena toimiva elinkeinoministeriö (Erhvervsministeriet) päätti lokakuussa 2023 alustavasti asettaa 7,0 prosentin suuruisen sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen erikseen määritellyille saataville tanskalaisilta kiinteistöyhteisöiltä. Euroopan komissio hyväksyi vaatimuksen 5.1.2024 Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) puoltavien lausuntojen mukaisesti.

Tanskan elinkeinoministeriö tarkensi päätöstään ja vahvisti sen 26.4.2024. Ministeriö pyysi muiden ETA-maiden viranomaisia soveltamaan järjestelmäriskipuskurivaatimusta näiden maiden luottolaitosten kyseisille tanskalaisille vastuille ja ESRB:tä suosittamaan tätä. Tanskan elinkeinoministeriö perustelee sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen asettamista erityisesti kiinteistöyhteisösektorin koolla, toimialan yhteisöjen finanssimarkkinoiden vakautta uhkaavilla riskeillä sekä yhteisöjen kytkeytyneisyydellä muihin finanssimarkkinoiden toimijoihin.

Finanssivalvonnan johtokunta hyväksyi Tanskan vaatimuksen sovellettavaksi suomalaisiin luottolaitoksiin 1.1.2025 lähtien. – Päätöksellä tuetaan Euroopan talousalueen sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja pohjoismaisten pankkien tasapuolisia kilpailuedellytyksiä, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Tanskan sektorikohtaisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen ja Suomen kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen kattamien riskien päällekkäisyyden takia suomalaisen luottolaitoksen on lain mukaan täytettävä vaatimuksista korkeampi. Vaatimusta sovelletaan sekä ryhmittymiin että yksittäisiin luottolaitoksiin, joiden kyseiset Tanskaan kohdistuvat saamiset ylittävät 200 miljoonaa euroa.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet tästä linkistä

• Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
  • Suomen Pankki
  • valtiovarainministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö