Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 - Rahoitus vuodentakaista alemmalla tasolla, odotukset tulevasta kysynnästä positiivisia – Tulos 228 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, pörssitiedote, 21.2.2025

Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2024

Rahoitus vuodentakaista alemmalla tasolla, odotukset tulevasta kysynnästä positiivisia – Tulos 228 miljoonaa euroa 

Finnvera-konserni, yhteenveto vuodesta 2024 (vs. 2023) 

• Tulos 228 Me (433) – Katsauskauden tulos oli liiketoiminnoittain vahva. Korkokate kasvoi 20 % ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 12 %. Tuloskehitykseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin katsauskaudella osittain purkamaan, erityisesti risteilyvarustamoiden osalta. Vertailukaudella tappiovarauksia purettiin katsauskautta mittavammin.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 23 Me (55) ja suuryritykset-liiketoiminta 173 Me (351). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 32 Me (27).
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut.
• Tase 14,8 Mrd. e (14,3) kasvoi 3 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 14,9 Mrd. e (16,4) pienenivät 9 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,1 Mrd. e (1,9) kasvoivat 12 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,1 Mrd. e (1,2) pienenivät 4 %.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi parani 15 pistettä 79:ään (64).
• Tulosnäkymät 2025: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät paranivat edelleen vuoden 2024 aikana. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Finnvera-konserni, vuosi 2024 (vs. 2023)
Tulos 228 Me (433), muutos -47 %	Taseen loppusumma 14,8 Mrd. e (14,3), muutos 3 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 14,9 Mrd. e (16,4), muutos -9 %	Vapaa oma pääoma ja Valtiontakuurahaston varat 2,1 Mrd. e (1,9), muutos 12 %
Kulu-tuotto-suhde 17,3 % (19,4), muutos -2,1 %-yks.	NPS-indeksi (Net Promoter Score) 79 (64), muutos 15 pistettä

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Vuosi 2024 oli haastava Suomen taloudessa, vaikka alkuvuodesta oli havaittavissa varovaisen positiivista käännettä. Talous oli alavireistä myös tärkeillä vientimarkkinoilla, mikä heikensi suomalaisten vientiyritysten näkymiä. Korkotaso ja inflaatio laskivat, mutta geopoliittinen epävarmuus jatkui.

Finnvera myönsi vuonna 2024 kotimaan lainoja ja takauksia 0,9 miljardia euroa (1,8). Edellisvuotta merkittävästi pienempään rahoitusmäärään vaikutti vertailukaudella suuryritykselle myönnetty yksittäinen suuri käyttöpääomarahoitus. Pk- ja midcap-yrityksille myönnetty rahoitus oli vertailukauden tasolla. Rahoitusta myönnettiin toimialoista eniten teollisuuteen, ja alueellisina vetureina olivat pääkaupunkiseutu ja Lappi. Investointien rahoitus jäi edellisvuodesta. Myös yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoitus oli edellisvuosia alemmalla tasolla.

Vihreän siirtymän ja digitalisaation hankkeisiin tarkoitettuja, InvestEU-takausohjelmaa hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin yhteensä 73 miljoonaa euroa (36). Näiden lainojen myöntäminen käynnistyi kesäkuussa 2023. Varmistaaksemme rahoituksen saatavuuden kaiken kokoisille yrityksille käynnistimme lokakuun alussa 2024 lainapilotin mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Lainoja myönnettiin mikroyrityksille kolmen kuukauden aikana 6 miljoonaa euroa. Pilotti jatkuu maaliskuun 2025 loppuun, minkä jälkeen arvioimme pienten yritysten rahoituksen saatavuutta.

Kotimaan rahoituksesta 92 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin sekä pk-takaushankkeisiin. Pitkään jatkunut talouden epävarmuus heikensi pk-yritysten maksuvalmiutta ja nosti yrityssaneeraus- ja konkurssihakemusten määriä.

Finnvera myönsi vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 2,9 miljardia euroa (5,4). Viennin rahoituksen pienemmässä määrässä näkyi Suomen viennin jälkisyklisyys ja vientikysynnän aleneminen. Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa aina myös yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Myönnetty rahoitus kohdistui erityisesti tele-, alus- ja telakka- sekä kaivostoimialoille.

Telesektorilla solmittiin huhtikuussa Finnveran historian suurin telealan vientitakuusopimus Nokian 1,5 miljardin dollarin toimituksille Intian 5G-verkkoon. Kaivossektorilla rahoitimme Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanketta rahoitustakuulla, joka voidaan myöntää kotimaiseen vientiä tukevaan investointiin. Energiasektorilla rahoitimme Wärtsilän akkuvarastojen toimituksia aurinko- ja tuulivoimaprojekteihin Yhdysvaltoihin ja Chileen – nämä kaivos- ja energiahankkeet olivat ensimmäiset Finnveran ilmastokriteerien mukaiset vienninrahoitushankkeet, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 500 miljoonaa euroa. Loppuvuonna Finnvera osallistui Meyer Turun Icon 3 -aluksen noin miljardin euron rakennusaikaiseen rahoitukseen.

Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy myönsi vuonna 2024 vientiluottoja 0,6 miljardia euroa (0,5). Vientiluottojen kysyntä kasvoi hieman, mutta on edelleen merkittävästi koronapandemiaa edeltäviä vuosia alemmalla tasolla. Yhä useammin vientikaupan rahoittajana toimii pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Finnveran toiminnassa vuosi 2024 oli onnistunut. Finnvera-konsernin tulos oli 228 miljoonaa euroa (433). Sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan, vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan että tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat voitolliset. Samalla Finnveran puskurivarat mahdollisten tulevien tappioiden varalle vahvistuivat. Vientitakuuvastuiden kannalta tärkeän risteilyvarustamotoimialan näkymät jatkoivat parantumistaan, ja Finnveran Venäjään liittyvät vastuut on saatu pääosin kotiutettua takaisinmaksujen myötä. Tuloskehitykseen vuodesta 2020 lähtien merkittävästi vaikuttaneita viennin rahoituksen tappiovarauksia on voitu viime vuosien aikana osittain purkaa, mikä on vaikuttanut erityisesti kahden viimeisimmän tilikauden hyviin tuloksiin.

Maailmantalouden kriisien vaikutus on näkynyt siten, että eri puolilla maailmaa ja eri toimialoilla joidenkin yhtiöiden vaikeudet ovat kasaantuneet ylitsepääsemättömiksi. Katsauskaudella Finnverassa syntyi kaksi suurempaa vientitakuutappiota. Tehtävämme on kantaa vientiyritysten riskejä. Perusliiketoimintamme kannattavuus on vahvaa, mikä kerryttää puskurivaroja ja luo edellytyksiä yritysten kasvun ja viennin mahdollistamiseen. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriskit ovat kuitenkin yhä korkealla, mikä saattaa vaikuttaa tulevaan tuloskehitykseen ja puskurivarojen kehitykseen.

Jatkoimme vuonna 2024 strategiamme mukaisesti toimintamme ja palvelujemme kehittämistä. Käynnissä oleva perustietojärjestelmiemme uudistus tukee palvelujen digitalisaatiota ja hyvää asiakaskokemusta. Asiakastyytyväisyytemme oli poikkeuksellisen korkealla, samoin kuin henkilöstötyytyväisyys. Panostimme midcap-yritysten kasvun vauhdittamiseen tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankin ja Tesi-konsernin kanssa sekä viennin edistämiseksi Team Finland -verkoston ja Business Finlandin kanssa. Pidimme yllä viennin rahoitusosaamista erityisesti pk- ja midcap-yrityksissä ja varmistimme rahoituksen saatavuutta uusilla viennin rahoituksen instrumenteillamme. Hallitusohjelmaan kirjattu, Finnveran toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä yhtiön lainsäädännön kokonaisuudistus eteni lausuntovaiheeseen.

Veimme vuonna 2024 eteenpäin kestävyystoimenpiteitämme asetettujen tavoitteiden pohjalta. Liityimme vientitakuulaitosten Net-Zero ECA Allianceen, joka mahdollistaa kestävyysteeman ja vaikuttavuuden kasvattamisen kansainvälisen yhteistyön kautta. Kehitimme suunnitellusti Finnveran kestävyysraportointia.

Yhtiön hallituksen vuoden lopussa hyväksymässä uudessa strategiassamme korostuvat vuosina 2025–2028 entistä vahvemmin Suomen viennin ja viejien määrän kasvattaminen sekä kasvun ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen. Näitä tukevat osaava henkilöstö ja johtaminen sekä asiakaskeskeinen digitalisaatio. Finnvera varmistaa osaltaan, että suomalaiset yritykset pystyvät investoimaan, kehittämään tuotteitaan ja pääsevät tuotteillaan maailmalle. Tämä on edellytys sille, että pystymme Suomessa pitämään huolta hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa.”

Finnvera-konserni Myönnetty rahoitus, Mrd. e	2024	2023	muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	0,9	1,8	-51 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	2,9	5,4	-47 %
Vientiluotot	0,6	0,5	15 %
Myönnetyn rahoituksen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten rahoitusten ajoittuminen.   Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.

 

Vastuukanta, Mrd. e	31.12.2024	31.12.2023	muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	2,9	3,0	-4 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	21,1	23,4	-10 %
- Nostettu vastuu	14,3	14,2	1 %
- Nostamaton vastuu	4,4	4,5	-2 %
- Sitovat tarjoukset	2,4	4,7	-49 %
Emoyhtiön kokonaisvastuut yhteensä	24,0	26,4	-9 %
Vientiluottojen sopimuskanta yhteensä	10,2	11,0	-8 %
- Nostettu vastuu	6,5	7,3	-11 %
- Nostamaton vastuu	3,7	3,7	-2 %
Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä takaus-, vientitakaus- ja vientitakuusaamiset.

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin vuoden 2024 tulos oli 228 miljoonaa euroa (433). Tulos oli liiketoiminnoittain vahva. Tuloksesta 46 miljoonaa euroa kertyi vuoden viimeisellä neljänneksellä loka–joulukuussa ja 182 miljoonaa euroa tammi– syyskuussa. Edellisvuoteen verrattuna tulokseen vaikuttivat merkittävimmin muutokset odotettavissa olevien tappioiden eli tappiovarausten määrissä. Tappiovaraukset ovat vaikuttaneet konsernin tulokseen viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2024 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan, erityisesti risteilyvarustamoiden osalta. Vertailukaudella tappiovarauksia pystyttiin purkamaan mittavammin kuin katsauskaudella, minkä vaikutuksesta vuoden 2023 tulos oli poikkeuksellisen hyvä. Katsauskauden tulokseen vaikuttivat vertailukauteen verrattuna olennaisesti myös parempi korkokate ja suuremmat nettopalkkiotuotot sekä arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä.

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 49 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella vastaava erä oli 210 miljoonaa euroa positiivinen. Toteutuneet luottotappiot 121 miljoonaa euroa (128) olivat hieman vertailukautta pienemmät. Katsauskaudella maksettiin kaksi isompaa yksittäistä vientitakuukorvausta. Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät 51 miljoonaa euroa (320), josta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten purkaminen muodosti 74 miljoonaa euroa (376). Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 20 miljoonaa euroa (18).

Konsernin korkokate kasvoi edellisvuoteen verrattuna 20 prosenttia 139 miljoonaan euroon (115) ja nettopalkkiotuotot 12 prosenttia 198 miljoonaan euroon (177). Parempaan korkokatteeseen vaikutti edelleen erityisesti korkeampi markkinakorkotaso. Korkeampiin nettopalkkiotuottoihin vaikuttivat merkittävimmin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan korvatuista takuista ja yksittäisten vastuiden ennenaikaisista takaisinmaksuista etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutukset sekä jälleenvakuutussopimusten purkamisen seurauksena saadut vakuutusmaksujen palautukset. Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 8 miljoonaa euroa (-9).

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat joulukuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 878 miljoonaa euroa (1 676). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 432 miljoonaa euroa (405) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 446 miljoonaa euroa (1 272). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli joulukuun lopussa 230 miljoonaa euroa (198).

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	2024 Me	2023 Me	Muutos %	Q4/2024 Me	Q4/2023 Me	Muutos %
Korkokate	139	115	20 %	37	33	10 %
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	198	177	12 %	50	40	24 %
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	8	-9	-	-2	-5	-54 %
Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot	0	1	-95 %	0	0	-23 %
Toimintakulut	-53	-50	6 %	-16	-14	12 %
Liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset	-7	-5	35 %	-3	-1	118 %
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos, netto	-49	210	-	-19	209	-
Liiketulos	236	439	-46 %	47	262	-82 %
Tuloverot	-8	-6	45 %	-1	-1	4 %
Tulos	228	433	-47 %	46	261	-82 %

Rahoituksen näkymät 

Suhdanteen pohjakosketus on nähty, ja Suomen talous kääntyy ennusteiden mukaan kasvuun vuonna 2025. Viennin näkymien parantumiseen kohdistuu tällä hetkellä suuret odotukset, samoin kuin koko yrityskentän kasvuun ja uudistumiseen.

Odotamme, että Finnveran kotimaan rahoituskysyntä kasvaa ja kohdistuu yhä enemmän myös investointeihin, kun talouden käänne lisää tuotantokapasiteetin tarvetta. Monet yritykset ovat pitkään jatkuneen epävarmuuden vuoksi taloudellisesti heikossa tilanteessa. Finnveran rooli korostuu rahoituksen järjestymisessä ja riskin jakamisessa yhdessä muiden rahoittajien kanssa.

Kannustamme yrityksiä hyödyntämään puhtaan siirtymän tuomat kasvumahdollisuudet ilmasto- ja digilainojemme sekä muiden kestävän rahoituksen kannustimiemme kautta. Lainapilottimme mikroyritysten kasvuhankkeisiin jatkuu maaliskuun 2025 loppuun. Odotamme lainakysynnän jatkuvan vilkkaana, ja arvioimme pienten yritysten rahoituksen saatavuustilannetta pilotin päätyttyä. Pyrimme toimimaan siellä, missä Finnveraa tarvitaan rahoituksen järjestymiseen.

Odotamme vientitakuukysynnän kääntyvän kasvuun vuonna 2025 ja kasvun jatkuvan vuonna 2026. Suomen viennille tärkeiden investointitavaroiden vienti on jälkisyklistä, ja kysynnän kasvu näkyy vientitakuiden myöntämisessä viiveellä. Positiivisia merkkejä on kuitenkin jo useilla toimialoilla. Finnveran rooli pitkän maksuajan viennin takaamisessa on merkittävä. Kannustamme vientiyrityksiä hakemaan kasvua kehittyviltä ja uusilta markkinoilta sekä hyödyntämään Finnveraa vientikauppojen rahoittamisessa ja riskeiltä suojautumisessa. Jatkamme vientitakuiden myöntämistä Ukrainaan osana Suomen kansallista jälleenrakennusohjelmaa.

Finnveran, Tesi-konsernin ja Business Finlandin yhteistyö tiivistyy, ja tavoitteena on vahvistaa yhdessä yritysten kasvua, vientiä ja rahoituksen vaikuttavuutta. Jatkamme aktiivista Team Finland -yhteistyötä ja edistämme yritysten kasvua ja kansainvälistymistä myös julkisten vienninedistämistoimintojen uudistumisen aikana. Finnveran vientikauppojen mahdollistajat, trade facilitatorit, pyrkivät yhdistämään ulkomaisia ostajia ja suomalaisia viejiä ja edesauttamaan kauppoja Finnveran vienninrahoituksen keinoin Business Finlandin kanssa. Tavoitteena on myös kasvattaa keskikokoisten midcap-yritysten määrää Suomessa.

Tulosnäkymät vuodelle 2025

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät paranivat edelleen vuoden 2024 aikana. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Finnvera julkistaa hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy on toimittanut riippumattoman kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien Finnveran ESEF-tilinpäätöstä. XHTML-tiedosto on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Lisäksi Finnvera julkistaa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen pdf-raporttina.

ESEF-raportti 2024 (ZIP)

Finnvera-konsernin hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.– 31.12.2024 (PDF).

Jakelu: NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit