Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2024

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 25.4.2024, KLO 8.30                                              

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2024                                      

VAKAA SUORITUS HAASTAVASSA MARKKINASSA                          

1–3/2024 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–3/2023):

• Liikevaihto 65,5 (68,9) milj. euroa; muutos -4,9 %
• Käyttökate 1,3 (1,5) milj. euroa ja käyttökateprosentti 2,0 % (2,1 %)
• Liiketulos 0,2 (0,7) milj. euroa ja liiketulosprosentti 0,3 % (1,0 %)
• Tilauskanta 244,4 (253,8) milj. euroa; muutos -3,7 %
• Uudet tilaukset 36,3 (58,6) milj. euroa; muutos -38,0 %
• Vapaa kassavirta -0,5 (-1,0) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos -0,00 (0,04) euroa

 

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2024:
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2024 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

AVAINLUVUT (1 000€)	1-3/ 2024	1-3/ 2023	Muutos %	1-12/ 2023
Liikevaihto	65 525	68 928	-4,9 %	320 607
Käyttökate	1 284	1 473	-12,8 %	15 940
Käyttökateprosentti, %	2,0 %	2,1 %		5,0 %
Liiketulos	214	657	-67,3 %	12 345
Liiketulosprosentti, %	0,3 %	1,0 %		3,9 %
Katsauskauden tulos	-36	304		9 014
Tilauskanta	244 371	253 756	-3,7 %	270 021
Vapaa kassavirta	-517	-970	46,8 %	13 104
Kassavirtasuhde, %	n/a	n/a		82,2 %
Korollinen nettovelka	1 299	5 661	-77,0 %	-934
Velkaantumisaste, %	3,1 %	15,8 %		-2,3 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %	20,6 %	19,3 %		20,8 %
Henkilöstö kauden lopussa	1 031	1 020	1,1 %	1 008
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	-0,00	0,04		1,17

 

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

"Vuosi 2024 käynnistyi odotustemme mukaisesti laskevalla liikevaihdolla. Tammi-maaliskuun kausiluonteisesti matala liikevaihtomme supistui 4,9 prosenttia ja oli 65,5 (68,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtomme kasvoi Julkiset- ja Talotekniikka-toimialoilla, mutta supistui Taloyhtiöt- ja Yritykset-toimialoilla.

Tammi-maaliskuun liiketuloksemme oli 0,2 (0,7) miljoonaa euroa eli 0,3 (1,0) prosenttia liikevaihdosta. Operatiivisesti vuoden ensimmäinen neljännes sujui odotustemme mukaisesti ja hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti. Ensimmäisen vuosineljänneksen kannattavuuteemme vaikutti vertailukautta alhaisempi liikevaihtotaso sekä toimialojen suhteellisten liikevaihto-osuuksien muutokset vertailukauteen nähden. Katsauskauden lopun tase- ja likviditeettiasemamme pysyivät hyvällä tasolla.

Saimme tammi-maaliskuun aikana uusia tilauksia 36,3 (58,6) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 38,0 prosentin laskua vertailukauteen nähden. Tammi-maaliskuussa jatkoimme valikoivaa ja kurinalaista tarjoustoimintaamme, mikä yhdessä kiristyneen kilpailutilanteen ja heikentyneen kysynnän kanssa vaikutti katsauskauden tilauskertymäämme. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymämme ei sisällä kooltaan merkittäviä yksittäisiä projekteja, vaan muodostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Katsauskauden lopun tilauskantamme supistui 3,7 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 244,4 (253,8) miljoonaa euroa.

Julkistimme päivitetyn strategiamme katsauskaudella helmikuussa. Päivitetyn strategiamme toteutus on nyt käynnissä, ja työmme strategian jalkauttamiseksi etenee toimialoittain suunnitelmiemme mukaisesti. Katsauskaudella jatkoimme panostuksia muun muassa taloteknisten kiinteistöpalveluidemme kasvattamiseen sekä vahvistimme osaamistamme saavuttaaksemme strategiakaudelle 2024–2027 asettamamme tavoitteet. Lisäksi jatkoimme vastuullisuustyötämme keskittymällä valitsemiimme vastuullisuusteemoihin: ilmastonmuutoksen hillitseminen, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä toimialan vastuullisten käytäntöjen kehittäminen.

Tämänhetkisen markkinanäkemyksemme mukaan oletamme korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden kysynnän heikkenevän vuonna 2024. Ennusteiden mukaan korjausrakentamisen odotetaan supistuvan noin 1,0 prosenttia vuonna 2024. Uudisrakentamisen kysynnän voimakas heikentyminen on lisännyt selvästi kilpailua korjaushankkeista sekä taloteknisistä urakoista. Alkuvuonna 2024 asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin on pysynyt kohtuullisella tasolla toiminta-alueillamme, mutta yksityiset kiinteistösijoitusyhtiöt ovat olleet varovaisia käynnistämään uusia rakennushankkeita. Uskomme kuitenkin, että vallitseva markkinatilanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin.

Rakentamisen kysyntänäkymiä heikentävät korkealle jääneet rakennuskustannukset, nopeasti kohonnut korkotaso sekä rahoituksen saatavuuden kiristyminen, emmekä oleta merkittävää muutosta parempaan tapahtuvan vuoden toisen neljänneksen aikana. Hyvän tilauskantamme tukemana pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa sekä keskittymään päivitetyn strategiamme toteutukseen.”

 

Toimintaympäristö

Rakentamisen markkina 2024–2025

Rakennusteollisuus RT arvioi maaliskuun suhdannekatsauksessaan, että koko rakentamisen markkina supistuu noin 5 prosenttia vuonna 2024. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan supistuvan noin prosentin vuonna 2024 ja asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan supistuvan jopa 22 prosenttia.

Maaliskuun suhdannekatsauksessaan RT toteaa, että heikko taloustilanne ja energia-avustusten loppuminen rasittavat korjausrakentamista vuonna 2024. RT arvioi, että patoutunut kysyntä kääntää korjausmarkkinan ensi vuonna loivaan n. yhden prosentin kasvuun.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentamisen kysyntä on ollut pitkään Suomessa tasaista ja korjausrakentamisen markkina-arvo lähes sama kuin uudisrakentamisen. Asuintalojen korjausrakentamisen arvo pysyi vuonna 2023 edellisen vuoden tasolla eli noin 9 miljardissa eurossa. Muun korjausrakentamisen arvo oli edelleen noin 6 miljardia euroa.

Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalojen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta. Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin 40 prosenttia korjausrakentamisen arvosta.

Korjausrakentamisen markkina sisältää rakennusten ikään liittyvän teknisen korjaamisen lisäksi paljon muutosrakentamista, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai tilojen käytettävyyttä parannetaan tilajakoa uudistamalla.

Kaikesta korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpitoa ja huoltoa, ja sen osuus on keskimääräistä suurempi muissa kuin asuinkiinteistöissä. 

Tarvelähtöisessä korjaamisessa suurimpia remontteja ovat asuintalossa julkisivukorjaukset ja linjasaneeraukset. Linjasaneerausten määrä ja arvo on kasvanut pitkään muuta korjausrakentamista nopeammin, ja kasvun odotetaan jatkuvan vielä joitakin vuosia. Kasvua ylläpitää putkiremontti-ikään tulleiden asuinrakennusten suuri määrä. 1960-luvun kerrostalojen merkitys on ollut talotekniikkakorjauksissa pitkään suurin. Nyt korjausiässä ovat 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joita on muun muassa runsaan rivitalorakentamisen vuoksi lukumäärällisesti eniten. Teknisten korjaustarpeiden rinnalla talotekniikalla parannetaan asumismukavuutta. 

Putkiremonttien lisäksi kasvua talotekniikkamarkkinoille tuo lämmityksen kallistuminen ja vihreä siirtymä. Tähän asti energiatehokkuutta on parannettu paljolti muun korjausrakentamisen yhteydessä, mutta nopeasti noussut energian hinta ja hiilineutraaliustavoitteet ovat kasvattaneet kiinnostusta erillisiä energiaremontteja kohtaan.

Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä putkiremontin jalkoihin. Ilmastonmuutos lisää merkittävästi julkisivuremonttien ja julkisivuun liittyvien huoltopalveluiden tarvetta. Kattojen, räystäiden, pellitysten ja ehjän julkisivun merkitys kasvaa, kun talvet muuttuvat kosteammiksi, viistosateet lisääntyvät ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Julkisivuremonttien tarvetta lisää myös korjausikään tullut 1970- ja 1980-luvun suuri asuintalojen määrä.

Liike- ja toimistotilojen korjaustarvetta lisäävät rakennusteknisten ja ympäristötavoitteisiin liittyvien korjausten rinnalla tilatarpeiden muuttuminen.

Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä rakennuskannan ikääntyminen että globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.

Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa edelleen voimakkaasti kasvukeskuksiin.

 

Näkymät vuodelle 2024

Rakennusteollisuus RT arvioi maaliskuun suhdannekatsauksessaan, että koko rakentamisen markkina supistuu noin 5 prosenttia vuonna 2024. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan supistuvan noin prosentin vuonna 2024 ja asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan supistuvan jopa 22 prosenttia. Maaliskuun suhdannekatsauksessaan RT toteaa, että heikko taloustilanne ja energia-avustusten loppuminen rasittavat korjausrakentamista vuonna 2024.

Consti olettaa korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden kysynnän heikkenevän vuonna 2024. Uudisrakentamisen kysynnän voimakas heikentyminen on lisännyt selvästi kilpailua korjaushankkeista sekä taloteknisistä urakoista. Alkuvuonna 2024 asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin on pysynyt kohtuullisella tasolla Constin toiminta-alueilla, mutta yksityiset kiinteistösijoitusyhtiöt ovat olleet varovaisia käynnistämään uusia rakennushankkeita.

Rakentamisen kysyntänäkymiä heikentävät korkealle jääneet rakennuskustannukset, nopeasti kohonnut korkotaso sekä rahoituksen saatavuuden kiristyminen, eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan tapahtuvan vuoden toisen neljänneksen aikana.

Markkinatilanteesta huolimatta Consti pyrkii jatkamaan vakaata suorittamistaan hyvän tilauskannan tukemana vuonna 2024.

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2024 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

 

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 25.4.2024 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Joni Sorsanen.

Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen keskiviikkoon 24.4.2024 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille keskiviikkoiltapäivän 24.4.2024 aikana.

 

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2024

Puolivuosikatsaus 1-6/2024 julkaistaan 19.7.2024

Osavuosikatsaus 1-9/2024 julkaistaan 25.10.2024

CONSTI OYJ

 

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, puh. +358 40 730 8568

Joni Sorsanen, talousjohtaja, Consti Oyj, puh. +358 50 443 3045

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

www.consti.fi

 

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2023 Consti-konsernin liikevaihto oli 321 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 korjausrakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi