Finnvera-konserni, Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2024

Finnvera-konserni, pörssitiedote 8.5.2024

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2024

Finnvera myönsi rahoitusta edellisvuoden vastaavaa jaksoa vähemmän – konsernin tulos 54 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto Q1/2024 (vs. Q1/2023 tai 31.12.2023) 

• Tulos 54 Me (-39) – Tulokseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneet tappiovaraukset pidettiin katsauskaudella lähes ennallaan.
• Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 6 Me (15) ja suuryritykset-liiketoiminta 34 Me (-61). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 13 Me (7).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan tulos 8 Me (7). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos 32 Me (-52).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 27,6 Mrd. e (26,2) kasvoivat 6 %.
• Tase 14,3 Mrd. e (14,3), muutos 0 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 18,0 Mrd. e (16,4) kasvoivat 9 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin tappiollisten tulosten kattamiseksi käytettävissä olevat puskurivarat, yhteensä 1,9 Mrd. e (1,9) kasvoivat 3 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,2 Mrd. e (1,2), muutos 0 %.
• Omavaraisuus parani 0,3 %-yksikköä 9,6 %:iin (9,3).
• Kulu-tuotto-suhde parani 3,0 %-yksikköä 18,2 %:iin (21,2).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi nousi 64 pistettä, ja oli ennätystasollaan 90 pisteessä (26). NPS-indeksi parani vertailukaudesta kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Finnvera-konserni, 1–3/2024
Tulos  1–3/2024 54 Me (1–3/2023: -39 Me)	Taseen loppusumma 31.3.2024 14,3 Mrd. e (31.12.2023: 14,3 Mrd. e) muutos 0 %
Kokonaisvastuut, emoyhtiön kotimaan toiminta sekä vienti- takuu- ja erityistakaustoiminta 31.3.2024 27,6 Mrd. e (31.12.2023: 26,2 Mrd. e)  muutos 6 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto 1–3/2024 tuloksen jälkeen  31.3.2024 1,9 Mrd. e (31.12.2023: 1,9 Mrd. e) muutos 3 %
Kulu-tuotto-suhde 1–3/2024 18,2 % (1–3/2023: 21,2 %) muutos -3,0 %-yks.	Omavaraisuus 31.3.2024 9,6 % (31.12.2023: 9,3 %) muutos 0,3 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) 1–3/2024 90 (1–3/2023: 26) muutos 64 pistettä	Taseen odotettavissa  olevat luottotappiot  31.3.2024 1,2 Mrd. e (31.12.2023: 1,2 Mrd. e) muutos 0 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Suomen talous on edelleen taantumassa, mikä näkyi alkuvuonna kotimaan rahoituksen maksuviiveiden ja konkurssien sekä järjestämättömien ja perinnässä olevien vastuiden kasvuna. Riskimittarien nousu oli kuitenkin maltillisella tasolla.

Finnvera myönsi tammi–maaliskuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,2 miljardia euroa (0,5). Rahoituksesta 92 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin sekä pk-takaushankkeisiin. Vuosittaista vaihtelua selittää se, että alkuvuonna 2023 kotimaan rahoitukseen sisältyi katsauskautta selvästi enemmän suuryritysten käyttöpääomarahoitusta.

Puhtaan siirtymän vauhdittamiseen suunnattuja, yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kehitettyjä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin tammi–maaliskuussa 15 miljoonaa euroa (0). InvestEU-takausta hyödyntävien lainojen myöntäminen käynnistyi kesäkuussa 2023.

Finnvera myönsi tammi–maaliskuussa vientitakuita, vientitakauksia ja erityistakauksia 1,6 miljardia euroa (2,7). Vientitakuukysyntä hajautui alkuvuonna eri toimialoille. Viennin rahoitus kohdistuu tyypillisesti pääomatavaroiden vientikauppaan, ja rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Finnveran vastuiden kannalta merkittävän risteilyalustoimialan näkymien parantuminen ja alan toipuminen koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista on jatkunut.

Vientiluottojen kysyntä oli katsauskaudella erittäin vähäistä, ja Finnvera myönsi vientiluottoja miljoona euroa (418). Vientiluottojen kysyntä on ollut viime vuosina merkittävästi pandemiaa edeltäviä vuosia alemmalla tasolla, ja yhä useammin vientikaupan rahoittajana toimii pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Vuoden 2024 alusta alkaen Finnvera sai valtuudet myöntää jälleen vientitakuita Ukrainaan osana Suomen kansallista Ukraina-jälleenrakennusohjelmaa. Vientitakuilla turvataan suomalaisyritysten riskejä Ukrainaan suuntautuvassa viennissä, ja takuille on ollut kysyntää alkuvuonna.

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli 54 miljoonaa euroa (-39). Tulokseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneet tappiovaraukset pidettiin katsauskaudella lähes ennallaan. Vuonna 2023 sekä varustamosektorin että Venäjä-vastuiden tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan. Finnveran Venäjä-vastuut ovat pienentyneet Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen takaisinmaksujen vaikutuksesta yli 90 prosenttia, ja vastuut olivat maaliskuun 2024 lopussa 93 miljoonaa euroa, kun ne olivat edellisen vuoden lopussa 97 miljoonaa euroa.

Suomen hallitusohjelmaan kirjattu, Finnveran toiminnan kehittämisen kannalta erittäin tärkeä yhtiötä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt. Uudistus mahdollistaa viennin rahoituksen kilpailukyvyn varmistamisen myös jatkossa.

Viennin merkitys Suomen taloudelle on suuri. Vuoden 2024 alusta Finnveraan nimetyt vientikauppojen mahdollistajat, trade facilitatorit, pyrkivät yhdistämään ulkomaisia ostajia ja suomalaisia viejiä sekä edesauttamaan kauppoja Finnveran vienninrahoituksen keinoin, tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Tavoitteena on myös kasvattaa keskikokoisten midcap-yritysten määrää Suomessa yhteistyössä tulevan Tesi-konsernin kanssa.

Rahoitusala voi vaikuttaa merkittävästi kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Finnvera sitoutuu ilmastotavoitteessaan toimenpiteisiin, jotka edistävät Pariisiin ilmastosopimuksen tavoitetta rajata maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Finnvera kannustaa strategiansa mukaisesti rahoituksen keinoin yrityksiä investoimaan ja olemaan siten osa ilmastohaasteiden ratkaisua.

Jatkamme palvelujemme asiakaslähtöistä kehittämistä. Asiakkaidemme suositteluhalukkuutta kuvaava NPS-indeksi oli alkuvuonna ennätyksellisen korkealla tasolla 90 pisteessä.

Talouden on ennustettu kääntyvän nousuun loppuvuonna, mutta näkymiin liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Ohjauskorkojen laskuihin kohdistuu tällä hetkellä suuria odotuksia.”

Finnvera-konserni 

Myönnetty rahoitus 1−3/2024 (vs. 1−3/2023)

• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 0,2 Mrd. e (0,5), muutos -58 %.
• Vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 1,6 Mrd. e (2,7), muutos -43 %.
• Vientiluotot: 0,0 Mrd. e (0,4), muutos -100 %.
  • Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

Vastuukanta 31.3.2024 (vs. 31.12.2023)

• Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 3,0 Mrd. e (3,0), muutos -2 %.
• Vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 24,7 Mrd. e (23,2), muutos 6 %.
  • Nostetut vastuut 14,3 Mrd. e (14,0), muutos 2 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 7,6 Mrd. e (7,3).
  • Nostamattomat vastuut 4,2 Mrd. e (4,5) ja sitovat tarjoukset 6,3 Mrd. e (4,7) eli yhteensä 10,4 Mrd. e (9,2), muutos 13 %. Tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 4,7 Mrd. e (4,6).
• Nostetut vientiluotot: 7,1 Mrd. e (7,3), muutos -2 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	1–3/2024 Me	1–3/2023 Me	Muutos Me	Muutos %	2023 Me
Korkokate	35	25	10	39 %	115
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	43	45	-2	-5 %	177
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	6	-2	8	-	-9
Liiketoiminnan muut tuotot	0	0	0	57 %	0
Toimintakulut	-14	-13	1	8 %	-50
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-1	-1	0	9 %	-5
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto	-12	-90	-79	-87 %	210
Liiketulos	57	-38	95	-	439
Tulos	54	-39	92	-	433

 Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2024 tulos oli 54 miljoonaa euroa (-39). Tulokseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneet tappiovaraukset pidettiin katsauskaudella lähes ennallaan. Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna tuloskehitykseen vaikuttivat etenkin vertailukautta pienemmät toteutuneet luottotappiot ja parempi korkokate. Vuonna 2023 erityisesti varustamosektorin ja Venäjä-vastuiden tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan varustamosektorin parempien näkymien ja Venäjä-vastuiden merkittävien takaisinmaksujen vaikutuksesta. Katsauskaudella näiden vastuiden luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei arvioida merkittävästi muuttuneen.

Finnvera-konsernin toteutuneet luottotappiot olivat katsauskaudella 16 miljoonaa euroa (96). Odotettavissa olevat tappiot kasvoivat 3 miljoonaa euroa, kun ne pienenivät vertailukaudella 3 miljoonaa euroa. Tappioita kattavat valtion tappiokorvaukset olivat 7 miljoonaa euroa (2). Toteutuneet tappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 12 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella vastaava erä oli 90 miljoonaa euroa.

Konsernin korkokate oli katsauskaudella 35 miljoonaa euroa (25) ja nettopalkkiotuotot 43 miljoonaa euroa (45). Korkokatetta paransi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta erityisesti korkeampi markkinakorkotaso.

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat maaliskuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 718 miljoonaa euroa (1 676). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti ja ne kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin: kotimaan toiminnan rahasto 413 miljoonaa euroa (405) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 304 miljoonaa euroa (1 272). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli maaliskuun lopussa 211 miljoonaa euroa (198).

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli maaliskuun lopussa 2 265 miljoonaa euroa (2 313), ja se laski edellisen vuoden lopusta 48 miljoonaa euroa.

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatuun on vaikuttanut yleinen talouden heikkeneminen, mutta toistaiseksi merkittäviltä luottotappioilta on vältytty. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vaikkakin esimerkiksi rästien euromäärässä on tapahtunut kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna. Vastuista noin 82 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat maaliskuun lopussa 24 706 miljoonaa euroa (23 211). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 18 446 miljoonan euron (18 468) ja sitovien tarjousten 6 260 miljoonan euron (4 743) määrästä noin 75 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 34 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei tapahtunut katsauskaudella merkittäviä muutoksia vuoden 2023 loppuun verrattuna. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin sekä Venäjä-vastuisiin.

Muut katsauskauden tapahtumat

Henkilövaihdoksia Finnveran hallituksessa ja hallintoneuvostossa

Finnveran yhtiökokous valitsi 21.3.2024 Finnveran hallituksen uudeksi jäseneksi ja I varapuheenjohtajaksi ylijohtaja, varatuomari Jan Hjeltin työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin VTM Eila Kreivi. Finnveran hallituksen puheenjohtajana jatkaa DI Petri Ekman.

Finnveran hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä Suomen Ekonomien ensimmäinen varapuheenjohtaja Hanna-Maija Kiviranta ja Finnveran henkilöstön edustajana aluepäällikkö Johanna Reinikainen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sofia Vikman.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Juuso Heinilä nimitetty Finnvera Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.6.2024 alkaen

Finnvera Oyj:n hallitus nimitti DI, KTM Juuso Heinilän yhtiön toimitusjohtajaksi 1.6.2024 alkaen. Heinilä on ollut Finnveran palveluksessa vuodesta 2016, ja toimii tällä hetkellä pk- ja midcap-yritysten rahoituksesta vastaavana liiketoimintajohtajana. Nykyinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä jää Finnverasta eläkkeelle lähes 20 toimitusjohtajavuoden jälkeen syksyn aikana.

Tulosnäkymät vuodelle 2024 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät paranivat vuoden 2023 aikana, ja konsernin vastuut risteilytoimialasta samoin kuin Venäjä-vastuut pienenivät. Katsauskaudella viennin rahoituksen luottotappioriskin ei arvioida merkittävästi muuttuneen, ja helmikuussa julkistetun toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2023 tulosnäkymien mukaisesti luottotappioriski on yhä korkealla, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2024 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi-maaliskuun 2024 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2024 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit