Finnvera-konserni, Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2024: Rahoitus vuodentakaista alempana, odotukset varovaisen positiivisia – Katsauskauden tulos 182 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, pörssitiedote 15.11.2024

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2024

Rahoitus vuodentakaista alempana, odotukset varovaisen positiivisia – Katsauskauden tulos 182 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2024 (vs. 1–9/2023 tai 31.12.2023)

• Tulos 182 Me (172) – Katsauskauden tulos oli liiketoiminnoittain vahva. Korkokate kasvoi 24 % ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 8 %. Tuloskehitykseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia purettiin Q3/2024 yhteensä 74 Me erityisesti risteilyvarustamoiden osalta, kun vertailukauden Q2:lla varustamoiden tappiovarauksia purettiin mittavammin, yhteensä 150 Me.
• Kulu-tuotto-suhde oli erittäin hyvä ja se parani 2,7 %-yksikköä 15,8 %:iin (18,5).
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin tappiollisten tulosten kattamiseksi käytettävissä olevat puskurivarat kasvoivat 10 % ja olivat yhteensä 2,1 Mrd. e (1,9).
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot olivat 1,1 Mrd. e (1,2) ja ne pienenivät 5 %.
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut, kun kotimaan rahoituksen ja viennin rahoituksen tulokset lasketaan syyskuun 2024 loppuun.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli 18 Me (34) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos 135 Me (114). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen oli 29 Me (24).
• Taseen loppusumma oli 15,4 Mrd. e (14,3) ja se kasvoi 7 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat 16,3 Mrd. e (16,4) ja ne pienenivät 1 %.
• Omavaraisuus parani 0,5 %-yksikköä 9,8 %:iin (9,3).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli erittäin hyvällä tasolla 83 pisteessä (64). NPS-indeksi parani vertailukaudesta kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Finnvera-konserni, 1–9/2024
Tulos  1–9/2024 182 Me (1–9/2023: 172 Me) muutos 6 %	Taseen loppusumma 30.9.2024 15,4 Mrd. e (31.12.2023: 14,3 Mrd. e) muutos 7 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 30.9.2024 16,3 Mrd. e (31.12.2023: 16,4 Mrd. e)  muutos -1 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto 1–9/2024 tuloksen jälkeen  30.9.2024 2,1 Mrd. e (31.12.2023: 1,9 Mrd. e) muutos 10 %
Kulu-tuotto-suhde 1–9/2024 15,8 % (1–9/2023: 18,5 %) muutos -2,7 %-yks.	Omavaraisuus 30.9.2024 9,8 % (31.12.2023: 9,3 %) muutos 0,5 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) 1–9/2024 83 (1–9/2023: 64) muutos 19 pistettä	Taseen odotettavissa  olevat luottotappiot  30.9.2024 1,1 Mrd. e (31.12.2023: 1,2 Mrd. e) muutos -5 %

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Suomen taloudessa on ollut havaittavissa varovaisen positiivista käännettä, ja suhdanteen pohjakosketus on takana. Kotimaassa veturialueina ovat pääkaupunkiseutu ja Lappi. Finnveran rahoitus yritysten kauppoihin ja toimituksiin kotimaassa on piristynyt. Investointien rahoitus on vielä jäljessä edellisvuoden vastaavasta ajasta, mutta odotamme, että myös investoinnit kääntyvät Suomessa kasvuun, kun tuotantokapasiteetin tarve lisääntyy kasvavan kysynnän myötä.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,7 miljardia euroa (0,9). Rahoitus kohdistui Finnveran strategian mukaisesti pääosin aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin sekä pk-takaushankkeisiin. Euromääräiseen laskuun vuodentakaisesta vaikutti vertailukaudella myönnetty yksittäinen suuri rahoitus. Puhtaan siirtymän vauhdittamiseen suunnattuja, yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kehitettyjä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin tammi–syyskuussa yhteensä 54 miljoonaa euroa (15). InvestEU-takausta hyödyntävien lainojen myöntäminen käynnistyi kesäkuussa 2023.

Erityisesti pienten yritysten rahoituksen saatavuus on kiristynyt, ja siksi käynnistimme lokakuun alussa puoli vuotta kestävän pilotin mikroyritysten kasvun lainoittamiseksi. Laina on tarkoitettu mikroyrityksen kehityshankkeisiin, kuten työntekijän palkkaamiseen tai toiminnan laajentamiseen. Pilotin aikana selvitetään rahoituksen saatavuutta ja vaikuttavuutta.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa vientitakuita, vientitakauksia ja erityistakauksia 2,5 miljardia euroa (3,8). Vientitakuukysyntä hajautui eri toimialoille. Suuria vientihankkeita on rahoitettu vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Taustalla on edelleen ennen kaikkea Suomen viennin painottuminen investointihyödykkeisiin sekä vientikysynnän lasku, joka johtuu sekä taloudellisesta toimintaympäristöstä että korkeammasta korkotasosta. Odotamme kuitenkin myös vienninrahoituksen kysynnän kääntyvän kasvuun talouden suhdanteen parantuessa. Viennin merkitysSuomen taloudelle on kiistaton, ja viennin näkymien parantumiseen kohdistuu tällä hetkellä suuret odotukset.

Finnvera myönsi vientiluottoja 0,5 miljardia euroa (0,4). Vientiluottojen kysyntä on ollut viime vuosina merkittävästi pandemiaa edeltäviä vuosia alemmalla tasolla, ja yhä useammin vientikaupan rahoittajana toimii pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 182 miljoonaa euroa (172). Finnveran perusliiketoiminta on vahvaa, ja sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan että tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat voitolliset. Samalla Finnveran puskurivarat mahdollisten tulevien tappioiden varalle vahvistuivat. Tulokseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneita viennin tappiovarauksia voitiin katsauskaudella osittain purkaa. Vientitakuuvastuiden kannalta tärkeän risteilyvarustamotoimialan näkymät ovat jatkaneet parantumistaan. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä saattaa vaikuttaa tulevaan tuloskehitykseen ja puskurivarojen kehitykseen.

Jatkamme loppuvuonna strategiamme mukaisesti toimintamme ja palvelujemme kehittämistä midcap-yritysten kasvun vauhdittamiseksi tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja Tesi-konsernin kanssa sekä viennin edistämiseksi Team Finland -verkoston ja Business Finlandin kanssa. Pidämme yllä viennin rahoitusosaamista erityisesti pk- ja midcap-yrityksissä ja varmistamme rahoituksen saatavuutta uusilla viennin rahoituksen instrumenteillamme. Hallitusohjelmaan kirjattu, Finnveran toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä yhtiön lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu. Lisäksi viemme eteenpäin järjestelmäuudistusta, joka tukee palvelujen digitalisaatiota ja hyvää asiakaskokemusta. Toimintamme onnistuneista painotuksista kertoo se, että asiakastyytyväisyytemme samoin kuin henkilöstötyytyväisyys ovat erittäin korkealla tasolla.”

Finnvera-konserni 
Myönnetty rahoitus 1–9/2024 (vs. 1–9/2023)

• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 0,7 Mrd. e (0,9), muutos -29 %.
• Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset: 2,5 Mrd. e (3,8), muutos -33 %.
• Vientiluotot: 0,5 Mrd. e (0,4), muutos 3 %.
  • Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
• Myönnetyn rahoituksen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten rahoitusten ajoittuminen.

Vastuukanta 30.9.2024 (vs. 31.12.2023)

Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä vientitakuu- ja takaussaamiset.

• Emoyhtiön kokonaisvastuut yhteensä 25,8 Mrd. e (26,4), muutos -2 %.
  • Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 3,0 Mrd. e (3,0), muutos -3 %.
  • Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset: 22,8 Mrd. e (23,4), muutos -2 %.
    • Nostetut vastuut 14,1 Mrd. e (14,2), muutos 0 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 7,1 Mrd. e (7,3).
    • Nostamattomat vastuut 4,4 Mrd. e (4,5) ja sitovat tarjoukset 4,3 Mrd. e (4,7) eli yhteensä 8,7 Mrd. e (9,2), muutos -6 %. Tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 4,9 Mrd. e (4,6).
• Vientiluotot: Nostetut 6,8 Mrd. e (7,3) ja nostamattomat 3,3 Mrd. e (3,7) eli sopimuskanta yhteensä 10,1 Mrd. e (11,0), muutos -9 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	Q3/2024 Me	Q3/2023 Me	1–9/2024 Me	1–9/2023 Me	Muutos Me	Muutos %	2023 Me
Korkokate	33	34	102	82	20	24 %	115
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	47	46	148	137	11	8 %	177
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	1	-2	11	-4	15	-	-9
Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot	0	0	0	0	0	-	1
Toimintakulut	-10	-10	-37	-36	1	3 %	-50
Liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset	-1	-1	-4	-4	0	7 %	-5
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos, netto	29	-41	-30	1	32	-	210
Liiketulos	98	27	189	177	12	7 %	439
Tuloverot	-1	-2	-7	-5	-2	52 %	-6
Tulos	97	24	182	172	10	6 %	433

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2024 tulos oli 182 miljoonaa euroa (172). Tulos oli liiketoiminnoittain vahva, erityisesti suuryritykset-liiketoiminnan osalta. Tuloksesta 97 miljoonaa euroa kertyi kolmannella vuosineljänneksellä ja 85 miljoonaa euroa kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Katsauskauden tulokseen vaikuttivat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna merkittävimmin toteutuneiden luottotappioiden pienempi määrä ja muutokset tappiovarauksissa. Viime vuosina tulokseen merkittävästi vaikuttaneita tappiovarauksia pystyttiin katsauskaudella osit-tain purkamaan erityisesti risteilyvarustamoiden osalta. Lisäksi tulosta paransivat vertailukautta parempi korkokate, korkeammalla tasolla olevat nettopalkkiotuotot sekä arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä.

Konsernin toteutuneet tappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 30 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella vastaava erä oli miljoona euroa positiivinen. Toteutuneet luottotappiot olivat 102 miljoonaa euroa (120). Katsauskaudella maksettiin kaksi isompaa yksittäistä vientitakuukorvausta. Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät 57 miljoonaa euroa (107), mistä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten purkaminen muodosti 74 miljoonaa euroa (150). Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 15 miljoonaa euroa (14).

Korkokate kasvoi 24 prosenttia 102 miljoonaan euroon (82) ja nettopalkkiotuotot 8 prosenttia 148 miljoonaan euroon (137). Korkokatetta paransi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta erityisesti korkeampi markkinakorkotaso. Nettopalkkiotuottoihin vaikuttivat merkittävimmin yksittäiset etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutukset korvatuista takuista vientitakuu- ja erityistakaustoiminnassa sekä jälleenvakuutussopimusten purkamisen seurauksena saadut vakuutusmaksujen palautukset. Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 11 miljoonaa euroa (-4).

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 833 miljoonaa euroa (1 676). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 431 miljoonaa euroa (405) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 402 miljoonaa euroa (1 272). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli syyskuun lopussa 227 miljoonaa euroa (198).

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 441 miljoonaa euroa (2 375), ja se nousi vuoden 2023 lopusta 66 miljoonaa euroa.

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatuun on vaikuttanut yleinen talouden heikkeneminen, mutta toistaiseksi merkittäviltä luottotappioilta on vältytty. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vaikkakin esimerkiksi rästien euromäärä on edelleen kasvanut vuodenvaihteeseen verrattuna. Vastuista noin 67 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 22 821 miljoonaa euroa (23 379). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 18 534 miljoonan euron (18 636) ja sitovien tarjousten 4 287 miljoonan euron (4 743) määrästä noin 73 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 30 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden loppuun nähden. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin.

Tulosnäkymät vuodelle 2024 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat jatkaneet parantumistaan, ja konsernin vastuut risteilytoimialasta samoin kuin Venäjä-vastuut ovat pienentyneet. Katsauskaudella viennin rahoituksen luottotappioriskin ei arvioida kuitenkaan merkittävästi muuttuneen. Elokuussa julkistetun puolivuosikatsauksen H1/2024 mukaisesti luottotappioriski on yhä korkealla, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2024 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2024 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2024 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit