Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyvät ennallaan

Lehdistötiedote 28.03.2024 

Makrovakauspäätös: Asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyvät ennallaan

Finanssivalvonnan johtokunta pitää asuntolainojen lainakaton eli enimmäisluototussuhteen lakisääteisellä perustasollaan. Lisäksi johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0,0 prosentissa.

Maailman ja euroalueen kasvunäkymät ovat edelleen vaimeat. Euroopan keskuspankin asiantuntijat arvioivat euroalueen talouden kasvuvauhdin jäävän 0,6 prosenttiin vuonna 2024. Suomessa taloudellinen aktiviteetti väheni laaja-alaisesti vuoden 2023 loppupuolella. Myös työmarkkinoiden tilanne on heikentynyt. Suomen Pankki ennustaa maaliskuun väliennusteessa Suomen BKT:n supistuvan 0,5 % vuonna 2024. Ennusteen mukaan talouskasvu alkaa elpyä vasta vuoden 2024 loppupuolella.

Asuntolainakatto säilyy lakisääteisellä perustasollaan

Asuntokauppa hiljeni jälleen tammi-helmikuussa 2024 sen jälkeen, kun se oli vilkastunut vuoden 2023 lopulla edellisistä kuukausista. Ensiasuntokaupat lisääntyivät marras-joulukuussa sen jälkeen, kun hallitus ilmoitti ensiasuntokauppojen varainsiirtoverovapauden poistumisesta vuoden 2024 alusta alkaen. Kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuneisuuden kasvu taittui vuosina 2022-2023, kun inflaatio kiihtyi, korot alkoivat nousta, kotitalouksien luotonkysyntä vähentyi ja nimelliset tulot kasvoivat aiempaa nopeammin.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti aiemmin joulukuussa 2023 palauttaa muiden uusien asuntolainojen kuin ensiasuntolainojen enimmäisluototussuhteen lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin. Johtokunnan arvion mukaan asuntomarkkinoilla ja -luotonannossa ei ole sen jälkeen tapahtunut sellaisia rahoitusvakautta uhkaavia muutoksia, jotka edellyttäisivät vaatimuksen muuttamista.

- Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta tai liiallisesta asuntolainanotosta ei tällä hetkellä ole merkkejä. Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyy kuitenkin rakenteellisia riskejä ja haavoittuvuuksia, joiden kehittymistä on syytä seurata tarkasti, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.

Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy ennallaan

Yksityisen sektorin velkaantumista ja luottokannan kehitystä kuvaavat mittarit osoittavat finanssisyklin olevan yhä laskuvaiheessa, eikä merkkejä luottosuhdanteen voimakkaasta käänteestä ole näköpiirissä. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja vaatimus pidetään perustasollaan 0,0 prosentissa.

Finanssivalvonnan johtokunta totesi järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskevan maaliskuussa 2023 tehdyn päätöksensä voimaantulon (1.4.2024) osalta, että vaatimuksen määräämisen perusteita koskevat riskimittarit osoittavat Suomen rahoitussektorin järjestelmäriskien pysyneen pitkälti ennallaan vuoden 2023 tilanteeseen verrattuna. Järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantulon ei arvioida vaikuttavan kielteisesti luottomarkkinoiden toimintaan.

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä nk. makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen suuruuksista. Kansallisesti merkittävien luottolaitosten lisäpääomavaatimusten (nk. O-SII puskureiden) suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja ns. järjestelmäriskipuskurin suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Lisätietoja antaa

Marja Nykänen, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja, puhelin 09 183 2007

Katso alla listatut liitteet  tästä linkistä

• Johtokunnan päätös makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Finanssivalvonnan johtajan lausunnolle lähetetty esitys makrovakausvälineiden soveltamisesta (pdf)
• Lausunnot johtajan esityksestä makrovakausvälineiden soveltamiseksi (pdf)
  • Suomen Pankki
  • valtiovarainministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö