2021

Vuosikertomus

1.1.–31.12.2021

VUOSIKERTOMUS 2021

3 Vuoden 2021 avainasiat

4 Toimitusjohtajan katsaus

6 Avainluvut 2021

7 Strategia, missio, visio ja arvot

10 HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

11 Työllisyysrahaston tehtävät

13 Sidosryhmäyhteistyö

14 Työttömyysvakuutusmaksut

19 Aikuiskoulutusetuudet

28 Talous

31 Sijoitustoiminta

34 Riskienhallinta

35 Henkilöstö

37 Kurkistus tulevaan vuoteen

38 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

47 Palkitsemisraportti

52 TILINPÄÄTÖS

53 Tilinpäätös (IFRS) 2021

56 Tilinpäätöksen liitetiedot

94 Tilintarkastuskertomus

2Vuosikertomus 2021 Sisältö

Sisältö

3Vuosikertomus 2021

Vuoden 2021 avainasiat

Uudistimme

organisaatiotamme

ja kehitimme

etuuspalveluamme entistä

asiakaslähtöisemmäksi.

Rahoitimme työttömyys-

ja aikuiskoulutusetuuksia

3 750

miljoonalla eurolla.

Maksuvalmiutemme

pysyi hyvällä tasolla.

Aikuiskoulutustukea

myönnettiin

28 322

henkilölle, mikä on

lähes 5 % enemmän

kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2021 avainasiat

4Vuosikertomus 2021

Toimitusjohtajan katsaus

Toimme turvaa työn muutoksissa hoitamalla tehtävämme

luotettavasti, samalla kun uudistuimme ja kehitimme

palveluitamme.

Toimitusjohtajan katsaus

Toinen koronavuosi oli Työllisyysrahas-

ton kolmas toimintavuosi. Olemme siis

toimineet uuden rahaston toiminnasta

kaksi kolmasosaa etätyötä tehden ja poik-

keusolojen rajoituksia noudattaen. Koro-

nan vaikutuksista huolimatta hoidimme

myös vuonna 2021 tehtävämme hyvin ja

tarjosimme rahoitusta työttömyysturvaan

sekä muuhun sosiaaliturvaan. Lisäksi

tuimme aikuisten osaamisen kehittämistä

aikuiskoulutusetuuksilla.

MAKSUVALMIUTEMME PYSYI HYVÄNÄ

Vuonna 2021 työttömyysturvamenot pysyi-

vät koronaviruspandemian vaikutuksesta

korkealla tasolla, ja Työllisyysrahaston tulos

oli selvästi alijäämäinen. Vuoden toisella

puoliskolla Suomen talouden kasvu kuitenkin

vahvistui, mikä näkyi myös työttömyyden

alentumisena ja parantuneena työllisyytenä.

Alijäämästä huolimatta rahaston tulos olikin

selvästi parempi kuin vuoden 2021 talous-

arviota hyväksyttäessä arvioitiin, ja maksu-

valmiutemme pysyi hyvänä koko vuoden.

Työttömyysvakuutusmaksut saatiin kerättyä

kattavasti ja hoidimme vastuullamme olevat

rahoitustehtävät hyvin. Rahoituksen varmis-

tamiseksi työttömyysvakuutusmaksuihin

tehtiin rahaston esityksestä maltillinen koro-

tus vuodelle 2022.

UUSI RAHOITUSTEHTÄVÄ VALMISTELUSSA

Työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta

seuraa muutoksia Työllisyysrahastolle. Tilalle

tulee muutosturvapaketti, jonka rahasto ra-

hoittaa ja perii siihen rahoitusta työnantajilta

uudella muutosturvamaksulla. Lakiehdo-

tuksen mukaan muutokset tulevat voimaan

vuoden 2023 alussa. Olemme valmistelleet

muutosten toimeenpanoa alkuvuodesta 2021

lähtien. Lisäksi osallistuimme valmisteluun,

jossa työvoimapalveluiden kuntasiirron

vaikutuksia työttömyysturvan rahoitukseen

selvitettiin. ››

5Vuosikertomus 2021

Kevään aikana selvitettiin myös tehtäviemme

laajentamista aikuisten osaamisen kehittämi-

sessä. Kesäkuussa julkistetussa esityksessä

ei ehdoteta rahaston tehtävien laajentamista,

mutta esitys sisältää useita ehdotuksia nykyi-

siin tehtäviin ja etuuksiin. Esitysten mahdol-

lisesta jatkosta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä

tietoa.

AIKUISKOULUTUSTUKIUUDISTUS SIIVITTI

KÄSITTELYTYÖN AUTOMATISOINTIA

Elokuussa 2020 voimaan tullut aikuiskou-

lutustukiuudistus on lisännyt jonkin verran

työn ja opiskelun yhdistämistä aikuiskoulu-

tustukiaikana, mikä olikin yksi uudistuksen

tavoitteista. Uudistuksen myötä myös ai-

kuiskoulutustukihakemusten määrä kasvoi

huomattavasti, kun tuen hakeminen muuttui

kaksivaiheiseksi. Vastasimme kasvaneisiin

hakemusmääriin automatisoimalla mak-

suhakemusten käsittelyä ja uudistamalla

järjestelmiämme. Tavoitteenamme on myös

jatkossa kasvattaa automaatioastetta enti-

sestään.

Aikuiskoulutustukiuudistuksen vaikutuk-

sia arvioitiin vuoden aikana ja joulukuussa

2021 sosiaali- ja terveysministeriö raportoi

vaikutuksista eduskunnalle. Toimintavuoden

aikana uudistimme myös organisaatiotamme,

jotta meillä on entistä paremmat edellytykset

saavuttaa tavoitteemme ja tuottaa palvelui-

tamme tehokkaasti sekä asiakaslähtöisesti.

Syksyn aikana saimme valmiiksi asiakasstra-

tegiamme, jonka avulla kehitämme suunnitel-

mallisesti palveluitamme ja toimintatapojam-

me asiakkaidemme sekä toimintaympäristön

tarpeiden mukaisesti.

VALMISTELIMME MUUTTOA

UUSIIN TOIMITILOIHIN

Vuoden 2021 alussa teimme päätöksen

muuttaa uusiin toimitiloihin Helsingin Ruo-

holahteen. Valmistelimme muuttoa henkilö-

kuntaa laajasti osallistaen, ja uudet toimitilat

suunniteltiin henkilöstöltä saadun palautteen

perusteella nykyaikaisia ja vaihtelevia työn-

teon tapoja palvelevaksi monitilatoimistoksi.

Uusiin toimitiloihin pääsimme muuttamaan

vuoden 2022 alussa. Koska koronavirusta on

tätä kirjoittaessa edelleen runsaasti liikkeellä,

uuden toimiston laajamittaisempi käyttöön-

otto saa vielä odottaa. Sen aika tulee toivotta-

vasti vuoden 2022 aikana.

Kaiken kaikkiaan onnistuimme hoitamaan

tehtävämme laadukkaasti ja tuomaan tur-

vaa työn muutoksissa, kuten strategiamme

edellyttää. Osaavat ja ammattitaitoiset työn-

tekijämme ansaitsevat suuret kiitokset viime

vuoden ponnistuksista.

JANNE METSÄMÄKI

toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

6Vuosikertomus 2021

Avainluvut 2021

milj. euroa 2017 2018 2019 2020 2021

Muutos

milj. euroa Muutos %

TULOT

Työnantajamaksutulo 1 769 1 458 1 238 993 1 160 167 17 %

Palkansaajamaksutulo 1 243 1 519 1 379 1 073 1 241 168 16 %

Valtionosuudet 945 774 688 1 248 911 -337 -27 %

Omavastuumaksutulo 54 50 39 26 23 -3 -12 %

Nettorahoitustuotot -5 -7 8 -16 3 19

TULOT YHTEENSÄ 4 006 3 794 3 353 3 324 3 338 14 0 %



MENOT 

Työttömyyskassat -1 320 -1 068 -954 -1 372 -1 463 91 7 %

Valtionosuus kassat -945 -774 -685 -1 245 -909 -336 -27 %

Eläketurvakeskus -768 -620 -577 -870 -902 32 4 %

Kansaneläkelaitos -208 -228 -206 -207 -239 32 15 %

Aikuiskoulutusetuudet -151 -187 -187 -197 -186 -11 -6 %

Työ- ja elinkeinoministeriö -19 -20 -24 -25 -14 -11 -44 %

Valtion Eläkerahasto -13 -12 -8 -9 -11 2 22 %

Hallintokulut -11 -13 -19 -21 -26 5 24 %

MENOT YHTEENSÄ -3 435 -2 921 -2 659 -3 947 -3 750 -197 -5 %

KAUDEN TULOS 572 872 694 -623 -412

NETTOVARALLISUUS 106 969 1 668 1 045 633

7Vuosikertomus 2021

Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia

sisältää mission, vision,

strategiset tavoitteet sekä

arvot.

Missiomme, eli perustehtävämme on tuotu

sloganiin

Tuomme turvaa työn muutoksissa

Visionamme on olla ylivertainen sosiaalitur-

van toimeenpanija.

Arvomme ovat: asiakkaamme ensin, uudis-

tamme, kehitymme ja toimimme sekä olem-

me yhtenäinen joukkue.

Vuonna 2021 jatkoimme Työllisyysrahas-

ton perustan rakentamista sekä strategisten

tavoitteidemme edistämistä. Siinä keskeis-

tä oli toiminnan vaatimustenmukaisuuden

varmistaminen, digitalisaation edistäminen

ja hyvän palvelun varmistaminen asiakkail-

lemme. Pyrimme jatkuvasti tehostamaan toi-

mintaamme ja parantamaan sen laatua sekä

vahvistamaan työntekijöidemme osaamista

tätä kehitystä tukemaan.

Syksyllä 2021 saimme valmiiksi asiakasstra-

tegiamme, jonka Työllisyysrahaston hallitus

hyväksyi lokakuussa. Uuden asiakasstrate-

gian avulla kehitämme suunnitelmallisesti

palveluitamme ja toimintatapojamme asiak-

kaidemme sekä toimintaympäristön tarpeiden

mukaisesti – eli nostamme arvojemme mukai-

sesti asiakkaat entistä vahvemmin etusijalle.

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

8Vuosikertomus 2021

Työllisyysrahaston strategia

Arvot

Visio

Ylivertainen

sosiaaliturvan

toimeenpanija

Asiakkaamme

ensin

Uudistamme

Kehitymme

Toimimme

Olemme

yhtenäinen

joukkue

Lisäarvon tuottaminen

tiedolla ja

ennakoinnilla

Edelläkävijä asiakaslähtöisessä

palveluiden ja toiminnan vaikuttavuuden

ja tehokkuuden kehittämisessä

Aktiivinen ja

arvostettu toimija

rahaston verkostossa

Hyvinvoiva henkilöstö

ja houkutteleva

työnantaja

Työttömyysvakuutus-

maksujen tasainen

kehitys

Strategiset tavoitteet

Missio

Tuomme turvaa työn

muutoksissa

Muutosvoimat

Osaamisen ja koulutuksen muuttuvat vaatimukset

Sosiaaliturvajärjestelmän muutokset

Poliittisen päätöksenteon sirpaloituminen ja ennakoimattomuus

Koulutuksen ja opiskelutavan muutokset

Työn, työelämän ja toimeentulon muutokset

Rahoitusmarkkinoiden kehitys, vakaus ja vaatimukset

Alueiden ja kansalaisten sosioekonominen polarisoituminen

Asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset, kuluttajakäyttäytymisen murros

Vaatimukset/odotukset julkisten palveluiden integraatioon – "yksi luukku"

Strategia, missio, visio ja arvot

9Vuosikertomus 2021 Strategia, missio, visio ja arvot

Strategisina tavoitteinamme ovat

• edelläkävijyys asiakaslähtöisessä

palveluiden kehittämisessä

• toimintamme vaikuttavuuden ja

tehokkuuden kehittäminen

• lisäarvon tuottaminen tiedolla ja

ennakoinnilla

• olla aktiivinen ja arvostettu toimija

rahaston verkostossa

• olla houkutteleva työnantaja, jolla on

hyvinvoiva henkilöstö

• työttömyysvakuutusmaksujen kehityksen

pysyminen tasaisena.

Vuoden 2021 toimintasuunnitelmassamme

pyrimme vastaamaan ensisijaisesti näihin

tavoitteisiin.

Tavoitteiden toteutumista seurasimme eri-

tyisesti tehokkuuden, asiakaskokemuksen ja

henkilöstötyytyväisyyden mittareilla. Stra-

tegisten tavoitteiden etenemistä arvioidaan

säännöllisesti Työllisyysrahaston hallituk-

sessa. Hallitus pitää myös vuosittain strate-

giakokouksen.

MISSIO

Tuomme turvaa

työn muutoksessa

VISIO

Ylivertainen sosiaaliturvan

toimeenpanija

ARVOT

Asiakkaamme ensin

Uudistumme, kehitymme,

toimimme

Olemme yhtenäinen joukkue

Pyrimme jatkuvasti

tehostamaan toimintaamme ja

parantamaan sen laatua.

Hallituksen

toimintakertomus

11Hallituksen toimintakertomus 2021

Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston

tärkeimmät tehtävät ovat

työttömyysetuuksien rahoitus,

työttömyysvakuutusmaksujen

määrääminen ja perintä sekä

aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen.

Rahasto kerää työnantajien ja palkansaaji-

en maksamat työttömyysvakuutusmaksut.

Maksuprosentit vahvistetaan vuosittain edus-

kunnan hyväksymällä lailla. Työttömyysva-

kuutusmaksut on määrätty tulorekisterin tie-

tojen perusteella tammikuusta 2019 alkaen.

Tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi

rahastolla on suhdannepuskuri, jonka avulla

maksujen nousupainetta voidaan tasata, kun

työttömyysturvan menot kasvavat.

Työllisyysrahaston rahoittamia etuuksia ovat

mm. työttömyyskassojen ja Kelan maksamat

työttömyyspäivärahat sekä rahaston itsensä

maksamat aikuiskoulutustuki ja ammattitut-

kintostipendi.

Työllisyysrahasto vastaa myös työttömyys-

päivärahan, vuorotteluvapaan ja aikuiskou-

lutustuen maksuajalta kertyvän työeläkkeen

rahoituksesta. Työllisyysrahasto välittää työt-

tömyyskassoille valtion maksaman peruspäi-

värahan suuruisen osuuden työttömyyspäivä-

rahoihin.

Työllisyysrahaston toimintaa valvoo Finans-

sivalvonta.

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

milj.

euroa

Työttömyyskassoille maksetut

rahoitusosuudet (milj. euroa)

Työttömyysaste (%)

2017 2018 2019 2020 2021

Työllisyysrahaston rahoitus

työttömyyskassoille

1 639

2 618

1 842

2 265

2 372

12Hallituksen toimintakertomus 2021 Työllisyysrahaston tehtävät

Työnantajat

rahoittaa osuuden

työttömyysturvasta

verovaroin.

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

Lisäksi he maksavat

tietyissä tilanteissa

omavastuumaksun sekä

työsuhteen päättymisriitojen

ja työsopimuslain mukaisesta

yhteensovituksesta korvauksen.

Valtio

Palkansaajat

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

1 241

milj. €

Kerätyt

maksut

3 335

milj. €

1 183

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Vuoden 2021 luvut

Työllisyys-

rahasto

Maksamme työttömyys-

turvan ajalta kertyneen

eläketurvan Eläke-

turvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle.

milj. €

913

Maksamme perus-

päivärahan osuuden

Kelalle.

milj. €

239

Maksamme palkka-

turvan osuuden työ- ja

elinkeinoministeriöön.

milj. €

1 463

Maksamme ansio-

sidonnaisen päivä-

rahan osuuden

työttömyyskassoille.

Maksamme valtion

osuuden työttömyys-

turvasta työttömyys-

kassoille.

Rahoitamme

koulutuskorvausta

(vain kunnat, seura-

kunnat, yhdistykset ja

säätiöt ovat oikeutettuja).

milj. €

175

Rahoitamme

aikuiskoulutustukea.

Rahoitamme

ammattitutkinto-

stipendejä.

milj. €

909

Maksetut

rahoitusosuudet*

*Sisältää hallintokulut

Suhdanne-

puskurissa

jäljellä

633

milj. €



(suhdanne-

puskuria)

käytettiin

412

milj. €

3 750

milj. €

911

milj. €

8,1

milj. €

10,4

13Hallituksen toimintakertomus 2021 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö

Työllisyysrahasto toimii

laajasti yhteistyössä monien

eri tahojen kanssa.

Lakisääteisten tehtävien hoitamisessa olem-

me tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden

kanssa (STM, TM, VM, OKM). Olemme osa

lakisääteistä sosiaalivakuutusta, ja näissä

asioissa yhteistyökumppaneitamme ovat

työttömyyskassat, Kela, ETK ja TVK sekä

työeläkeyhtiöt. Työmarkkinakeskusjärjestöt

ovat mukana Työllisyysrahaston hallinnossa

ja rahasto tekee yhteistyötä järjestöjen kans-

sa. Aikuiskoulutustuen maksajana rahaston

yhteistyökumppaneita ovat oppilaitokset.

Rakennamme myös yhteistyötä toimintaansa

aloittavan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden

palvelukeskuksen kanssa. Lisäksi Työllisyys-

rahaston tehtävä edellyttää hyvää ja toimivaa

yhteistyötä pankkien ja rahoituslaitosten

kanssa.

Viestimme ja vuorovaikutamme sidosryh-

miemme kanssa kohdennetusti ja moni-

kanavaisesti, kunkin sidosryhmän tarpeet

huomioiden. Esimerkiksi kansanedustajiin

ja työttömyysvakuutusmaksuja maksaviin

työnantajiin pidämme yhteyttä säännölli-

sesti uutiskirjeellä. Oppilaitoksille ja aikuis-

koulutustukea hakeville asiakkaille puoles-

taan järjestimme webinaareja vuoden 2021

aikana.

Järjestimme Aikuiskoulutustuki osana jatku-

vaa oppimista -seminaarin 9.9.2021. Semi-

naari oli suunnattu sidosryhmillemme, joiden

kanssa teemme työtä jatkuvan oppimisen tee-

man parissa. Seminaarissa käytiin läpi, miten

työuran aikainen oppiminen toteutuu, miten

aikuiskoulutustuki tukee jatkuvaa oppimista

sekä miten aikuiskoulutustukea tulisi kehit-

tää. Aiheita tarkasteltiin eri puheenvuoroissa

yhdistämällä tutkimustieto ja kokemukset

työuran aikaisesta oppimisesta.

Tavoitteenamme on myös toimia medialle

kiinnostavana tietolähteenä palkansaajan

sosiaaliturvaan, työttömyysvakuutusmaksui-

hin ja osaamisen uudistamiseen liittyvissä

aiheissa. Tarjoamme ja toimitamme tietoja

muiden sidosryhmien lisäksi medialle sekä

julkaisemme säännöllisesti mediatiedotteita.

14Hallituksen toimintakertomus 2021

Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää

ja perii työttömyys-

vakuutusmaksut sekä valvoo

työttömyysvakuutusmaksuja

koskevien velvoitteiden

täyttämistä.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-

lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien

rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-

kuutusmaksua maksavat 17 vuotta täyttäneet

ja alle 65-vuotiaat työntekijät sekä heidän

työnantajansa. Työnantaja ei kuitenkaan ole

maksuvelvollinen, jos työnantajan kalenteri-

vuoden aikana maksamat palkat ovat yhteen-

sä enintään 1 300 euroa. Yrittäjän palkasta ei

makseta työttömyysvakuutusmaksua. Työt-

tömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettu

yrityksen osaomistaja on maksuvelvollinen,

mutta maksaa matalampaa palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusmaksun perusteena

olevana palkkana pidetään työ- tai virka-

suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai

muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu

maksettavaksi korvauksena työstä.

Työnantaja suorittaa sekä palkansaajan että

työnantajan työttömyysvakuutusmaksun

Työllisyysrahastolle. Työnantaja pidättää

palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun

työntekijän palkasta palkanmaksun yh-

teydessä ja ilmoittaa tiedot maksamistaan

palkoista tulorekisteriin. Työllisyysrahasto

määrää työttömyysvakuutusmaksut työnan-

tajan maksettavaksi työnantajan tulorekiste-

riin ilmoittamien palkkatietojen perusteella.

Maksut määrätään neljä kertaa vuodessa

(huhti-, heinä-, loka- ja tammikuussa) toteutu-

neen palkanmaksun perusteella.

Työllisyysrahasto määrää

työttömyysvakuutusmaksun

tulorekisteriin ilmoitettujen

palkkatietojen perusteella.

15Hallituksen toimintakertomus 2021

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN

MÄÄRÄ VUONNA 2021

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto antoi

esityksen vuoden 2021 työttömyysvakuutus-

maksuista sosiaali- ja terveysministeriölle

27.8.2020. Esityksen mukaisesti maksupro-

sentteja nostettiin vuodelle 2021. (Toiminta-

kertomuksessa kaikki vastaavat luvut vuoden

2020 osalta on esitetty suluissa.)

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu

vuonna 2021 oli 1,40 % (1,25 %) palkasta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu oli

0,50 % (0,45 %) 2 169 000 (2 125 500) euron

palkkasummaan asti ja sen ylittävältä osalta

1,90 % (1,70 %) palkasta. Työnantajan kes-

kimääräinen työttömyysvakuutusmaksu oli

1,42 % (1,25 %).

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työt-

tömyysvakuutusmaksu oli 0,65 % (0,65 %)

palkasta ja yrityksen osaomistajasta makset-

tava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

oli 0,50 % (0,45 %) palkasta.

Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutus-

maksu oli 0,50 % (0,45 %) liikelaitoksen

liiketoiminnasta maksamien palkkojen

yhteismäärästä 2 169 000 (2 125 500) euron

palkkasummaan asti ja sen ylittävältä osalta

1,15 % (0,99 %) palkasta. Yliopistojen työt-

tömyysvakuutusmaksu oli 0,50 % (0,45 %)

palkasta 2 169 000 (2 125 500) euron palk-

kasummaan asti ja sen ylittävältä osalta

1,38 % (1,21 %) palkasta.

Vuonna 2021 työnantajilta kerätyt työttö-

myysvakuutusmaksutulot olivat yhteensä

1 160 (993) miljoonaa euroa ja työnantajien

maksamat omavastuumaksutulot yhteensä

23 (26) miljoonaa euroa. Palkansaajien mak-

samat työttömyysvakuutusmaksutulot olivat

yhteensä 1 241 (1 073) miljoona euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

Työttömyysvakuutusmaksun

maksuprosentteja

nostettiin vuodelle 2021.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2017 2018 2019 2020 2021

Palkansaajat

Työnantajat

milj.

euroa

3 067

2 657

3 027

2 092

2 424

1 508

1 824

1 278

1 019

1 183

1 241

1 073

1 379

1 519

1 243

16Hallituksen toimintakertomus 2021

TULOREKISTERIN KÄYTTÖ VAKIINTUNUT

Työttömyysvakuutusmaksut on määrätty

vuodesta 2019 alkaen työnantajan tulorekis-

teriin ilmoittamien palkkatietojen perusteella.

Tulorekisterin käyttöönoton johdosta työt-

tömyysvakuutusmaksujen maksumenettely

muuttui niin, että ennakkomaksuun perus-

tuvasta mallista siirryttiin toteutuneeseen

palkanmaksuun perustuvaan malliin. Työt-

tömyysvakuutusmaksut määrätään työnan-

tajille suoraan toteutuneen palkanmaksun

perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräämises-

sä aikaisemmin käytössä ollut ennakkomalli

poistui lopullisesti käytöstä lakimuutoksen

myötä 1.1.2021. Ennen vuotta 2021 työttö-

myysvakuutusmaksu voitiin työnantajan

pyynnöstä määrätä vielä poikkeuksellisesti

ennakkona.

Tulorekisterin käyttöönoton ja toteutunee-

seen palkanmaksuun perustuvan laskutuk-

sen johdosta Työllisyysrahastossa on voitu

hyödyntää entistä laajemmin automaattista

päätöksentekoa. Vuonna 2021 yli 99 % työt-

tömyysvakuutusmaksupäätöksistä annettiin

automaattisesti. Automaatioaste työttömyys-

vakuutusmaksujen määräämisessä ja las-

kutuksessa on ollut noin 99 %:n tasolla koko

tulorekisterin tietojen hyödyntämisen ajan.

Vuoden 2021 aikana työttömyysvakuutus-

maksuja koskevat asiakaskontaktit ovat

tasaisesti laskeneet. Asiakaskontaktien vä-

heneminen osoittaa, että tulorekisterin käyttö

ja uusi maksumenettely ovat vakiintuneet

osaksi työnantajien arkea.

TYÖNANTAJAN KOULUTUSKORVAUS

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on paran-

taa työnantajan mahdollisuuksia järjestää

työntekijöilleen heidän ammatillista osaamis-

taan kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauk-

seen oikeutettuja ovat työnantajat, joilla ei ole

oikeutta työnantajan koulutusvähennykseen

verotuksessa. Koulutuskorvaukseen oikeutet-

tuja työnantajia ovat muun muassa kunnat,

seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa kou-

lutuskorvauksen työnantajan tekemän ha-

kemuksen perusteella. Koulutuskorvausta

haetaan vakuutusvuosittain seuraavan kalen-

terivuoden tammikuun loppuun mennessä.

Vuonna 2021 Työllisyysrahasto hyvitti koulu-

tuskorvausta 555 (609) työnantajalle noin 8,1

(11,6) miljoonaa euroa vuoden 2020 koulutus-

päiviltä. Työnantajien hakemuksilla ilmoitta-

mien koulutuspäivien lukumäärä oli yhteensä

347 762 (557 100). Koulutuskorvausta saa-

neista työnantajista 292 (301) oli kuntia ja

kaupunkeja.

Työttömyysvakuutusmaksut

Tulorekisterin ansiosta

työnantajan ei tarvitse

tehdä työttömyys-

vakuutusmaksuja varten

erillisiä ilmoituksia

Työllisyysrahastolle.

17Hallituksen toimintakertomus 2021

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTA

Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuu-

tusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttä-

mistä. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa,

että työnantajien työttömyysvakuutusmak-

sun perusteeksi ilmoittamat palkkatiedot

vastaavat todellista palkanmaksua ja että

työttömyysvakuutusmaksut määrätään oi-

kein. Valvonnassa puututaan myös maksuvel-

vollisuuden laiminlyönteihin.

Valvonta perustuu tulorekisterin käyttöön-

oton myötä vakuutusvuodesta 2019 alkaen

pääasiassa tulorekisteristä saataviin palk-

katietoihin. Lisäksi valvonnassa käytetään

Verohallinnolta, muilta viranomaisilta ja sosi-

aalivakuuttajilta saatuja tietoja. Saatuja tieto-

ja verrataan työnantajan Työllisyysrahastolle

ilmoittamiin tietoihin. Ennen tulorekisterin

käyttöönottoa valvonta perustui suurelta osin

Verohallinnolta saatuihin vuosi-ilmoitustie-

toihin, joita vertailtiin työnantajan rahastolle

ilmoittamaan palkkasummaan.

Vuonna 2021 Työllisyysrahasto aloitti val-

vonnan 1 691 tapauksen (1 773) osalta. Val-

vonta kohdistui vakuutusvuosiin 2018–2021.

Valvontaan otetuista tapauksista määrättiin

lisämaksuja noin 2 (4,1) miljoonaa euroa ja

palautuksia maksettiin noin 0,3 (0,4) miljoo-

naa euroa.

TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN

OMAVASTUUMAKSU

Työllisyysrahasto voi määrätä ja periä työn-

antajalta työttömyysturvan omavastuumak-

sun, jos hän on irtisanonut tai lomauttanut

ikääntyneen työntekijän ja tämä on jäänyt

pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi.

Omavastuumaksuilla rahoitetaan irtisano-

misista ja lomautuksista aiheutuneita työt-

tömyysetuusmenoja. Omavastuumaksun

määräytymisestä sekä maksun perintämenet-

telystä säädetään työttömyysetuuksien rahoi-

tuksesta annetun lain (1998/555) 8 a luvussa.

Työllisyysrahastossa tuli vireille noin 10 700

(7 700) uutta omavastuuasiaa vuonna 2021.

Työllisyysrahaston arvion mukaan muun

muassa koronapandemiasta johtuva lomau-

tusten määrän kasvu näkyi vuonna 2021

vireille tulleissa omavastuuasioissa. Rahasto

määräsi työnantajalle omavastuumaksun

noin 1 200 (1 200) tapauksessa.

Omavastuumaksuja kirjattiin vuonna 2021

noin 23 miljoonaa euroa (26). Keskimääräi-

nen käsittelyaika maksupäätökseen johta-

neissa tapauksissa oli 42 päivää (58).

Koronapandemiasta johtuva lomautusten määrän

kasvu näkyi vireille tulleissa omavastuuasioissa.

Työttömyysvakuutusmaksut

18Hallituksen toimintakertomus 2021

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN

YHTEENSOVITUS

Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän

työsopimuksen työsopimuslain säännösten

vastaisesti, on velvollinen maksamaan työn-

tekijälle korvausta. Työnantaja on velvol-

linen maksamaan myös korvausta, mikäli

on lomauttanut työntekijän työsopimuslain

säännösten vastaisesti. Korvauksesta vä-

hennetään pääsäännön mukaan 75 prosent-

tia työntekijälle työsuhteen päättymisen

jälkeen maksetuista ansiosidonnaisista

työttömyysetuuksista vastaavalta ajalta,

kun korvausta maksetaan työttömyydes-

tä johtuvista palkkaetujen menetyksestä.

Lomautustapauksissa Työllisyysrahastolle

tehtävä vähennys tehdään perusteettoman

lomautuksen ajalta työntekijälle maksetuista

ansiosidonnaisista työttömyysetuuksista.

Työnantaja tilittää nämä osuudet Työllisyys-

rahastolle.

Työsopimuslain mukaan työsuhteen päättä-

mistä tai lomautusta koskevassa riita-asias-

sa tuomioistuimen on kuultava Työllisyys-

rahastoa, jos kantajalle on työsuhteen

päättämisen jälkeen tai lomautuksen ajalta

maksettu ansioon suhteutettua työttömyys-

päivärahaa. Vähennys rahastolle tehdään

myös työnantajan ja työntekijän sopiessa

työsuhteen perusteettoman päättämisen tai

lomautuksen johdosta maksettavasta korva-

uksesta. Työllisyysrahasto antoi kertomus-

vuonna yhteensä noin 740 (790) lausumaa ja

sopimuskommenttia.

TYÖNANTAJAN MUUTOSTURVAMAKSU

Suomen hallitus päätti vuonna 2020 toimista,

joilla edistettäisiin yli 55-vuotiaiden työl-

listymistä ja työssä jaksamista. Yksi näistä

toimista olisi työttömyysturvan lisäpäivien

poistuminen vuonna 1965 ja sen jälkeen

syntyneiltä henkilöiltä. Mahdollisuus työttö-

myysturvan lisäpäiviin korvattaisiin muun

muassa uudella muutosturvapaketilla, jonka

tarkoituksena on nopeuttaa yli 55-vuotiaiden

irtisanottujen uudelleentyöllistymistä. Uuteen

muutosturvapakettiin kuuluisi irtisanotulle

yli 55-vuotiaalle työntekijälle maksettava

yhden kuukauden palkkaa vastaava muutos-

turvaraha sekä kahden kuukauden palkkaa

vastaava muutosturvakoulutus.

Lakiehdotuksen mukaan, jos työnantaja

irtisanoo tuotannollisista tai taloudellisista

syistä 55 vuotta täyttäneen henkilön, työnan-

taja voi olla velvollinen maksamaan irtisano-

van työnantajan muutosturvamaksun. Tämän

myötä Työllisyysrahastolle osoitettaisiin

uusi lakisääteinen tehtävä 1.1.2023 alkaen.

Eduskunta hyväksynee lakimuutokset kesällä

2022. Työllisyysrahasto tulisi rahoittamaan

muutosturvapaketin muutosturvamaksulla,

jossa olisi yhtä suuri irtisanovan työnantajan

osa sekä työnantajien työttömyysvakuutus-

maksuun sisältyvä yhteinen osa.

Vuoden 2021 aikana olemme osallistuneet

aktiivisesti lainvalmisteluun ja käynnistäneet

hankkeen irtisanovan työnantajan muutostur-

vamaksun toimeenpanon toteuttamiseksi.

Työttömyysvakuutusmaksut

19Hallituksen toimintakertomus 2021

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja

maksaa aikuiskoulutustukea

ja ammattitutkintostipendejä

työssä tarvittavien

valmiuksien tukemiseksi ja

osaamisen kehittämiseksi.

Aikuiskoulutustukea myönnetään palkansaa-

jalle tai päätoimiselle yrittäjälle ammatillisen

osaamisen uudistamisen rahoittamiseksi.

Ammattitutkintostipendejä myönnetään am-

matillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon

ja erikoisammattitutkinnon suorittamisen

johdosta.

Palkansaajien aikuiskoulutusetuudet rahoite-

taan kokonaan työttömyysvakuutusmaksu-

jen tuotosta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja

valtion palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta vas-

taa valtio.

Vuonna 2021 aikuiskoulutustukea ja ammat-

titutkintostipendejä myönnettiin yhteensä

noin 185,7 miljoonaa euroa. Myönnettyjen ai-

kuiskoulutusetuuksien rahamäärä laski noin

6 prosenttia vuodesta 2020.

AIKUISKOULUTUSTUKI AMMATILLISEN

OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuodesta

2001 alkaen. Tukea voivat saada työssä ole-

vat palkansaajat ja yrittäjät, joille on kertynyt

työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta.

Tuki on tarkoitettu ammattitaidon ylläpitämi-

seen ja osaamisen kehittämiseen ja sitä voi

saada julkisen valvonnan alaisiin opintoihin

Suomessa. Opinnot voivat olla tutkintoon tai

tutkinnon osan suorittamiseen johtavia tai

ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.

AIKUISKOULUTUSTUEN UUDISTUS LISÄSI

OPISKELUN JA TYÖN YHDISTÄMISTÄ

Aikuiskoulutustukea uudistettiin 1.8.2020

voimaan tulleella lakimuutoksella. Uudis-

tuksen keskeisenä tavoitteena oli entistä

joustavampi työn ja opiskelun yhdistäminen.

Lisäksi tavoitteena oli kannustaa erityisesti

matalasti koulutettuja tai matalapalkka-aloil-

la työskenteleviä työuran aikaiseen opiskele-

miseen.

20Hallituksen toimintakertomus 2021

Vuoden 2021 lopulla sosiaali- ja terveysmi-

nisteriö toimitti eduskunnalle selvityksen

uudistuksen vaikutuksista. Olemme myös

rahastossa seuranneet aktiivisesti uudistuk-

sen vaikutuksia ja osallistuimme selvityksen

laatimiseen.

Selvityksen perusteella aikuiskoulutustuen

saajien opiskelun aikainen työssäkäynti on

lisääntynyt lakiuudistuksen jälkeen. Uudis-

tuksella ei sen sijaan havaittu olleen vai-

kutusta matalasti koulutettujen tai matala-

palkka-aloilla työskentelevien tuen käyttöön.

Koronapandemiasta ja sen vaikutuksista

johtuen on edelleen hankalaa arvioida luotet-

tavasti uudistuksen vaikutuksia.

AIKUISKOULUTUSTUEN SUOSIO

KASVOI EDELLEEN VUONNA 2021

Vuonna 2021 aikuiskoulutustukea maksettiin

28 322 (27 066) henkilölle. Tukea saaneiden

määrä kasvoi 4,6 prosenttia edellisvuodesta.

Palkansaajan aikuiskoulutustukea sai 27 588

henkilöä ja yrittäjän aikuiskoulutustukea 734

henkilöä. Uudistunutta aikuiskoulutustukea

saaneiden osuus kaikista edunsaajista oli

65,1 % eli yhteensä 18 443 henkilöä.

Rahamäärällisesti aikuiskoulutustukea

maksettiin yhteensä 175,3 (186,9) miljoonaa

euroa. Tuen suosion kasvusta huolimatta

maksettu rahamäärä laski noin 6 prosenttia

edellisvuodesta, mikä johtuu arviomme mu-

kaan lakiuudistuksen yhteydessä tuen mää-

rän laskentaan tehdyistä muutoksista sekä

työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisen

yleistymisestä.

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuiskoulutustuen saajien opiskelun aikainen

työssäkäynti on lisääntynyt lakiuudistuksen jälkeen.

hlö

milj.

euroa

Edunsaajien lukumäärät ja

maksetut aikuiskoulutustuet

30 000

27 500

25 000

22 500

20 000

17 500

15 000

12 500

10 000

7 500

5 000

2 500

200

180

160

140

120

100

2017 2018 2019 2020 2021

Vanhan lain mukaiset edunsaajat, hlö

Uuden lain mukaiset edunsaajat, hlö

Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. euroa

24356

24 848

25 701

4 673

18 443

22393

9 879

21Hallituksen toimintakertomus 2021

Aikuiskoulutustuen saaja on tyypillisesti

ollut alle 40-vuotias nainen. Myös vuonna

2021 selvä enemmistö, 75,8 %, edunsaajis-

ta oli naisia. Miehiä edunsaajista oli 24,2 %.

Myös edunsaajien ikäjakauma säilyi ennal-

laan vuonna 2021. Edunsaajista 52,1 % oli

30–39-vuotiaita ja 29,9 % oli 40–49-vuotiai-

ta. Yli 55-vuotiaiden osuus oli 4,4 %. Vuoden

2020 lakiuudistuksella ei ole havaittu olleen

merkittävää vaikutusta edunsaajien sukupuo-

li- tai ikäjakaumaan.

Vuonna 2021 edunsaajista 42,5 % (41 %) opis-

keli ammattikorkeakouluissa, 27,4 % (28 %)

ammatillisissa oppilaitoksissa, 25,3 % (28 %)

yliopistoissa ja 4,8 % (3 %) muissa oppilaitok-

sissa. Valtaosa edunsaajista, 82,8 %, suoritti

tutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkinnon

osia ja ammatillista lisä- tai täydennyskou-

lutusta suoritti 14,2 % ja muita koulutuksia

3,0 % edunsaajista. Uudistettua aikuiskoulu-

tustukea saaneiden joukossa tutkintoon johta-

van koulutuksen suosio oli hieman alhaisem-

pi, noin 78,4 % koulutuksista. Tutkinnon osia

tai ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta

suorittaneiden osuus oli 17,6 %, mikä tarkoit-

taa, että uudistettua tukea saaneet suorittivat

hieman useammin tutkintoa pienempiä opin-

tokokonaisuuksia.

Aikuiskoulutusetuudet

Valtaosa edunsaajista, 82,8 %,

suoritti tutkintoon johtavaa koulutusta.

Aikuiskoulutustuen saajat

iän mukaan vuonna 2021

Aikuiskoulutustuen saajat

sukupuolittain vuonna 2021

Miehet

Naiset

76 %

24 %

25–29 v.

30–34 v.

35–39 v.

40–44 v.

45–49 v.

50–54 v.

55– v.

26,2 %

25,9 %

18,1 %

11,8 %

6,6 %

7 %

4,4 %

22Hallituksen toimintakertomus 2021

Vuonna 2021 aikuiskoulutustuella opiskel-

tiin edelleen eniten sosiaali-, terveys- ja

liikunta-alalle, 33,6 % (34 %).

Seuraavaksi suosituimmat koulutusalat

olivat yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja

hallinnon ala, jossa opiskeli 18,3 % (18,2 %)

edunsaajista, sekä tekniikan ja liikenteen

ala, jossa opiskeli 15,4 % (15,5 %) edunsaa-

jista.

Aikuiskoulutusetuudet

Mille aloille kouluttaudutaan?

Sosiaali-,

terveys- ja

liikunta-ala

Yhteiskunta-

tieteiden,

liiketalouden ja

hallinnon ala

Humanistinen

ja kasvatusala

Tekniikan ja

liikenteen ala

Kulttuuriala Luonnonvara-

ja ympäristöala

Matkailu-,

ravitsemis-

ja talousala

Luonnon-

tieteiden ala

Muu koulutus Yleissivistävä

koulutus

2017

2018

2019

2020

2021

23Hallituksen toimintakertomus 2021

Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltu-

na aikuiskoulutustukea hyödynsivät eniten

julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen

alalla työskentelevät, joiden osuus kaikista

edunsaajista kasvoi kuudella prosenttiyksi-

köllä 24,2 prosenttiin (18,3 %). Seuraavaksi

eniten tukea hyödynnettiin terveys- ja sosi-

aalipalveluiden, 20,3 % (23,3 %), sekä tuk-

ku- ja vähittäiskaupan alalla, 12,3 % (12,0 %).

Terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla tuen

suosion laskun taustalla ovat todennäköises-

ti edelleen olleet koronapandemiasta johtu-

vat haasteet, jotka ovat saattaneet vaikeuttaa

opintovapaalle jäämisen mahdollisuutta.

AUTOMATISAATIO TUKEE

KÄSITTELYTYÖTÄ

Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakumenet-

tely uudistui 1.8.2020 voimaan tulleen laki-

muutoksen yhteydessä. Uusi hakumenettely

on kaksivaiheinen. Ensihakemuksen perus-

teella edunsaaja saa ensin oikeuden aikuis-

koulutustukeen hakemansa tukijakson ajalle.

Tämän jälkeen hän voi hakea tuen maksamis-

ta kuukausittain jälkikäteen erillisellä maksu-

hakemuksella.

Uudistus kasvatti etuuspalvelun käsittelyyn

saapuvien aikuiskoulutustukihakemusten

yhteismäärää merkittävästi. Vuonna 2021

Aikuiskoulutusetuudet

Miltä aloilta kouluttaudutaan?

Julkinen

hallinto ja

maanpuolustus;

pakollinen

sosiaalivakuutus

Terveys- ja

sosiaalipal-

velut

TeollisuusTukku- ja vä-

hittäiskauppa;

moottoriajoneu-

vojen ja moottori-

pyörien korjaus

Ammatillinen,

tieteellinen

ja tekninen

toiminta

Koulutus Kuljetus ja

varastointi

Hallinto- ja

tukipalvelu-

toiminta

Majoitus- ja

ravitsemis-

toiminta

Muut

2017

2018

2019

2020

2021

24Hallituksen toimintakertomus 2021

aikuiskoulutustuen ensihakemuksia saapui

eniten uuden lukuvuoden alkaessa elokuussa

(4 365) ja syyskuussa (2 791) sekä heinäkuus-

sa (2 590). Vuonna 2021 ensihakemuksen

keskimääräinen käsittelyaika oli 17,3 päivää.

Maksuhakemusten osalta vilkkaimmat

kuukaudet olivat loka-, marras- ja joulu-

kuu, joista jokaisen aikana tuli vireille yli

10 000 maksuhakemusta. Maksuhakemuk-

sille tyypillistä on, että valtaosa (n. 80 %)

hakemuksista saapuu etuuspalveluidemme

käsiteltäväksi kuun ensimmäisellä viikolla

muodostaen työhön merkittävän ruuhkapii-

kin. Tämän hallitsemiseksi olemme lisänneet

työttömyysvakuutusmaksu- ja etuuspalvelu-

jen henkilöstön moniosaajuutta sekä kehit-

täneet maksuhakemusten automaattista

käsittelyä. Vuonna 2021 maksuhakemuksen

keskimääräinen käsittelyaika oli 1,1 päivää.

Automaattisesti annoimme 54 992 päätöstä,

mikä on noin 63 % kaikista annetuista mak-

supäätöksistä.

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

tammikuu helmikuu huhtikuumaaliskuu toukokuu kesäkuu elokuuheinäkuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

kpl

2020

2021

25Hallituksen toimintakertomus 2021

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

AMMATILLISEN TUTKINNON

SUORITTANEELLE

Ammattitutkintostipendijärjestelmä on ollut

voimassa vuodesta 1996 alkaen. Stipendin

voi saada Suomessa asuva henkilö, joka on

suorittanut ammatillisen perustutkinnon,

ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkin-

non, on alle 68-vuotias ja jolle on kertynyt

työhistoriaa vähintään viisi vuotta tutkinnon

suorittamispäivään mennessä. Ammattitut-

kintostipendi on veroton kertakorvaus, jonka

suuruus oli 400 euroa vuonna 2021.

AMMATTITUTKINTOSTIPENDIN SUOSIO

SÄILYI EDELLISVUOSIEN TASOLLA

Vuonna 2021 ammattitutkintostipendin sai

25 949 henkilöä. Myönteisiä päätöksiä annet-

tiin 26 257 ja niiden perusteella stipendejä

maksettiin yhteensä 10,4 miljoonaa euroa,

joka on vajaa kaksi prosenttia vähemmän

kuin edellisenä vuonna (10,6 milj. euroa).

Ammattitutkintostipendiä haetaan valmistu-

misen jälkeen ja sen vuoksi usein lukukauden

päättyessä. Vuonna 2021 hakemuksia saapui

eniten kesäkuussa (4723 kpl), joulukuussa

(3742 kpl) ja toukokuussa (3279 kpl). Näiden

kolmen kuukauden aikana saapui 38,3 % koko

vuoden hakemusmäärästä. Stipendihake-

muksen keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5

päivää.

Stipendeistä 44,6 % (42,7 %) myönnettiin

ammattitutkinnon perusteella, 29,9 % (31,2 %)

perustutkinnon perusteella ja 25,6 % (26,1 %)

erikoisammattitutkinnon perusteella. Vuonna

2021 yleisimmät stipendin saajien suorit-

tamat tutkinnot olivat lähiesimiestyön am-

mattitutkinto (8,7 %), sosiaali- ja terveysalan

perustutkinto (7,9 %) sekä johtamisen ja yri-

tysjohtamisen erikoisammattitutkinto (7,8 %).

Stipendin saajista selvä enemmistö, 63,6 %,

oli naisia.

MUUTOKSEN HAKEMINEN JA

PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN

ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ

Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-

tustukipäätökseen tyytymätön voi hakea

päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-

toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden

muutoksenhakulautakunta SAMU. Toisena ja

viimeisenä muutoksenhakuasteena toimii va-

kuutusoikeus. Vuoden 2021 aikana valituksia

lähetettiin lautakuntaan 275 kpl (173 kpl). Va-

kuutusoikeudelle lähetettiin valituksia 20 kpl

(44 kpl). Yleisimmin valitukset koskivat etuu-

den takaisinperintää tai sivutulojen huomioin-

tia niiden maksuajankohdan mukaan.

Aikuiskoulutusetuudet

Myönteiset päätökset ja maksetut

ammattitutkintostipendit

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

2017 2018 2019 2020 2021

kpl

milj.

euroa

Myönteiset päätökset, kpl

Maksetut stipendit, milj. euroa

24 588

30 274

26 187

26 511 26 257

26Hallituksen toimintakertomus 2021

Jos etuutta on maksettu aiheettomasti tai

määrältään liian suurena, on liikamaksu

perittävä etuudensaajalta takaisin. Takaisin-

perintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 1 973 kpl

(1 932 kpl).

TOIMINNAN KEHITYS

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

KÄSITTELYSSÄ

Etuuspalveluiden vuosi käynnistyi muiden

Työllisyysrahaston toimintojen tavoin orga-

nisaatiomuutoksen merkeissä. Kevään 2021

uudelleenjärjestäytymisen tavoitteena oli

uudistaa johtamisjärjestelmää, selkeyttää

toimintoja ja vastuualueita sekä tuoda ke-

hittäminen lähemmäksi liiketoimintaa lii-

ketoimintahyötyjen varmistamiseksi. Osana

organisaatiomuutosta perustettiin etuuspal-

veluiden prosessi- ja palvelukehitystiimi var-

mistamaan etuuspalveluidemme asiakas- ja

käyttäjäkokemuksen parantamista.

Vuonna 2021 jatkoimme etuuspalveluiden

perusjärjestelmien kehittämistä ja muun

ohessa laajensimme tulorekisterin hyödyn-

tämistä. Vuoden 2021 alussa aloimme il-

moittaa maksamamme etuudet rekisteriin, ja

1.2.2021 saimme valmiiksi viimeisenkin osan

suunnitellusta tulorekisteri-integraatiosta,

kun aloimme itse hyödyntää tulorekisteristä

saatavia eläke- ja etuustietoja käsittelytyössä.

Tulorekisterin hyödyntäminen on sujuvoitta-

nut hakemuskäsittelyä ja vähentänyt lisäsel-

vitysten tarvetta asiakkailta.

Vuonna 2021 kehitimme etuuspalveluiden

perusjärjestelmien jatkuvan kehittämisen

lisäksi etuusasiakkaiden asiointipalvelua.

Vuonna 2021, 99 % etuushakemuksista saa-

pui sähköisen asiointipalvelumme kautta.

Teimme muutoksia etuushakemusten toi-

minnallisuuksiin saamamme asiakaspalaut-

teen perusteella. Huhtikuun 2021 lopussa

otimme käyttöön viestitoiminnallisuuden

Aikuiskoulutusetuudet

Tulorekisterin

hyödyntäminen

on sujuvoittanut

hakemuskäsittelyä

ja vähentänyt

lisäselvitysten

tarvetta asiakkailta.

27Hallituksen toimintakertomus 2021

korvaamaan sähköpostitse tapahtuvaa

asiointia. Viestitoiminnallisuuden käyttöön-

oton myötä etuusasiakkaidemme sähköpos-

tiasiointi väheni 49 % vuoteen 2020 verrat-

tuna. Huhti-joulukuussa 2021 vastasimme

viestitoiminnallisuuden kautta 39 280 asia-

kasviestiin. Etuusasiakkaistamme 70,4 % oli

sähköiseen asiointiin täysin tai hyvin tyyty-

väisiä vuonna 2021.

Etuuspalveluidemme puhelinkanavan

asiointimäärät pysyivät aikaisempien

vuosien tasolla. Vuonna 2021 vastasim-

me 38 700 puheluun. Syksyllä 2021 pu-

helinpalvelussamme otettiin käyttöön

takaisinsoitto-toiminto (callback), jonka

avulla asiakas voi halutessaan pyytää ta-

kaisinsoittoa puhelinlinjalla jonottamisen

välttämiseksi. Noin viidennes etuuspalvelui-

hin soittavista asiakkaistamme valitsee tällä

hetkellä takaisinsoiton.

Mittasimme asiakaskokemusta vuonna 2021

Suomen taloustutkimuksen kuukausittaisella

kysely- ja haastattelututkimuksella. Pyrimme

jatkuvasti parantamaan etuusasiakkaidem-

me palveluprosessia kyselyn kautta saatujen

avointen asiakaspalautteiden avulla.

Syksyllä 2021 käynnistimme myös ai-

kuiskoulutustuen palvelusivuston kokei-

luprojektin, jonka tavoitteena on uuden

aikuiskoulutustuki.fi-palvelusivuston käyt-

töönotto keväällä 2022. Pyrimme uuden

sivuston sisällöillä muun muassa paranta-

maan aikuiskoulutusetuuden läpinäkyvyyt-

tä, asiakaskokemusta sekä hakuprosessin

selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Palvelusivuston kokeiluprojektin lisäksi jär-

jestimme vuonna 2021 etuusasiakkaillemme

ja oppilaitoksille useita webinaareja aikuis-

koulutusetuuksiin ja niiden hakuprosessiin

liittyen. Tilaisuuksien osallistujamäärä on

vaihdellut 30–100 osallistujan välillä ja ti-

laisuudet on palautteiden perusteella koettu

hyödyllisiksi. Lisäksi koostimme verkkosi-

vuillemme opastusvideoita hakuprosessin

sujuvoittamiseksi. Keväällä 2021 otimme

käyttöön sosiaalisen median kanavista

Facebookin, jossa olemme toteuttaneet aktii-

vista asiakasviestintää pitkin vuotta.

Aikuiskoulutusetuudet

28Hallituksen toimintakertomus 2021

Talous

SUHDANNEPUSKURIN

NETTOVARALLISUUS VÄHENTYI

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun

lain 3 §:n mukaan Työllisyysrahastolla on

suhdannepuskuri maksuvalmiuden turvaa-

miseksi ja ennakoitavissa olevista kansan-

talouden suhdannevaihteluista johtuvien

työttömyysvakuutusmaksujen muutosten

tasaamiseksi. Suhdannepuskuri muodostuu

rahaston tuottojen ja menojen erotuksena.

Sen enimmäismäärä on kuuden prosenttiyk-

sikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten

menojen määrä. Suhdannepuskuri voi olla

syvässä suhdannetaantumassa velkapuolella

vastaavien menojen verran.

2017 2018 2019 2020 2021

Työnantajan maksu Palkansaajan maksu Työttömyysaste %

Työttömyysvakuutusmaksujen

maksuprosentit ja työttömyysaste %

1,60 %

1,90 %

1,50 %

1,25 %

1,40 %

1,42 %

1,25 %

1,50 %

1,91 %

2,41 %

7,7 %

6,7 %

7,4 %

8,8 %

7,7 %

29Hallituksen toimintakertomus 2021

Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten,

että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuo-

tuiset menot, 2 840 miljoonaa euroa vuonna

2021, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräi-

sellä työttömyysasteprosentilla (7,7) ja ker-

rotaan luvulla 6. Laissa määritelty puskurin

enimmäismäärä oli 2 220 miljoonaa euroa

vuonna 2021. Työllisyysrahaston nettovaral-

lisuus oli 633 (1045) miljoonaa euroa vuoden

2021 lopussa.

Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitus-

periaatteiden mukaan rahastolla tulee olla

likvidejä sijoituksia alle vuoden mittaisissa

rahamarkkinavälineissä vähintään määrä,

joka vastaa yhden kuukauden menoja. Tämä

rahamäärä on noin 300 miljoonaa euroa.

Edellä kuvattu ns. likviditeettipuskuri oli vuo-

den 2021 aikana keskimäärin 2,5-kertainen

vähimmäismäärään suhteutettuna.

Sosiaali- ja terveysministeriölle toimitetun

vuotta 2022 koskevan talousarvion mukaan

Työllisyysrahaston nettovarallisuus olisi

467 miljoonaa euroa positiivinen 31.12.2022.

Tilinpäätöstä laadittaessa arvioimme, että

nettovarallisuutemme määrä olisi vuoden

2022 lopussa noin 700 miljoonaa euroa posi-

tiivinen.

Talous

Arvioimme, että nettovarallisuutemme

määrä olisi vuoden 2022 lopussa noin

700 miljoonaa euroa positiivinen.

Suhdannepuskurin kehitys

2 500

2 000

1 500

1 000

500

-500

-1 000

-1 500

-2 000

-2 500

milj.

euroa

969

1 668

1 045

633

2017 2018 2019 2020 2021

Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä

30Hallituksen toimintakertomus 2021

VELKARAHOITUS

Työllisyysrahastolla on vuonna 2020 liik-

keeseen lasketut kaksi 600 miljoonan euron

määräistä joukkovelkakirjalainaa kolmen

(erääntyy 16.6.2023) ja seitsemän vuoden

(erääntyy 16.6.2027) juoksuajoilla. Rahastolla

on myös vuonna 2020 sovitut valmiusluot-

tolimiitit (RCF) viiden pankin kanssa yhteen-

sä 800 miljoonan euron limiiteistä kahden

vuoden juoksuajalla (erääntyy 9.4.2022).

Valmiusluottolimiiteillä on Suomen valtion

takaus. Valmiusluottolimiittejä ei käytetty

vuoden 2021 aikana.

Vuonna 2021 Työllisyysrahasto toteutti ve-

lanhoitosuunnitelmaa laskemalla liikkeeseen

100 miljoonan euron arvosta yritystodistus-

velkakirjoja, joilla jälleenrahoitettiin erään-

tyviä yritystodistusvelkakirjoja (arvo 82,5

miljoonaa euroa).

Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos

Standard & Poor’sin (S&P) vahvistama luotto-

luokitus AA+ vakain näkymin. Luottoluokitus

on sama kuin Suomen valtiolla.

Talous

Nettovarallisuuden muutos

1 000

800

600

400

200

-200

-400

-600

-800

2017 2018 2019 2020 2021

milj.

euroa

-623

-412

572

872

694

31Hallituksen toimintakertomus 2021

Sijoitustoiminta

Työllisyysrahasto harjoittaa

sijoitustoimintaa siinä

laajuudessa kuin se on

tarpeen tulojen ja menojen

eriaikaisuudesta johtuvien

rahoitusylijäämien

sijoittamiseksi sekä

maksuvalmiuden

turvaamiseksi.

Ohjaamme sijoitustoimintaamme hallin-

toneuvoston hyväksymien sijoitusperiaat-

teiden ja hallituksen päättämän sijoitus-

suunnitelman avulla. Työllisyysrahaston

sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli

vuoden 2021 lopussa 1 339 miljoonaa euroa

(1 831).

TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Maailmantalous on kääntynyt syvästä koro-

nataantumasta vahvaan kasvuun. Arvioiden

mukaan kasvuhuippu saavutettiin vuoden

2021 aikana, mutta talouden ennustettu kas-

vu jatkuu kohtuullisen vahvana myös vuonna

2022. Vuonna 2023 ja siitä eteenpäin talou-

den kasvu tasoittuu lähelle pitkän aikavälin

kasvulukuja. Inﬂaatio eli kuluttajahintojen

nousu voimistui vuonna 2021 erityisesti

raaka-aineiden hintojen nousun myötä ja

alkoi heijastua myös keskuspankkien harjoit-

tamaan rahapolitiikkaan. Useat keskuspan-

kit ilmoittivat aikeistaan siirtyä asteittain

pois voimakkaasti elvyttävästä linjastaan ja

ensimmäisiä merkkejä kiristyvistä rahapoli-

tiikkatoimista nähtiin jo vuoden 2021 aikana,

kun Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti vä-

hentävänsä arvopapereiden ostoja asteittain

sekä harkitsevansa korkojen nostoja vuoden

2022 aikana. Talouden kasvunäkymään si-

sältyy edelleen riskejä erityisesti koronapan-

demian ja inﬂaation pitkittyneen kohoamisen

osalta.

SIJOITUSMARKKINAT

Sijoitusmarkkinat kehittyivät vuonna 2021

lähtökohtiin nähden varsin suotuisasti. Osa-

kemarkkinoilla nähtiin vahvaa kurssikehitys-

tä erityisesti kehittyneillä markkinoilla, joilla

osakkeiden vuosituotto oli selvästi keski-

määräistä vahvempaa. Sen sijaan kehitys oli

heikkoa Kiinan markkinoilla, jossa erityisesti

heikentyneet kasvunäkymät, lisääntynyt

sääntely sekä kiinteistösektorin ongelmat

herättivät huolta ja lisäsivät epävarmuutta.

Osakemarkkinoiden vahvin nousuvaihe ajoit-

tui vuoden alkupuoliskolle ja vuoden 2021

loppua kohti kurssien hintaheilunta lisääntyi

jonkin verran.

32Hallituksen toimintakertomus 2021

Korkomarkkinoilla vuosi kului lievästi nou-

sevien korkojen ympäristössä. Matalan

nimellistuoton valtionlainoissa vuosituotto

jäi euroalueella negatiiviseksi ja myös yri-

tyslainojen tuotto muodostui keskimääräistä

matalammaksi.

SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN

Sijoitimme aktiivisesti rahamarkkinainstru-

mentteihin, joukkolainoihin, rahastoihin,

osakkeisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

Vuoden 2021 sijoitussuunnitelmassa palau-

timme osakesijoitukset yhdeksi sijoituskoh-

teeksi. Rahaston varoista oli tilivuoden lopus-

sa sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 721

miljoonaa euroa (1 127), joukkovelkakirjoihin

534 miljoonaa euroa (682), osakkeisiin 38

miljoonaa euroa (0) ja vaihtoehtoisiin 43 mil-

joonaa euroa (21).

Vuonna 2021 saavutimme sijoittamillemme

varoille 0,7 prosentin tuoton (-0,7 %). Tuotto

ylitti sekä sijoitussuunnitelmaamme kirjatun

tuotto-odotuksen että sijoitustoimintamme

vertailutuoton.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2022 hyväk-

syttiin Työllisyysrahaston hallituksessa

21.12.2021. Suunnitelmassa päätettiin lisätä

sijoitusosuutta vaihtoehtoisiin sijoituksiin

sekä tehtiin muutamia muita varojen kohdis-

tamiseen liittyviä muutoksia.

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme mer-

kitsee sitä, että huomioimme vastuullisuus-

asiat sijoituspäätöksiä tehdessämme.

Otamme sijoituspäätöstä tehtäessä huomioon

sijoituskohteen taloudellisten lukujen lisäksi

ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallin-

totapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment,

Social and Governance). Sovellamme

ESG-integrointia mahdollisuuksien mukaan

kaikissa sijoituksissamme, pois lukien in-

deksisijoitukset. Varmistamme osaltaan

ESG-tekijöiden huomioon ottamista myös si-

ten, että ulkopuolinen taho käy sijoituksemme

läpi kaksi kertaa vuodessa ja raportoi mahdol-

lisista poikkeamista.

Suljemme pois mahdollisten sijoituskohtei-

den joukosta sellaiset yritykset, joiden toi-

mintatapoja pidetään vastuuttomina esimer-

kiksi korruptioon, lapsityövoiman käyttöön,

työtekijöiden oikeuksien tai ihmisoikeuksien

polkemiseen liittyen. Lisäksi sijoitamme mah-

dollisuuksien mukaan niihin yrityksiin, jotka

noudattavat YK:n Global Compact -periaattei-

ta.

Sijoitustoiminta

Sijoitusten tuotto

1,5

0,5

-0,5

-1

2017 2018 2019 2020 2021

0,1

-0,6

-0,7

0,5

0,7

0,1

-0,1

Sijoitustuotto Vertailutuotto

-0,3

0,8

1,9

33Hallituksen toimintakertomus 2021

Työllisyysrahaston sijoitusten vastuullisuu-

den seurantaan ja analysointiin käytetään nu-

meerisia arviointimenetelmiä, joilla pyritään

saamaan mahdollisimman kattava ja moni-

puolinen kuva rahaston vastuullisuusproﬁi-

lista ja sen kehittymisestä. Seurantaa on tehty

vastaavilla mittareilla vuodesta 2019 alkaen.

Vastuullisuusanalyysissa tarkastellaan mm.

sijoituskohteiden ja niiden taustalla olevien

yritysten operatiivisia vastuullisuutta kuvaa-

via mittareita, kuten ympäristökuormitusta

mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-arvon

toteutumista ja hyvää hallintotapaa.

Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan

varainhoitolaitoksen viimeisimmän vuotta

2021 koskevan analyysin mukaan vastuul-

lisuusproﬁilimme on hyvä eivätkä käytetyt

mittausmenetelmät tuoneet esiin merkittä-

västi heikompia tuloksia verrattuna sijoitus-

markkinoita kuvaaviin vertailuindekseihin.

Erityisesti ympäristökuormitusta mittaavat

tulokset ovat pääosin olleet salkun vertai-

luindeksejä paremmat koko mittaushistorian

aikana ja ovat sitä edelleen.

Sijoitustoiminta

Sijoitusten jakauma

54 %

3 %

40 %

Rahamarkkinat

Joukkolainat

Osakkeet

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Suomen valtion velkasitoumus

Op Euro II A rahasto

Danske Bank joukkovelkakirja

Suomen valtion joukkovelkakirja

Nordea Korko I Kasvu rahasto

OP Yrityspankki joukkovelkakirja

Aktia Pankki talletukset

SEB Euro Short Rate BI rahasto

Saksan valtion joukkovelkakirja

Nordea joukkovelkakirja

0 20 40 60 80

Suurimmat sijoitukset

milj. euroa

44,9 milj. euroa

30 milj. euroa

3 %

38,7 milj. euroa

65,1 milj. euroa

43,1 milj. euroa

41milj. euroa

39,9 milj. euroa

34,1 milj. euroa

27,1 milj. euroa

25,9 milj. euroa

34Hallituksen toimintakertomus 2021

Riskienhallinta

Työllisyysrahaston sisäinen

valvonta perustuu kolmen

puolustuslinjan periaatteelle.

Riskienhallinta on tärkeä osa Työllisyysrahas-

ton sisäistä valvontaa, joka tarkoittaa kaikkia

Työllisyysrahaston menettelyjä ja toiminta-

tapoja, joilla rahaston hallitus ja johto saavat

kohtuullisen varmuuden rahaston toiminnan

tuloksellisuudesta, tavoitteiden saavuttamises-

ta, toimintaa koskevien oikeiden ja riittävien

tietojen tuottamisesta sekä toiminnan lainmu-

kaisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan,

analysoidaan ja hallitaan Työllisyysrahaston

toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.

Työllisyysrahastossa toimii päätoiminen

riskienhallintapäällikkö, jonka tehtävänä

on tukea ja ohjeistaa organisaatiota tun-

nistamaan ja hallitsemaan riskejä. Vuoden

2021 alussa rahastossa aloitti päätoiminen

Compliance Ofﬁcer tukemaan sisäistä val-

vontaa. Compliance Ofﬁcerin tehtävänä on

yhteistyössä riskienhallinnan kanssa tukea

rahaston hallitusta, johtoa sekä liiketoimintaa

sääntelyn ja sisäisten ohjeiden noudattami-

sessa. Keinoina ovat muun muassa sisäisten

prosessien ja menettelytapojen arviointi sekä

huomioiden ja parannusehdotusten teke-

minen johdolle. Riskienhallintapäällikkö ja

Compliance Ofﬁcer raportoivat toiminnastaan

suoraan rahaston hallitukselle, tarkastusva-

liokunnalle ja toimitusjohtajalle.

Määrämuotoisella ja säännöllisellä riskien-

hallinnalla varmistetaan, että Työllisyys-

rahaston ottamat riskit ovat oikeassa suh-

teessa rahaston tavoitteisiin sekä rahaston

riskienhallinnan periaatteissa määriteltyyn

riskienottohalukkuuteen.

Riskienhallinnan merkitys on entisestään

kasvanut ja sen määrämuotoinen toiminta

onkin välttämätön edellytys rahaston toimin-

nan jatkuvuudelle. Koronaviruspandemian

vaikutukset ovat ulottuneet yleisesti arvioi-

tua pidemmälle ja ovat Työllisyysrahastossa

vaikuttaneet erityisesti taloudellisten riskien

hallintaan. Tämän lisäksi vuoden 2021 aikana

riskienhallinnan painopisteinä olivat muun

muassa kyberriskit, strategia- ja maineriskit

sekä operatiiviset riskit ja sääntelyriskit.

35Hallituksen toimintakertomus 2021

Henkilöstö

Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli

vuoden 2021 lopussa 151 (171). Henkilötyö-

vuosina mitattuna henkilömäärä oli keski-

määrin 132 (140).

Palkanlaskennassa oli keskimäärin 164

henkilöä vuonna 2021. Palkkoja maksettiin

7929867 euroa ja luontoisetuja 134267

euroa. Rahastossa on käytössä työn vaativuu-

teen perustuva palkkausjärjestelmä sekä ra-

haston strategisten tavoitteiden toteutumista

tukeva tavoitepalkkio-ohjelma.

Henkilökunnasta 46 (50) oli miehiä ja 105

(121) naisia. Henkilökunnan keski-ikä oli 41

(40) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika

rahastossa oli 6,0 vuotta.

Rahaston toimitusjohtajana toimii oikeustie-

teen kandidaatti Janne Metsämäki.

Työllisyysrahaston henkilöstömäärä

2020–2021

200

175

150

125

100

30.6.2020 31.12.2020 30.6.2021 31.12.2021

hlö

20–29v. 30–39v. 40–49v. 50–59v. 60–v.

Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma

2021

hlö

Miehiä Naisia

< 5

167

171

170

151

36Hallituksen toimintakertomus 2021

Henkilöstön hyvinvointi ja sen jatkuva seu-

ranta ovat toimintamme keskiössä. Henki-

löstön työhyvinvoinnin tilannetta selvitettiin

laajalla henkilöstökyselyllä keväällä 2021.

Kyselyn perusteella henkilöstö arvostaa

etätyömahdollisuutta ja itseohjautuvuutta

tehtävissä toivotaan lisää. Sairauspoissaolot

olivat keskimäärin 10,02 (10,35) päivää hen-

kilöä kohden.

Vuoden 2021 koulutusten painopiste oli esi-

henkilöiden johtamistaitojen kehittämisessä

sekä henkilöstön digitaitojen lisäämisessä.

Johtamisessa painotettiin erityisesti val-

mentavan johtamisen sekä varhaisen välit-

tämisen taitoja. Tavoitteena on aikaansaada

erinomaista esihenkilötyötä ja johtamista

rahastoon valmentavan johtamisen mene-

telmin. Rahastossa jatkettiin vuonna 2020

käynnistynyttä Studia Generalia -luentosar-

jaa, jossa vierailevat asiantuntijat luennoivat

koko henkilöstölle. Luentojen tavoitteena on

hyvinvoinnin ja itsensä johtamisen taitojen

lisääminen.

Koulutuspäivien määrä henkilöä kohti oli

keskimäärin 2,33 (2,26) päivää. Koulutukset

tapahtuivat etänä virtuaaliopintoina.

Koronaviruspandemian vuoksi myös vuosi

2021 työskenneltiin lähes kokonaisuudes-

saan etänä. Vuoden aikana valmistelimme

yhdessä henkilöstön kanssa muuttoa uusiin

toimitiloihin Helsingin Ruoholahteen, joihin

pääsimme muuttamaan vuodenvaihteessa.

Uusi monitilatoimisto mahdollistaa entistä

yhteisöllisemmän työskentelyn, kun lähityö

jälleen mahdollistuu.

Uudistimme myös organisaatiotamme,

jotta meillä on entistä paremmat edellytykset

saavuttaa tavoitteemme ja tuottaa palvelui-

tamme tehokkaasti sekä asiakaslähtöisesti.

Henkilöstö

37Hallituksen toimintakertomus 2021

Kurkistus tulevaan vuoteen

Työllisyys sekä työttömien

työnhakijoiden määrä ovat

kehittyneet myönteisesti

alkuvuonna 2022.

Koronaviruspandemian

johdosta tehdyt sulkutoimet

ovat kuitenkin vaikuttaneet

joidenkin alojen työllisyyteen.

Tulevien kuukausien kehitys

näyttää sen, päästäänkö

yhteiskuntaa avaamaan

laajemmin rajoitusten jälkeen.

Taloudellisessa toimintaympäristössä on

näkyvissä jonkinlaisia muutoksia edelliseen

vuoteen verrattuna. Talouden perusteki-

jät ovat edelleen kohtuullisen hyvät, mutta

rahoitusmarkkinoilla vuosi on käynnistynyt

epävarmoissa merkeissä. Erityisesti osake-

markkinoilla on nähty aiempaa suurempaa

heiluntaa. Työllisyysrahaston talouden näky-

mät ovat tilinpäätöstä laadittaessa ennallaan

joulukuussa 2021 arvioimaamme nähden.

Tuolloin arvioimme, että talouden asteittai-

nen vahvistuminen ja työllisyyden parantu-

minen ovat pienentämässä työttömyysturvan

rahoituksen menoja. Arvioimme tämä kehi-

tyksen jatkuvan vuonna 2022. Työllisyyden

lievä parantuminen yhdistettynä kohonnee-

seen työttömyysvakuutusmaksujen määrään

merkitsee sitä, että nettovarallisuutemme

muutos olisi lähellä nollatasoa vuonna 2022.

Suhdannepuskurissa on arviomme mukaan

nettovarallisuutta kuluvan vuoden lopussa

noin 700 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 jatkamme keskeisten palvelui-

demme ja niihin liittyvien tietojärjestelmien

kehittämistä, jotta voimme varmistaa laki-

sääteisten tehtäviemme hoitamisen entistä

tehokkaammin ja palvella asiakkaitamme

paremmin. Olemme myös mukana lainval-

mistelussa, jossa työttömyysturvan lisäpäivät

poistuvat asteittain ja tilalle tulee uusi 55

vuotta täyttäneille irtisanotuille työntekijöille

tarkoitettu muutosturvapaketti, jonka rahoi-

tuksesta vastaamme.

Tammikuussa 2022 muutimme uusiin toi-

mitiloihimme Helsingin Ruoholahteen. Sit-

ten kun koronatilanne mahdollistaa uusien

toimitilojen laajamittaisemman käyttöönoton,

pääsemme myös kehittämään työskentelyta-

pojamme meille uudenlaisessa monitilatoi-

mistossa.

38Hallituksen toimintakertomus 2021

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja oh-

jausjärjestelmästä vuodelta 2021 on laadittu

arvopaperimarkkinalain ja Suomen listayh-

tiöiden 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnoin-

tikoodin raportointia koskevan suosituksen

mukaisesti.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN

2020 NOUDATTAMINEN JA

SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN

Työllisyysrahasto on lakisääteinen itsenäinen

laitos, joka on laskenut liikkeelle julkisen kau-

pankäynnin kohteena olevia omistusosuuksia

tai osakkeita. Työllisyysrahasto on laskenut

liikkeeseen Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä

noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka

erääntyvät maksettaviksi vuosina 2023 sekä

2027. Niiden lisäksi Työllisyysrahastolla on

yritystodistus, joka erääntyy maksettavaksi

vuonna 2022.

Työllisyysrahasto noudattaa soveltuvin osin

toiminnassaan hallinnointikoodia, joka on

julkisesti saatavissa Arvopaperimarkkinayh-

distys ry:n sivuilta (www.cgﬁnland.ﬁ).

Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toi-

mielinten tehtäviä säätelee laki työttö-

myysetuuksien rahoituksesta (555/1998),

asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

(1176/1998) sekä Työllisyysrahaston oh-

jesäännöstä annettu asetus (862/1998).

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annettua

asetusta sovelletaan Työllisyysrahastoon

1.1.2019 lukien.

Työllisyysrahaston toimintamuodosta ja

taustasta johtuen sen toiminta poikkeaa

hallinnointikoodista seuraavien suositusten

osalta:

• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:

Työllisyysrahaston korkeinta päätäntä-

valtaa ei käytä yhtiökokous tai vastaava

elin, vaan valtioneuvoston nimittämä

hallintoneuvosto Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetussa asetuksessa

(862/1998) säädetyn mukaisesti. Ase-

tuksessa säädetään mm. hallintoneuvos-

ton kokouksissa päätettävistä asioista

ja menettelyistä sekä kokouskutsusta.

Siksi yhtiökokousta, yhtiökokouskutsua,

yhtiökokouksen asiakirjoja sekä hallituk-

sen valintaa koskevat suositukset eivät

sellaisenaan tule sovellettavaksi Työlli-

syysrahaston toimintaan.

• Suositus 5, 6, 7, 8 ja 9:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet Työllisyysra-

haston ohjesäännöstä annetussa asetuk-

sessa (862/1998) säädettyjä periaatteita

noudattaen. Asetuksessa ei ole rajattu

hallituksen jäsenen toimikauden kestoa,

mutta käytännössä hallintoneuvosto vah-

vistaa hallituksen jäsenet, puheenjohtajan

ja varapuheenjohtajan vuosittain. Siksi

hallituksen jäsenten valintaa, toimikautta,

kokoonpanoa, monimuotoisuutta ja jäsen-

ten riippumattomuutta koskevat suosituk-

set eivät tule sovellettavaksi Työllisyysra-

haston toiminnassa.

39Hallituksen toimintakertomus 2021

• Suositus 10 ja 19:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet Työllisyys-

rahaston ohjesäännöstä annetussa ase-

tuksessa (862/1998) säädettyjä periaat-

teita noudattaen. Työllisyysrahastolla

ei myöskään ole osakkeenomistajia tai

vastaavia omistajia, joten arvioitavaksi

ei tule johdon riippumattomuus merkittä-

vistä osakkeenomistajista eikä sovelleta

osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa

koskevaa suositusta.

• Suositus 17 ja 18:

Työllisyysrahaston toimintaa koskevassa

sääntelyssä ei ole asetettu velvollisuutta

asettaa erityisiä valiokuntia, eikä rahas-

tolla täten tarkastusvaliokuntaa lukuun

ottamatta ole valiokuntia.

• Suositus 21:

Ohjesääntöä koskevan asetuksen mukaan

hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäse-

net ja hallitus valitsee itse keskuudestaan

puheenjohtajan, joka valitaan vuorovuosi-

na työnantajien tai työntekijöiden edus-

tajista, joten suositus toimitusjohtajaa

koskevasta rajoituksesta ei tule sovellet-

tavaksi.

• Suositus 22:

Hallintoneuvosto päättää hallituksen

jäsenille maksettavista palkkioista. Sosi-

aali- ja terveysministeriö määrää hallin-

toneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja

matkakustannusten korvausperiaatteet.

Hallitus päättää toimitusjohtajan toimi-

suhteen ehdoista ja palkitsemisesta sekä

muun johdon palkitsemisen periaatteista.

• Suositus 23:

Työllisyysrahastolla ei ole osakkeen-

omistajia tai vastaavia omistajia, joten

hallituksen jäsenten osake- ja osakepe-

rusteisia palkkioita koskevia suosituksia

ei sovelleta.

• Suositus 28:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten

lähipiiriliiketoimia koskeva sääntely ei

hallintokoodin tarkoittamalla tavalla ole

sovellettavissa Työllisyysrahaston toi-

mintaan. Työllisyysrahasto soveltaa kui-

tenkin IFRS-standardia ja seuraa lähipiiri-

toimia jäljempänä selostetulla tavalla.

HALLINTONEUVOSTO

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyysra-

haston korkeinta päätösvaltaa käyttää hallin-

toneuvosto, jossa on 18 jäsentä.

Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenet siten, että kuusi

jäsentä nimitetään Elinkeinoelämän keskus-

liitto ry:n, kolme kunnallisen työmarkkina-

laitoksen, kolme Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry:n, kolme Toimihenkilö-

keskusjärjestö STTK ry:n ja kolme Akava ry:n

asettamista ehdokkaista. Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on

kolme kalenterivuotta.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohta-

jan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee

edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä.

Puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien

ja työntekijöiden edustajalla. Hallintoneuvos-

ton puheenjohtajana vuonna 2021 toimi Jari

Jokinen.

Valtioneuvosto nimitti 22.10.2020 työmark-

kinaosapuolten esityksestä Työllisyysrahas-

ton hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi

2021–2023.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

40Hallituksen toimintakertomus 2021

Hallintoneuvoston jäseninä vuonna 2021 toimivat:

Nimi Syntymävuosi Koulutus Päätoimi

Jari Jokinen, pj. 1967 diplomi-insinööri toiminnanjohtaja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry

Antti Zitting, vpj. 1956 diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Sacotec oy

Riku Aalto 1965 hallintotieteiden maisteri puheenjohtaja, Teollisuusliitto

Teija Asara-Laaksonen 1957 ylioppilas toimialajohtaja, Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jorma Haapanen 1964 maatalous- ja metsätieteiden maisteri valmistelujohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Tomi Lantto 1970 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Antell Oy

Antti Korpiniemi 1961 maatalous- ja metsätieteiden maisteri toimitusjohtaja, Berner Oy

Kirsi-Marja Lievonen 1962 oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari henkilöstöjohtaja, Vantaan kaupunki

Petri Lindroos 1965 kasvatustieteen maisteri neuvottelujohtaja, OAJ

Salla Luomanmäki 1963 ﬁlosoﬁan maisteri toiminnanjohtaja, Akavan erityisalat

Jorma Malinen 1959 automaatiosuunnittelija puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro

Matti Mettälä 1963 varatuomari johtaja, Kesko Oyj

Taina Niiranen 1966 hallintotieteiden maisteri terveys- ja hyvinvointijohtaja, Parkanon kaupunki

Olli Nikula 1967 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Silja Paavola 1956 apuhoitaja puheenjohtaja, SuPer ry

Millariikka Rytkönen 1975

kätilö-sairaanhoitaja,

ylempi ammattikorkeakoulututkinto puheenjohtaja, Tehy ry

Annika Rönni-Sällinen 1976 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM

Teemu Kokko 1961 kauppatieteiden tohtori toimitusjohtaja, Haaga-Helia ammattikoulu

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

41Hallituksen toimintakertomus 2021

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallintoneuvoston varsinainen kokous

pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous

ennen toukokuun loppua sekä syyskokous

viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvoston

ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun

hallintoneuvoston puheenjohtaja tai halli-

tus pitää sitä tarpeellisena tai silloin, kun

vähintään kaksi hallintoneuvoston jäsentä

sitä ilmoitetun asian vuoksi kirjallisesti

pyytää.

Kokouskutsu on toimitettava todisteellisesti

hallintoneuvoston jäsenille viimeistään kah-

deksan päivää ennen kokousta.

Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen,

kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja

vähintään puolet hallintoneuvoston jäsenistä

on läsnä. Sekä työnantajien että työntekijöi-

den tulee tällöin olla edustettuna. Hallinto-

neuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jota

jäsenten enemmistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipi-

de, jota kokouksen puheenjohtaja on kannatta-

nut. Jos kysymys on vaalista ja äänet menevät

tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla. Jos

kysymys on esityksestä työttömyysvakuutus-

maksuiksi ja äänet menevät tasan, päätöksek-

si tulee se mielipide, jota sekä puheenjohtaja

että varapuheenjohtaja on kannattanut.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-

puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodeksi

kerrallaan. Toisen tulee edustaa työnantajia

ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus on

vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden

edustajilla.

Vuonna 2021 hallintoneuvosto kokoontui

neljä kertaa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

42Hallituksen toimintakertomus 2021

HALLITUS

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahastolla on hallitus, jossa on 14 jäsentä.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen jäse-

net siten, että seitsemän hallituksen jäsentä

edustaa työmarkkinaosapuolen työnantajia

ja seitsemän työntekijöitä. Hallituksessa on

puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joista toi-

sen tulee edustaa työnantajia ja toisen työn-

tekijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin

työnantajien ja työntekijöiden edustajalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohta-

ja tai varapuheenjohtaja ja vähintään seit-

semän muuta jäsentä on kokouksessa läsnä.

Sekä työnantajien että työntekijöiden tulee

olla edustettuina. Hallituksen päätökseksi

tulee se mielipide, jota jäsenten enemmis-

tö on kannattanut. Äänten mennessä tasan

päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen

puheenjohtaja on kannattanut.

Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston hallin-

nosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestä-

misestä. Hallitus seuraa Työllisyysrahaston

kehitystä johdon toimittamien kuukausi-

raporttien sekä muun johdon toimittaman

informaation avulla. Työllisyysrahaston

hallituksen keskeiset tehtävät ja toiminta-

periaatteet määritellään kirjallisessa työjär-

jestyksessä. Hallitus arvioi kerran vuodessa

toimintaansa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston hallinnosta ja

toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

43Hallituksen toimintakertomus 2021

Hallituksen jäseninä vuonna 2021 toimivat:

Nimi Syntymävuosi Koulutus Päätoimi

Vesa Rantahalvari, pj. 1967 hallintotieteiden maisteri johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Saana Siekkinen, vpj. 1972 yhteiskuntatieteiden maisteri johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Tuomas Aarto 1973 varatuomari toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Sture Fjäder 1958 kauppatieteiden maisteri puheenjohtaja, Akava

Riikka Heikinheimo 1963 ﬁlosoﬁan tohtori johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Minna Helle 1971 oikeustieteen kandidaatti varatoimitusjohtaja, Teknologiateollisuus

Minna Etu-Seppälä 1972 varatuomari, LL.M johtaja, Kemianteollisuus

Markku Jalonen 1960 yhteiskuntatieteiden lisensiaatti toimitusjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Ilkka Kaukoranta 1986 valtiotieteiden maisteri pääekonomisti, SAK

Heikki Taulu 1973 yhteiskuntatieteiden maisteri ekonomisti, Akava

Lainà Patrizio 1985

valtiotieteiden tohtori,

kauppatieteiden maisteri pääekonomisti, STTK

Antti Palola 1959 merikapteeni puheenjohtaja, STTK

Jorma Palola

31.7.2021 asti 1954 oikeustieteen lisensiaatti neuvottelupäällikkö, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Pirjo Väänänen 1971 sosionomi, ylempi AMK sosiaaliasioiden päällikkö, SAK

Henrika Nybondas-Kangas

1.8.2021 alkaen 1974 varatuomari neuvottelupäällikkö, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

44Hallituksen toimintakertomus 2021

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.

Kutsu hallituksen kokoukseen toimitetaan

kaikille hallituksen jäsenille hyvissä ajoin en-

nen kokousta, jotta varmistetaan hallituksen

jäsenten mahdollisuudet osallistua kokouk-

siin. Hallitus kokoontuu 8–12 kertaa vuodessa

ja tarvittaessa useammin. Hallituksen kokous

voidaan pitää kiireellisessä tapauksessa

yksittäistä asiaa varten myös puhelin- tai

sähköpostikokouksena, jos kaikki jäsenet sen

hyväksyvät.

Puheenjohtajan tehtävät

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen pu-

heenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi

kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen

puheenjohtajana vuonna 2021 toimi Vesa

Rantahalvari.

Hallituksen puheenjohtaja

• kutsuu hallituksen kokoukset koolle

• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman esi-

tyslistan hallituksen kokouksia varten

• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen ko-

kouksesta laaditaan pöytäkirja

• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä

• toimitusjohtajaan että hallituksen jäse-

niin kokousten välissä ja vastaa siitä, että

hallituksen työskentelyssä noudatetaan

tämän työjärjestyksen määräyksiä

• hyväksyy toimitusjohtajan laskut.

Hallituksen toiminta

Vuonna 2021 hallitus kokoontui yhteensä 14

kertaa. Hallituksella ei ole Työllisyysrahastoa

koskevien säännösten perusteella pysyviä

valiokuntia, mutta se voi asettaa työryhmiä

tai valiokuntia, jotka avustavat hallitusta

valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioi-

ta. Hallituksella on ollut tarkastusvaliokunta

vuodesta 2019 alkaen.

TOIMITUSJOHTAJA

Työllisyysrahastolla on toimitusjohtaja, joka

hoitaa rahastoa Työllisyysrahaston hallituk-

sen antamien ohjeiden ja määräysten mu-

kaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että

Työllisyysrahaston kirjanpito on lainmu-

kainen ja varainhoito luotettavalla tavalla

järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava

hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka

ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitami-

seksi.

Työllisyysrahaston toimitusjohtajana toimii

oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki

(s. 1960).

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Vuonna 2021 hallitus kokoontui yhteensä 14 kertaa.

45Hallituksen toimintakertomus 2021

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Työllisyysrahaston toiminnan

johtamisessa sekä Työllisyysrahaston strategisten ja operatiivisten

tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti

viikoittain.

Johtoryhmän jäseninä vuonna 2021 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi Koulutus Tehtävä/vastuut

Virpi Halme 1976 oikeustieteen maisteri

johtaja, kehitys ja

teknologia

Katja Knaapila 1966

Master of Business

Administration johtaja, HR ja viestintä

Juho Oksanen

31.5.2021 asti 1978

kauppatieteiden maisteri,

yhteiskuntatieteiden maisteri

johtaja, kehitys ja

uudistuminen

Tapio Oksanen 1958 kauppatieteiden maisteri

johtaja, talous ja

rahoitus

Merli Vanala

31.5.2021 asti 1964 Master of Arts johtaja, asiakkuudet

Tuulikki Saari

9.8.2021 alkaen 1979 ﬁlosoﬁan maisteri johtaja, asiakkuudet

Organisaatiomuutoksen seurauksena johtoryhmän kokoonpano ja vas-

tuualueet muuttuivat osittain 1.6.2021 alkaen.

TOIMINNAN LAIN- JA VAATIMUSTENMUKAISUUS

Työllisyysrahaston toiminnassa noudatetaan lakia, sitä koskevia oh-

jeita ja määräyksiä sekä hyvän hallinnon vaatimuksia.

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN VASTUUT

Työllisyysrahaston hallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskien-

hallinnan perusteista ja edellyttää, että Työllisyysrahaston toiminnot

järjestetään siten, että sen kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on

riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

46Hallituksen toimintakertomus 2021

Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan perusteet koskevat kaik-

kia Työllisyysrahaston toimintoja ja niiden

toteuttaminen on jokaisen työntekijän vas-

tuulla.

Työllisyysrahaston sisäinen valvonta raken-

tuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.

Sisäpiirihallinnon järjestämisen periaatteet

Työllisyysrahasto laski liikkeeseen vuoden

2020 aikana kaksi joukkovelkakirjalainaa

(kumpikin 600 miljoonaa euroa). Joukko-

velkakirjalainojen liikkeeseen laskun myötä

Työllisyysrahasto on noudattanut sisäpii-

rilainsääntelyä siltä osin kuin vaatimukset

koskevat joukkovelkakirjalainan liikkeeseen-

laskijaa. Sisäpiirihallinnossa noudatettavat

periaatteet ja ohjeet on hyväksytty Työlli-

syysrahaston hallituksessa.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu

Työllisyysrahaston toimintaan, mutta Työl-

lisyysrahasto noudattaa IFRS-standardeja ja

niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24).

Työllisyysrahaston lähipiiriin lasketaan kuu-

luvaksi hallintoneuvoston jäsenet, hallituk-

sen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen

tilintarkastaja sekä johtoryhmän jäsenet ja

edellä mainittujen puolisot, edunvalvottavat

ja määräysvallassa olevat yritykset.

Liiketoimet, joissa osapuolena on lähipiiriin

kuuluva henkilö, käsitellään hallituksen hy-

väksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti.

Lähipiiriliiketoimia ei ole ollut kalenterivuo-

den 2021 aikana. Lähipiiriluetteloa ylläpitää

Compliance Ofﬁcer.

VALVONTAYMPÄRISTÖ

Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimi-

tusjohtaja, jota johtoryhmä avustaa. Johtoryh-

mä vastaa siitä, että rahaston toiminnoilla on

käytössään riittävät resurssit niiden tehtävien

hoitamiseksi, jotka on määritelty lainsäädän-

nössä tai hallituksen tekemin päätöksin.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

47Hallituksen toimintakertomus 2021 Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten pal-

kitsemisperiaatteita ja -raportointia koskeva

sääntely ei ole sellaisenaan sovellettavissa

Työllisyysrahaston toimintaan. Tämän vuoksi

Työllisyysrahaston palkitsemisraportti 2021

on laadittu Työllisyysrahastoon soveltuvin

osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkai-

seman Hallinnointikoodin 2020

(www.cgﬁnland.ﬁ) mukaisesti.

HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN

PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Valtioneuvosto nimitti 22.10.2020 työmark-

kinaosapuolten esityksestä Työllisyysrahas-

ton hallintoneuvoston jäsenet toimikaudeksi

1.1.2021–31.12.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hal-

lintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja

matkakustannusten korvausperiaatteet.

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt

12.9.2019, että hallintoneuvoston jäsenten

palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausi-

palkkio 300 euroa kuukaudessa ja kokous-

palkkio 400 euroa, varapuheenjohtajan ja

muiden jäsenten kokouspalkkio 300 euroa.

Vuonna 2021 hallintoneuvosto kokoontui

neljä kertaa, joista yksi oli sähköpostiko-

kous. Sähköpostikokouksista ei makseta

palkkiota.

48Hallituksen toimintakertomus 2021

Vuonna 2021 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

Nimi

Hallintoneuvoston

jäsenen

kokouspalkkio

Hallintoneuvoston

puheenjohtajan

vuosipalkkio Matkakustannus

31.12.2021

Yhteensä

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa *

Jokinen Jari, pj. 1 100 3 600 4 700 3/3

Zitting Antti, vpj. 900 44 944 3/3

Aalto Riku 900 900 3/3

Asara-Laaksonen Teija 900 900 3/3

Haapanen Jorma 900 900 3/3

Kokko Teemu 900 900 3/3

Korpiniemi Antti 900 900 3/3

Lantto Tomi 900 900 3/3

Lievonen Kirsi-Marja 600 600 2/3

Lindroos Petri 900 900 3/3

Luomanmäki Salla 900 900 3/3

Malinen Jorma 600 600 2/3

Mettälä Matti 900 900 3/3

Niiranen Taina 900 900 3/3

Nikula Olli 900 900 3/3

Paavola Silja 600 600 2/3

Rytkönen Millariikka 600 600 2/3

Rönni-Sällinen Annika 900 900 3/3

Yhteensä 15 200 3 600 44 18 844

* Taulukossa on esitetty ne kokoukset, joista on maksettu palkkio.

Palkitsemisraportti

49Hallituksen toimintakertomus 2021

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palk-

kioista. Hallintoneuvosto päätti 29.8.2019, että hallituksen jäsenille

maksetaan palkkioita näillä perusteilla:

Palkkio

euroa/kk

Palkkio

euroa/kokous

Hallituksen puheenjohtaja 1000 400

Hallituksen varapuheenjohtaja 800 300

Hallituksen muu jäsen 500 250

Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä tai

lisäeläkejärjestelmiä.

Vuonna 2021 hallitus kokoontui 14 kertaa, joista yksi oli keskusteluko-

kous ja yksi strategiakokous, joista ei makseta palkkiota.

Vuonna 2021 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

Nimi

Hallituksen

vuosi-

palkkio

Hallituksen

kokous-

palkkio

31.12.2021

Yhteensä

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa *

Rantahalvari Vesa,

pj.

12 000 4 800

16 800

12/12

Siekkinen Saana,

vpj.

9 600 3 600

13 200

12/12

Aarto Tuomas

6 000 3 000

9 000

12/12

Etu-Seppälä Minna

6 000 3 000

9 000

12/12

Fjäder Sture

6 000 2 000

8 000

8/12

Heikinheimo

Riikka

6 000 2 750

8 750

11/12

Helle Minna

6 000 3 000

9 000

12/12

Jalonen Markku

6 000 2 750

8 750

11/12

Kaukoranta Ilkka

6 000 3 000

9 000

12/12

Lainà Patrizio

6 000 3 000

9 000

12/12

Nybondas-Kangas

Henrika

2 500 1 250

3 750

5/12

Palola Antti

6 000 3 000

9 000

12/12

Palola Jorma

3 500 1 500

5 000

6/12

Taulu Heikki

6 000 3 000

9 000

12/12

Väänänen Pirjo

6 000 2 500 8 500 10/12

Yhteensä 93 600 42 150 135 750

* Taulukossa on esitetty ne kokoukset, joista on maksettu palkkio.

Palkitsemisraportti

50Hallituksen toimintakertomus 2021

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kokouspalkkio oli 400 euroa ja

jäsenen kokouspalkkio 250 euroa. Vuonna 2021 tarkastusvaliokunta

kokoontui viisi kertaa.

Vuonna 2021 tarkastusvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Tarkastus-

valiokunta

kokouspalkkio

31.12.2021

yhteensä

Läsnäolo tarkastus-

valiokunnan

kokouksissa

Kaukoranta Ilkka, pj. 2 000 2 000 5/5

Palola Jorma, vpj. 750 750 3/5

Helle Minna 1 250 1 250 5/5

Taulu Heikki 1 250 1 250 5/5

Nybondas-Kangas

Henrika 500 500 2/5

Yhteensä 5 750 5 750

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajalla on erillinen hallituksen hyväksymä palkitsemisjär-

jestelmä vuodesta 2016 lähtien. Hallitus päättää mahdollisesta palk-

kion maksamisesta. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palk-

kio-ohjelma, jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion

maksamisesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokri-

teerien mukaan.

Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan palkkiot ja etuudet vuodel-

ta 2021. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Toimitusjohtaja 165 743 4 683 170 426 167 034

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN EHDOT

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty hallituksen päätök-

sellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan pal-

kitseminen koostuu kiinteästä palkasta ja luontoiseduista (lounas-,

puhelinetu ja autoetu) sekä muuttuvasta tavoitepalkkio-osasta, jonka

osalta hallitus hyväksyy tavoitteet sekä mahdollisen maksettavan

palkkion. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräytyvät

yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla ei ole ra-

haston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan irtisanomisaika mää-

räytyy molemmin puolin työsopimuslain mukaan.

Palkitsemisraportti

51Hallituksen toimintakertomus 2021

JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Työllisyysrahaston johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä

palkasta ja lounas- ja puhelinedusta sekä muuttuvasta tavoitepalk-

kio-osasta, joka on enintään 10 prosenttia vuosipalkasta luontoisetui-

neen. Johtoryhmän tavoitepalkkio-osa perustuu hallituksen vuosittain

hyväksymään palkkio-ohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus päättää

mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityksestä en-

nalta vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.

Seuraava taulukko esittää johtoryhmän palkkiot ja etuudet vuodelta

2021. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Johtoryhmä 593 127 19 244 612 371 552 358

JOHTORYHMÄN TOIMISUHTEEN EHDOT

Johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa

sopimuksessa. Johtoryhmäläisten eläkeikä ja eläkekarttuma määräy-

tyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Johtoryhmän jäsenillä

ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Johtoryhmäläisten irtisanomisai-

ka on määritelty molemmin puolin työsopimuksessa.

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

53Tilinpäätös 2021

Tilinpäätös (IFRS) 2021

Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta

LASKELMA NETTOVARALLISUUDEN MUUTOKSESTA

tuhatta euroa Liite 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Kerätyt maksut

Työttömyysvakuutusmaksut

5 3 334 855 3 340 330

Kerätyt maksut yhteensä 3 334 855 3 340 330

Maksetut rahoitusosuudet

6 -3 724 310 -3 926 051

Hallintokulut

7 -25 505 -20 672

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -3 749 815 -3 946 723

Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään

arvoon arvostamisesta

14 4 124 -13 072

Rahoituskulut

8 -666 -3 344

NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS -411 502 -622 809

54Tilinpäätös 2021

LASKELMA NETTOVARALLISUUDESTA

tuhatta euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet

9 3 735 730

Aineettomat hyödykkeet

10 3 614 6 902

Muut saamiset

13 328 328

Pitkäaikaiset varat yhteensä 7 677 7 960

Lyhytaikaiset varat

Työttömyysvakuutus-

maksusaamiset

11 3 356 7 097

Työttömyysvakuutus-

maksujen jaksotukset

11 622 246 535 768

Muut saamiset

13 46 210 41 751

Sijoitusomaisuus

15 1 046 293 1 194 442

Rahavarat

16 292 326 636 292

Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 010 431 2 415 352

Varat yhteensä 2 018 108 2 423 312

NETTOVARALLISUUS

Edellisiltä tilikausilta 1 044 765 1 667 574

Tilikaudelta -411 502 -622 809

Nettovarallisuus yhteensä 633 263 1 044 765

tuhatta euroa Liite 31.12.2021 31.12.2020

VELAT

Pitkäaikaiset velat

Joukkovelkakirjalainat

17 1 198 945 1 199 122

Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 198 945 1 199 122

Lyhytaikaiset velat

Lainat

17 100 242 87 512

Työttömyysvakuutusmaksuvelat

11 1 846 1 800

Muut velat

18 83 813 90 113

Lyhytaikaiset velat yhteensä 185 900 179 425

Velat yhteensä 1 384 845 1 378 547

Nettovarallisuus

ja velat yhteensä 2 018 108 2 423 312

Laskelma nettovarallisuudesta

55Tilinpäätös 2021

RAHAVIRTALASKELMA

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 3 252 016 3 440 824

Maksetut rahoitusosuudet -3 763 083 -3 908 302

Maksetut korot -2 884 -5 151

Varsinaiseen toimintaan käytetyt nettorahavarat -513 951 -472 629

Investointien rahavirrat

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta 0 -43

Aineettomien hyödykkeiden hankinta -683 -2 462

Sijoitusinstrumenttien ostot -1245581 -2970114

Sijoitusinstrumenttien myynnit ja

realisoituneet tuotot 1403696 2629648

Muut pitkäaikaiset varat 0 0

Investoinneista kertyneet nettorahavarat 157 431 -342 972

Lainojen nostot ja takaisinmaksut 12 553 1 287 593

Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat 12 553 1 287 593

Rahavarojen nettolisäys/-vähennys -343 966 471 992

Rahavarat tilikauden alussa 636 292 164 300

Rahavarat tilikauden lopussa 292 326 636 292

Rahavirtalaskelma

Tilinpäätöksen liitetiedot 56Tilinpäätös 2021

Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1 YLEISET TIEDOT

Vuonna 2019 toimintansa aloittanut Työlli-

syysrahasto (”Rahasto”) (Y-tunnus 1098099-7)

on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä

sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssi-

valvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka

päätehtävänä on työttömyysetuuksien ra-

hoittaminen sekä aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen. Rahasto myös ohjaa, kehittää ja

valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perin-

tämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja

perii työttömyysturvan työnantajan omavas-

tuumaksun. Lisäksi rahasto käsittelee työn-

antajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Työllisyysrahaston kotipaikka on

Helsinki ja toimiston osoite oli vuonna 2021

Kansakoulukuja 1, 00100 Helsinki (10.2.2022

alkaen Työllisyysrahaston osoite on Itämeren-

katu 11-13, 00180 Helsinki).

Seuraavassa esitetään rahaston tilinpäätök-

sessä sovelletut keskeiset laatimisperiaat-

teet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti

kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta

mainita.

2 YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEISTA JA

TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS

2.1 Laatimisperusta

Työllisyysrahaston tilinpäätös on laadittu

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyt-

tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandar-

dien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti noudat-

taen 31.12.2021 voimassa olevia IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkin-

toja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeil-

la tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja

sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroo-

pan parlamentin ja neuvoston asetuksessa

(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hy-

väksyttyjä standardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täyden-

tävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön

vaatimusten mukaiset.

Työllisyysrahasto on julkiseen valtaan si-

doksissa oleva, voittoa tavoittelematon

rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin

työttömyysetuuksien rahoituksesta, asetuk-

seen työttömyysetuuksien rahoituksesta ja

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annettuun

asetukseen, kuten kohdassa 1 on todettu.

Työllisyysrahasto kerää ja tilittää työttö-

myysvakuutusmaksuja. Rahasto ei harjoita

sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden

myynnistä tai palveluiden tuottamisesta

kertyisi tuottoja. Rahaston toiminnan luon-

teesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa, eikä

tavanomaisia tulouttamisperiaatteita voida

soveltaa. IFRS-standardit eivät suoraan sään-

tele Työllisyysrahaston kaltaisen rahaston

IFRS-tilinpäätöksen rakennetta eivätkä sen

liiketoimien kirjaamis- ja arvostamisperus-

teita. Työllisyysrahaston IFRS-tilinpäätöksen

Tilinpäätöksen liitetiedot 57Tilinpäätös 2021

laatimisessa on noudatettu IFRS-standardien

viitekehystä ja standardien yleisiä kirjaamis-

ja arvostamisperiaatteita. Mainituista seikois-

ta johtuen rahaston IFRS-tilinpäätöksen pää-

laskelmat ovat laskelma nettovarallisuuden

muutoksesta, laskelma nettovarallisuudesta

sekä rahavirtalaskelma.

Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuu-

tusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoituserien

summana muodostuu yhteisön tilikauden

nettovarallisuuden muutos. Rahaston varojen

ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä net-

tovarallisuutta, josta käytetään myös termiä

suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2 kuvataan

tarkemmin suhdannepuskuria. Työllisyys-

rahastolla ei ole osakkeita eikä omaa pää-

omaa. Tästä syystä IFRS-tilinpäätös ei sisällä

laskelmaa oman pääoman muutoksista, vaan

nettovarallisuuden muutos esitetään erillises-

sä päälaskelmassa.

Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut

sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata

muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä

IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muis-

ta laajan tuloksen eristä. Työllisyysrahasto

ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy

eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutusso-

pimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei

kuulu IFRS 4 Vakuutussopimukset -standar-

din soveltamisalaan. Tilinpäätöksen pääasi-

allinen arvostamisperusta on alkuperäinen

hankintameno, josta poiketen käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja

-velat arvostetaan käypään arvoon. Tilinpää-

töksen luvut on esitetty euroina, ellei muuta

mainita.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen

laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten

kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi

se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätök-

sen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjan-

pidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia

ratkaisuja.

Uusilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä voimas-

sa olevilla IFRS-standardeilla tai IFRIC-tul-

kinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaiku-

tusta Työllisyysrahastolle.

2.2 Ulkomaan rahan määräisten

erien muuttaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on Työl-

lisyysrahaston toiminta- ja esittämisva-

luutta. Rahaston ulkomaan rahan määräiset

liiketapahtumat kirjataan toimintavaluu-

tan määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin.

Valuuttasidonnaiset talletukset arvostetaan

tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jolloin va-

luuttakurssien vaikutukset on esitetty osana

käyvän arvon kokonaismuutosta.

2.3 Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työttö-

myysvakuutusmaksut työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain 7. luvun

mukaisesti. Työnantajat ovat ilmoittaneet

1.1.2019 alkaen maksetut palkat tulore-

kisteriin. Työttömyysvakuutusmaksut on

määrätty tulorekisteriin ilmoitettujen palk-

katietojen perusteella. Samalla maksuja on

ryhdytty määräämään ajantasaisemmin

toteutuneeseen palkkasummaan perustuen.

Työttömyysvakuutusmaksut määrätään

neljä kertaa vuodessa, kolmen edeltävän

kalenterikuukauden aikana maksettujen

palkkatietojen perusteella. Työttömyysva-

kuutusmaksutuotot kirjataan tilinpäätökseen

suoriteperusteisesti, ja vuoden viimeisen

vuosineljänneksen työttömyysvakuutustuo-

tot kirjataan taseen siirtosaamisiin.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräämises-

sä aikaisemmin käytössä ollut ennakkomalli

poistui lopullisesti käytöstä lakimuutoksen

myötä 1.1.2021. Ennen vuotta 2021 työttö-

myysvakuutusmaksu voitiin työnantajan

Tilinpäätöksen liitetiedot 58Tilinpäätös 2021

pyynnöstä määrätä vielä poikkeuksellisesti

ennakkona.

Työnantajan työttömyysturvan

omavastuumaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työnanta-

jilta työttömyysturvan omavastuumaksuja.

Työttömyysturvan omavastuumaksu koskee

työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmak-

sun perusteena oleva palkkasumma ylittää

2 169 000 euron alarajan (vuonna 2021).

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan

työnantajan työttömyysturvan omavastuu-

maksua, jos se on irtisanonut tai lomauttanut

ikääntyneen työntekijän, jonka työsuhde on

kestänyt vähintään kolme vuotta, ja työnteki-

jä on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäksi tai lo-

mautetuksi. Omavastuumaksuilla rahoitetaan

näistä aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Työttömyyspäivärahojen kustannusten kat-

tamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirja-

taan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä on

luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivärahan

kustannusten kattamiseksi kerätyt oma-

vastuumaksut kirjataan tuloksi useamman

tilikauden kuluessa perustuen arvioon niitä

vastaavien kulujen realisoitumisesta.

Työsopimuslain 12:3:n mukainen

yhteensovitus

Työsopimuslain mukaan tuomioistuimen on

yhteensovitusasiaa käsitellessään varattava

Työllisyysrahastolle tilaisuus tulla kuulluk-

si. Työntekijälle työsuhteen perusteettoman

päättämisen johdosta tuomittavasta vahin-

gonkorvauksesta vähennetään pääsäännön

mukaan 75 % työntekijälle korvausta vastaa-

valta ajalta maksetusta ansioon suhteutetusta

työttömyyspäivärahasta. Tuomioistuimen

on määrättävä työnantaja tilittämään vä-

hennys Työllisyysrahastolle, ja toimitettava

asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio tai

päätös Työllisyysrahastolle tiedoksi. Vähen-

nys rahastolle tehdään myös työnantajan ja

työntekijän sopiessa työsuhteen perusteet-

toman päättämisen johdosta maksettavasta

korvauksesta.

Perinnässä olevat saamiset

Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt, ulos-

otossa olevat, vireillä olevissa konkursseis-

sa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa

olevien yritysten työttömyysvakuutusmak-

sut. Rahasto on käyttänyt IFRS 9:n sallimaa

yksinkertaistettua mallia, sillä saamiset eivät

sisällä merkittävää rahoituskomponenttia.

2.4 Tukimaksut työttömyyskassoille

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain (555/1998)

nojalla ansioon suhteutetun työttömyystur-

van rahoituksessa työttömyyspäivärahojen,

työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

maksettavien päivärahojen ja vuorottelukor-

vauksen aiheuttamista menoista siltä osin,

kun valtio ja yksittäiset työttömyyskassat

eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut

etuudet maksetaan työttömyyskassoista.

Lisäksi Työllisyysrahasto vastaa työttömien

ja aikuiskoulutustukea saavien vakuutusmak-

susta, joka maksetaan Eläketurvakeskuksen

kautta työeläkelaitoksille.

Tilinpäätöksen liitetiedot 59Tilinpäätös 2021

Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuk-

sen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen

ennakkohakemusten käsittely ja maksatuk-

sesta päättäminen sekä ennakoiden riittä-

vyyden seuranta kuuluvat Työllisyysrahas-

ton tehtäviin. Rahasto maksaa ennakkonsa

työttömyyskassoille kaksi kertaa kuukaudes-

sa edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn

talousarvion mukaisesti. Finanssivalvonta

toimittaa rahastolle kuukausittain tilastot

kassojen asiakkailleen maksamien tukien

kertymästä, jonka perusteella rahasto on

joulukuun lopussa jaksottanut ennakko-

maksujen ja toteutuneen kassamaksun

kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kir-

janpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslaji-

kohtaisesti.

Varat työttömyyskassoille maksettaviin val-

tionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysmi-

nisteriöltä. Rahasto hoitaa valtionosuuksien

ennakot työttömyyskassoille kerran kuu-

kaudessa sen ensimmäisenä pankkipäivänä.

Vuonna 2021 sosiaali- ja terveysministeriö

maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa

kuukausittain tasasuuruisiin eriin jaettuna,

ellei Työllisyysrahasto muuta esittänyt.

Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskas-

soille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran

työttömyyskassat ovat maksaneet kutakin

etuutta asiakkailleen. Sosiaali- ja terveys-

ministeriö vahvistaa työttömyyskassojen

tilinpäätökset lopullisten tietojen perusteella

kesällä 2022, jolloin rahasto suorittaa tasauk-

set tiliasemissa työttömyyskassojen ja val-

tion kanssa.

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain 4 §:n nojalla

yksin työttömyysturvalain 6 §:ssä säädetyn

korotetun ansio-osan rahoittamisesta. Vuoden

2015 alusta lukien ylempien ansiosidonnais-

ten työttömyyspäivärahojen laskentasään-

töä muutettiin siten, että päivärahojen taso

alentui hieman. Korotettuun ansio-osaan

tehtiin sama muutos. Muutoksella toteutettiin

Suomen hallituksen kehyspäätökseen sisäl-

tynyt päivärahamenojen leikkaus. Muutos

on pienentänyt ansiopäivärahamenoa. Val-

tiontalouden säästön toteuttamiseksi Työl-

lisyysrahasto tilittää säästön määrän (noin

Tilinpäätöksen liitetiedot 60Tilinpäätös 2021

50,3 milj. euroa) vuosittain Kansaneläkelai-

tokselle perusturvan rahoitukseen työttö-

myysetuuksien rahoituksesta annetun lain

(555/1998) 23 §:n nojalla.

Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion

Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus

Työllisyysrahaston toiseksi suurin menoerä

on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava

maksu, jolla katetaan työttömyyden sekä

koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan huo-

mioon ottamisesta aiheutuvaa eläkevastuuta

ja -kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006)

74 ja 182 §). Tämä maksu määrätään siten,

että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka

saataisiin, jos mainituilta palkattomilta

kausilta kertyvän työeläketurvan perustee-

na olevista tuloista suoritettaisiin keski-

määräistä työeläkemaksua. Rahasto vastaa

edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain

(1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tarkoitetun

maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahas-

tolle.

Eläketurvakeskukselle työntekijän eläkelain

12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta suo-

ritettavat maksut perustuvat Eläketurvakes-

kuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan

tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen mak-

sujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan

siirtosaamiseksi tai -velaksi. Lopullisen mak-

sun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta

tilikautta seuraavan vuoden keväällä, ja lopul-

lisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuar-

vion erotus esitetään korjauksena edellisen

vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan

vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu

ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on

eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Eläketurvakeskus korkouttaa Työllisyysra-

haston maksettavaksi määrätyt veloitukset

TyEL-vakuutusmaksukorkoa käyttäen. Tilin-

päätöksessä käytetty tarkistettu maksu on

korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskor-

ko). Eläketurvakeskus hyvittää rahastolle kor-

koa tämän suorittamien todellisten maksujen

ja todellisten maksuajankohtien mukaan

(hyvityskorko).

Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä

lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurva-

keskuksen ja Työllisyysrahaston sopimaan

selvitysajankohtaan (edellisen vuoden ve-

loituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä

vuodelta suorittamille maksuille lasketaan

vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen

vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläke-

rahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvi-

tyskorko lasketaan vastaavalla tavalla.

Työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun

tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle

Rahasto tilittää työttömyysetuuksien ra-

hoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja

23 §:n nojalla palkansaajien työttömyysva-

kuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle

ennakkona vuosittain määrän, joka vastaa

työttömyyskassoihin kuulumattomien pal-

kansaajien osuutta kaikista palkansaajista.

Tämän osuuden arviointi perustuu Tilasto-

keskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa

sosiaali- ja terveysministeriö. Maksun lopul-

linen määrä perustuu sosiaali- ja terveys-

ministeriön tekemään laskelmaan siitä, että

kuinka paljon Kansaneläkelaitos on maksanut

tällä tavoin rahoitettavia etuuksia tilikauden

aikana.

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa

henkilöille aikuiskoulutusetuuksista anne-

tun lain (1276/2000) mukaista aikuiskou-

lutustukea ja ammattitutkintostipendejä.

Työllisyysrahasto vastaa myös palkan-

saajan aikuiskoulutustuen ja muiden kuin

valtion palveluksessa oleville myönnettä-

vien ammattitutkintostipendien rahoituk-

sesta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja val-

tion palveluksessa oleville myönnettävien

Tilinpäätöksen liitetiedot 61Tilinpäätös 2021

ammattitutkintostipendien rahoituksesta

vastaa valtio. Rahoitusvastuusta on säädet-

ty aikuiskoulutusetuuksista annetun lain

30 §:ssä.

Palkkaturvan rahoitus

Työllisyysrahasto vastaa palkkaturvasta

annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla val-

tion palkkaturvamenoista. Palkkaturva-

meno maksetaan kerran vuodessa yleensä

menoja seuraavan vuoden keväällä työ- ja

elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun

mukaan.

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-

misesta annetun Euroopan parlamentin ja

neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004

(perusasetus) 65 artiklassa säädetään niis-

tä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi

työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa kuin

asuinvaltiossaan. Suomessa Työllisyysrahas-

to on säädetty toimivaltaiseksi laitokseksi

ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen

osalta EU:n perusasetusta toimeenpantaessa.

Rahaston tehtävä on mm. perusasetuksen 65

artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten työttömyys-

kassan jäseninä olleille maksetuista työttö-

myyspäivärahoista aiheutuvien korvausten

maksaminen ja periminen.

Rahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta sen

mukaan, miten työttömyyskassat ovat mak-

saneet työttömyyskorvauksia niille, jotka ovat

työskennelleet toisessa jäsenvaltiossa. Jäsen-

valtiot puolestaan hakevat korvausta Työlli-

syysrahastolta. Etuudet korvataan täysimää-

räisesti, mutta enintään sen suuruisena kuin

ne olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja

menot kirjataan maksuperusteisesti.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee työnantajan

koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus pe-

rustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudelli-

nen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille

työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutus-

vähennykseen elinkeinoverolain tai maati-

latalouden tuloverolain perusteella. Tällaisia

työnantajia ovat muun muassa kunnat ja

seurakunnat sekä järjestöt. Koulutuskor-

vauksen tarkoituksena on parantaa työn-

antajan mahdollisuuksia järjestää työnteki-

jöilleen ammatillista osaamista kehittävää

koulutusta.

Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta

koulutuspäivältä työntekijää kohden vuo-

dessa. Koulutuskorvauksen rahoituksesta on

säädetty, että valtiovarainministeriö maksaa

kalenterivuosittain hakemuksesta Työlli-

syysrahastolle sen määrän, jonka rahasto on

hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina.

Eläkkeet ja työsuhde-etuudet

Työllisyysrahastolla on yksinomaan maksu-

perusteisia eläkejärjestelyjä. Lakisääteinen

eläketurva on hoidettu eläkevakuutusyhtiös-

sä. Suoritukset eläketurvaan liittyen kirjataan

kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Rahaston henkilökunnalla on palkkio-ohjel-

ma. Hallitus päättää mahdollisen palkkion

maksamisesta toimitusjohtajan esityksestä

vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.

Realisoitunut palkkio kirjataan palkkio-ohjel-

maa koskevan tilikauden kuluksi.

2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat

rahaston koneet, laitteet ja kalusto sekä vuok-

ratiloissa tehdyt perusparannustyöt. Aineel-

liset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan

nettovarallisuuslaskelmassa alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappiolla.

Perusparannusmenot lisätään toimitilojen

perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin,

kun on todennäköistä, että niistä koituva

vastainen taloudellinen hyöty koituu rahaston

hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossa-

Tilinpäätöksen liitetiedot 62Tilinpäätös 2021

pitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla

ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet pois-

tetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudel-

lisen vaikutusajan kuluessa.

Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nol-

lan suuruiseksi. Omaisuuserien jäännösarvot

ja taloudellisen vaikutusajan arviota tarkiste-

taan tilinpäätöksen yhteydessä. Poistoaikoja

oikaistaan, mikäli arvio muuttuu merkittäväs-

ti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödy-

keryhmittäin ovat seuraavat:

• Perusparannustyöt vuokratiloissa 5 vuotta

• Koneet ja kalusto 3 vuotta

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä

poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot laske-

taan saatujen nettotulojen ja kirjanpitoarvon

erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisälty-

vät nettovarallisuuden muutoslaskelmassa

hallintokuluihin.

2.6 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulko-

puolelta hankitut ja sisäisesti tuotetut ohjel-

mistot ja muut aineettomat hyödykkeet, jos on

todennäköistä, että niistä johtuva odotettavis-

sa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu

rahaston hyväksi ja hyödykkeiden hankinta-

meno on luotettavasti määriteltävissä. Pilvi-

palvelujärjestelyssä, joka on palvelusopimus,

käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti

kuluksi, kun niihin liittyvä käyttöönottopal-

velu saadaan. Pilvipalvelujärjestelyssä käyt-

töönottomenot aktivoidaan taseeseen ja jak-

sotetaan pidemmälle ajanjaksolle vain silloin,

kun käyttöönottopalvelu ei ole erotettavissa

palvelusta, joka antaa pääsyn ohjelmaan, tai

kun menot liittyvät erillisen aineettoman hyö-

dykkeen syntymiseen.

Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyö-

dykkeen hankintameno määräytyy hyödyk-

keelle välittömästi kohdistettavien menojen

summana.

Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liitty-

vät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kuluvana

tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämis-

menoista, jotka johtuvat uusien ohjelmistojen

suunnittelusta ja testauksesta tai jo olemassa

olevien ohjelmistojen merkittävistä paran-

nuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät

edellä mainitut nettovarallisuuslaskelmaan

kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen

taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kerty-

neillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla

vähennettyyn alkuperäiseen hankintahintaan.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapois-

toin niiden taloudellisen vaikutusajan kulues-

sa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat hyödy-

keryhmittäin ovat seuraavat:

• Tietokoneohjelmat 3 vuotta

• Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta

2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien

omaisuuserien arvon alentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, antavat-

ko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkeisiin

tai aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin

kuuluvan omaisuuserän, eli poistojen koh-

teena olevan omaisuuserän arvo saattaa olla

muuttunut. Jos arvonalentumisesta on viittei-

tä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä

oleva rahamäärä.

Tilinpäätöksen liitetiedot 63Tilinpäätös 2021

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on

omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luo-

vutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyt-

töarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä

saatavissa olevia arvioituja nettorahavirtoja,

jotka diskontataan nykyarvoonsa määritel-

tyä korkoprosenttia käyttäen. Määrä, jolla

omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä

kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirja-

taan nettovarallisuuden muutoslaskelmassa

arvonalentumistappiona. Kirjaamisen yhtey-

dessä poistettavan omaisuuserän taloudelli-

nen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappiot puretaan, jos olosuh-

teissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeestä

kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttu-

nut arvonalentumistappion kirjaamisajan-

kohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä

hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvon-

alentumistappion kirjaamista.

2.8 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Työllisyysrahasto soveltaa International

Accounting Standards Boardin julkaisemaa

IFRS 9, Rahoitusinstrumentit standardia,

joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. IFRS 9

-standardi sisältää ohjeistuksen rahoitusva-

rojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä, odo-

tettuihin luottotappioihin perustuvan mallin

rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin

ja yleiset suojauslaskennan vaatimukset.

IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat on luokitelta-

va kolmeen arvostusryhmään: jaksotettuun

hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon

muun laajan tuloksen kautta kirjattavat ja

käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjat-

tavat. Rahoitusvelkojen osalta standardi vas-

taa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia.

Arvonalentumisen osalta käytetään odotettui-

hin luottotappioihin perustuvaa mallia.

Työllisyysrahaston rahoitusvarat muodos-

tuvat sijoitusomaisuudesta sekä rahavarois-

ta. Rahaston johto luokittelee rahoitusvarat

niiden hankintapäivänä niiden hankinnan

tarkoituksen perusteella ryhmiin, jotka mää-

rittävät niiden arvostusperusteet. Kaikki

rahoitusvarat kirjataan kaupankäyntipäivä-

nä eli päivänä, jolloin sitoutuu ostamaan tai

myymään omaisuuserän.

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään

nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisissa

varoissa, paitsi silloin kun niiden erääntymi-

seen on yli 12 kuukautta ja johdolla on aiko-

mus luopua niistä yli 12 kuukauden kuluttua

raportointipäivästä.

Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käy-

pään arvoon. Transaktiomenot kirjataan

suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen

jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan käy-

pään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja

käyvän arvon sekä realisoituneet että reali-

soitumattomat muutokset kirjataan nettova-

rallisuuden muutoslaskelmaan sillä kaudella,

kun ne syntyvät. Käyvän arvon nettomuutok-

set esitetään nettovarallisuuden muutoslas-

kelmassa rivillä ”Nettovoitot sijoitusomaisuu-

den käypään arvoon arvostamisesta”. Kaikki

sijoitusomaisuuden korko- ja osinkotuotot

sisältyvät käyvän arvon nettomuutokseen.

Käyvän arvon määritysperusteet on esitetty

liitetiedossa 15.

Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun

oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai ne

Tilinpäätöksen liitetiedot 64Tilinpäätös 2021

on siirretty toiselle osapuolelle niin, että riskit

ja edut ovat siirtyneet.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaadit-

taessa maksettavat talletukset.

Lainat

Otetut lainat kirjataan alun perin käypään

arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot.

Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon. Saadun määrän (vähennet-

tynä transaktiomenoilla) ja takaisin makset-

tavan määrän välinen erotus merkitään netto-

varallisuuden muutoslaskelmaan efektiivisen

koron menetelmällä laina-ajan kuluessa.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirja-

taan lainaan liittyvinä transaktiomenoina

siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi tai

kokonaan on todennäköistä. Tällöin palkkio

aktivoidaan nettovarallisuuslaskelmaan, kun-

nes laina nostetaan. Jos ei ole näyttöä siitä,

että limiittiin kuuluvat lainat tullaan todennä-

köisesti nostamaan osaksi tai kokonaan, palk-

kio aktivoidaan maksuvalmiuspalveluista

suoritettuna ennakkomaksuna siirtosaamisiin

ja jaksotetaan kyseisen limiitin voimassaolo-

ajalle.

2.9 Vuokrasopimukset

IFRS 16 määrittelee kirjaamista, arvosta-

mista ja tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja

koskevat vaatimukset. Standardi määritte-

lee yhden laskentamallin vuokralle ottajille.

Lähtökohtaisesti kaikki yli vuoden mittaiset

vuokrasopimukset merkitään taseeseen,

paitsi silloin kun vuokrasopimuksen kohteena

olevan hyödykkeen arvo on alhainen. Vuokra-

sopimuksen alkamispäivänä, vuokralle ottaja

kirjaa velan velvollisuudesta suorittaa vuok-

ramaksuja (i.e. vuokrasopimusvelka) ja omai-

suuserän oikeudestaan käyttää omaisuuserää

(i.e. käyttöomaisuuserä). Vuokralle ottajan on

kirjattava velasta korkokulua ja omaisuuse-

rästä suunnitelman mukaisia poistoja. Lisäksi

vuokralle ottajan on määritettävä vuokrave-

lan suuruus uudelleen tiettyjen tapahtumien

yhteydessä (esimerkiksi muutos vuokra-ajas-

sa tai indeksikorotuksista aiheutuva muutos

vuokranmaksuissa). Rahasto hyödyntää IFRS

16 standardin sallimia helpotuksia lyhytai-

kaisten vuokrasopimusten (kestoltaan alle 12

kuukautta) ja arvoltaan vähäisten hyödykkei-

den osalta.

Tilinpäätöksen liitetiedot 65Tilinpäätös 2021

3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT

JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien

mukaisesti edellyttää johdon tekemiä arvioi-

ta ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilin-

päätöksessä esitettäviin tuottoihin, kuluihin,

varoihin ja velkoihin. Harkintaa joudutaan

käyttämään myös tilinpäätöksen laatimispe-

riaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat

tilinpäätöshetkellä parhaaseen käytettävissä

olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä

aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta

koskeviin tilinpäätöshetkellä todennäköisim-

pinä pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot

voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuksiin

perustuvista päätöksistä. Mahdolliset arvi-

oiden muutokset kirjataan sillä tilikaudella,

jonka aikana arviota korjataan ja kaikilla

tämän jälkeisillä ajanjaksoilla. Työllisyysra-

haston talouden suunnittelu ja ohjaaminen

perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyys-

asteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä

palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa

rahaston on asetettava vakuutusmaksut sel-

laisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmak-

sutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot.

Työttömyysvakuutusmaksut (maksupro-

sentit) määrätään kalenterivuodeksi kerral-

laan. Maksuja muutettaessa toimitaan siten,

että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu

muutos tehdään sekä työnantajan keskimää-

räiseen että palkansaajan työttömyysvakuu-

tusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden

elokuussa laadittavan talousarvion ja runsas-

ta vuotta myöhemmin laadittavan tilinpää-

töksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen

ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 5 %

menoista viimeisten viiden vuoden aikana.

Vuonna 2021 ennustepoikkeama oli edellis-

vuosien keskiarvon tasolla.

Rahasto käyttää tarvittaessa harkintaa so-

veltaessaan käyvän arvon määrityksessä

käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä osin, kun

käyvät arvot eivät tule suorina hintoina aktii-

visilta markkinoilta.

Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten käy-

vän arvon määritys perustuu diskontattuihin

rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt harkintaa

arvioidessaan, että sijoitusten luottoriskin

muutoksella ei ole olennaista vaikutusta

sijoitusten käyvän arvon muutokseen niiden

lyhytaikaisuudesta ja korkeasta luottokel-

poisuudesta johtuen. Rahaston keskeiset

tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpää-

töspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epä-

varmuustekijät liittyvät edellä mainittuihin

tekijöihin.

Luottotappiot

Työllisyysrahasto soveltaa IFRS 9 -standar-

din mukaista odotettavissa olevien luotto-

tappioiden mallia arvioitaessa epävarmoihin

työttömyysvakuutusmaksusaataviin liittyvää

arvonalentumista. Mallissa odotettavissa

olevat luottotappiot kirjataan rahoitusvaro-

jen koko voimassaoloajalta ja sen pohjana on

erääntyneiden saamisten määrä ja se, kuinka

kauan ne ovat olleet erääntyneitä. Mallissa

sovelletut parametrit pohjautuvat arvioon

raportointihetken luottotappioksi kirjatta-

vien työttömyysvakuutusmaksusaatavien,

omavastuumaksusaatavien, tsl-saatavien,

etuussaatavien sekä korkosaatavien mää-

ristä. Koko voimassaoloajalta odotettavissa

olevat luottotappiot lasketaan kertomalla

maksamattomien saamisten bruttomääräinen

kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella.

Odotettavissa olevien luottotappioiden muu-

tokset kirjataan tulokseen.

Tilinpäätöksen liitetiedot 66Tilinpäätös 2021

Segmenttiraportointi

IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin pe-

rusperiaatteen mukaan yhteisön on annet-

tava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen

käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien

liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaym-

päristöjen luonnetta ja taloudellisia vaikutuk-

sia. Standardin määritelmän mukaan toimin-

tasegmentti on yhteisön osa:

A. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se

voi saada tuottoja ja josta voi aiheutua

kuluja

B. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin

operatiivinen päätöksentekijä säännöl-

lisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä

resurssien kohdistamisesta kyseiselle

segmentille ja arvioidakseen sen tulok-

sellisuutta ja

C. josta on saatavissa erillistä taloudellista

informaatiota.

Edelleen standardin määritelmän mukaan

ylimmän operatiivisen päätöksentekijän

toimen tehtävänä on resurssien kohdistami-

nen yhteisön toimintasegmenteille ja niiden

tuloksellisuuden arviointi.

Työllisyysrahaston tehtävänä on kerätä

työttömyysvakuutusmaksuja, joiden taso on

määritetty julkisen vallan toimesta. Rahasto

tilittää keräämänsä maksut eteenpäin, pää-

asiassa työttömyyskassoille.

Keräämillään maksuilla Työllisyysrahasto

harjoittaa konservatiivista sijoitustoimintaa

kattaakseen maksussa olevia rahoitusosuuk-

sia. Mahdollista alijäämää rahasto kattaa

myös lainarahoituksella.

Työllisyysrahasto on voittoa tavoittelematon,

julkiseen valtaan sidoksissa oleva rahasto.

Rahaston johto seuraa yhteisön toimintaa

yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu ke-

rätyistä ja tilitetyistä maksuista sekä niiden

erotuksena muodostuvasta nettovarallisuu-

den muutoksesta. Rahaston johto ei varsinai-

sesti kohdista resursseja yhteisön toiminnoil-

le tai tarkastele toimintojen tuloksellisuutta.

Näistä syistä johtuen Työllisyysrahaston joh-

to arvioi, että segmenttitietojen esittäminen

ei ole tarkoituksenmukaista. Segmenttitieto-

jen esittäminen ei parantaisi tilinpäätöksen

lukijan kykyä arvioida Rahaston toimintojen

ja toimintaympäristön luonnetta ja taloudel-

lisia vaikutuksia. Työllisyysrahaston johdon

arvion mukaan rahaston toimintojen ja toi-

mintaympäristön luonne ja taloudelliset vai-

kutukset käyvät ilmi IFRS-tilinpäätöksestä.

Tilinpäätöksen liitetiedot 67Tilinpäätös 2021

4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan riskit pyritään

rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien

realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkit-

täviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat painei-

ta maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat

rahaston likviditeetin. Työllisyysrahaston

sijoitus- ja rahoitustoimintaa ja riskirajoja

säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hy-

väksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa

sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuun-

nitelmassa ja velanhoitosuunnitelmassa.

Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä

ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin

sijoitusluokalle määritellään historialliseen

vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna

vuotuisena volatiliteettina. Työllisyysrahas-

ton rahoitusriskit liittyvät lähinnä sijoituksiin

ja ne koostuvat markkinariskistä, luottoriskis-

tä, vastapuoliriskistä ja likviditeettiriskistä.

Rahoitusriskin vähentämiseksi sijoituksia

tehdään hallintoneuvoston vahvistamia

sijoitusperiaatteita noudattaen erilaisiin

omaisuusluokkiin ja hajauttaen. Riskirajat

asetetaan siten, että riskin realisoituminen ei

aiheuta rahastolle sellaisia menetyksiä, jotka

aiheuttaisivat paineita työttömyysvakuutus-

maksujen korotuksiin. Suojaamistarkoituk-

sessa voidaan tehdä johdannaisinstrument-

teja. Johdannaisia ei käytetty esitettävinä

kausina.

Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käypään

arvoon, sillä ne on luokiteltu nimenomaises-

ti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-

taviksi rahoitusvaroiksi. Sijoitusten erittelyt

ja niiden käyvät arvot luokittain sekä käy-

vän arvon määritysperiaatteet on esitetty

liitteessä 15.

4.1 Rahoitusriskin osatekijät

Markkinariski

Korkoriski on rahaston sijoituksiin ja velkoi-

hin liittyvän markkinariskin pääasiallinen

osatekijä. Korkosijoituksilla (joukkovelkakir-

jalaina- ja rahamarkkinasijoitukset) on hallit-

seva rooli rahaston sijoitussalkuissa.

Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoit-

taa joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen

kautta. Katsauskauden lopussa 27 prosenttia

(17 %) sijoituksista oli epäsuoria sijoituksia.

Tilinpäätöksen liitetiedot 68Tilinpäätös 2021

Sijoitusten markkinariski oli 31.12.2021 ja 31.12.2020 seuraava:

31.12.2021 Riski %

Pääoma

tuhatta euroa

Riski

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 289 826 1 449

Rahamarkkinat 1,00 % 356 447 3 564

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 194 018 7 761

Jvk Pankit 4,50 % 252 160 11 347

Jvk yritykset 5,00 % 162 983 8 149

Osakkeet 25,00 % 38 159 9 540

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 42 865 4 287

Kokonaisriski 3,45 % 1 336 458 46 097

31.12.2020 Riski %

Pääoma

tuhatta euroa

Riski

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 739 733 3 699

Rahamarkkinat 1,00 % 287 607 2 876

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 395 552 15 822

Jvk Pankit 4,50 % 307 391 13 833

Jvk yritykset 5,00 % 78 879 3 944

Osakkeet 25,00 % 4 1

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 21 476 2 148

Kokonaisriski 2,31 % 1 830 641 42 322

Kokonaisriski oli 3,45 prosenttia (2,31 %) rahaston varallisuudesta ja

1,4 prosenttia (1,2 %) rahaston vuoden 2021 tuloista. Sijoitussalkun

riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatiivisesta ja

suhteellisen vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä rakenteesta.

Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakorkoisia

(100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia sijoituksia oli

9 prosenttia (9 %). Vaihtuvakorkoiset sijoitukset altistavat rahaston ra-

havirran korkoriskille, kun taas kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat

rahaston käyvän arvon korkoriskille.

Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2021 olleet

0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden tekijöiden py-

syessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 6,06 (8,40)

miljoonaa euroa pienempi. Ja vastaavasti, jos euriborkorot ja korko-

käyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2021 olleet 0,5 prosenttiyksikköä ma-

talammat, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 6,06 (8,40) miljoonaa

euroa suurempi.

Tilinpäätöksen liitetiedot 69Tilinpäätös 2021

Luottoriski

Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luottoriskiä hallinnoidaan liikkee-

seenlaskijakohtaisten limiittien avulla. Limiittien määrittelyssä ote-

taan huomioon liikkeeseenlaskijan absoluuttinen koko, taloudellinen

asema ja tulevaisuuden näkymät. Liikkeeseenlaskijoiden luottoluoki-

tusta ja näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten perusteella limiit-

tejä joko kasvatetaan tai pienennetään. Pääasiallisina sijoituskohteina

käytetään pohjoismaisia pankkeja, joilla on korkeat luottoluokitukset,

vahvan luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi, Saksa, Alanko-

maat, Belgia, Ranska, Itävalta ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin

ruotsalaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja pidetään vain korkean

luottoluokituksen pankeissa.

Sijoituksiin sisältyvän luottoriskin spread-duraatio oli katsauskauden

lopussa 1,49 (1,64) vuotta.

Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluokitusta arvioidaan Standard &

Poors’n luokitusasteikolla perustuen historiallisiin luottotappiotoden-

näköisyyksiin. Sijoitussalkun luottoluokituksen arvioidaan likimääräi-

sesti olevan tasolla BBB+ 31.12.2021 (BBB+). Seuraava taulukko kuvaa

Työllisyysrahaston korkosijoitusten määrää ja luoton laatua luokittain

jaoteltuina, luvut tuhansina euroina.

Sijoitukset

liikkeeseenlaskijan

luokituksen mukaan

jaettuina

(tuhatta euroa) *

31.12.2021 31.12.2021

(%)

31.12.2020 31.12.2020

(%)

AAA 61 332 4,9 % 139 286 7,7 %

AA+ 110 224 8,8 % 206 946 11,5 %

AA 51 395 4,1 % 63 630 3,5 %

AA- 403 849 32,2 % 767 022 42,5 %

A+ 119 822 9,5 % 74 908 4,2 %

A 63 722 5,1 % 118 532 6,6 %

A- 121 257 9,7 % 122 900 6,8 %

BBB+ 55 768 4,4 % 46 341 2,6 %

BBB 180 243 14,4 % 137 429 7,6 %

BBB- 31 265 2,5 % 54 679 3,0 %

BB+ 6 812 0,5 % 22 913 1,3 %

BB 3 649 0,3 % 6 280 0,3 %

BB- - 0,0 % - 0,0 %

B+ - 0,0 % - 0,0 %

B - 0,0 % 220 0,0 %

B- - 0,0 % 8 008 0,4 %

CCC+ - 0,0 % - 0,0 %

CCC - 0,0 % 198 0,0 %

NR 46 100 3,7 % 35 231 2,0 %

Yhteensä 1 255 438 100,0 % 1 804 523 100,0 %

* Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa valtioiden ja pankkien joukko-

velkakirjalainoista. Niiden luoton laatu on määritetty käyttäen S&P:n luotto-

luokituksia. Suurimmalla osalla sijoituskohteena olevista pankeista on hyvät

luottoluokitukset. Kaikilla alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei ole virallista

luottoluokitusta, jolloin näiden luottoluokitus määritellään kolmannelta

osapuolelta saaduilla luokituksilla.

Tilinpäätöksen liitetiedot 70Tilinpäätös 2021

Työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksusaatavien, omavas-

tuumaksusaatavien, tsl-saatavien, etuussaatavien sekä korkosaata-

vien määriin sisältyy luottoriski. Merkittävin tekijä em. luottoriskin

toteutumiselle liittyy työttömyysvakuutusmaksuvelvollisten asiak-

kaiden maksukyvyttömyystilanteisiin (konkurssi, yrityssaneeraus ja

velkajärjestely). Vuonna 2021 vireille tulleiden konkurssihakemusten

määrä kasvoi vuoteen 2020 verrattuna, mutta ei kuitenkaan yltänyt

vuoden 2019 tasolle. Konkurssilain muutokset rajoittivat velkojien

oikeutta hakea velallista konkurssiin toukokuusta 2020 syyskuuhun

2021. Konkurssimäärien kehitys vuonna 2022 riippuu paljolti korona-

viruspandemian kehityksestä. Vireille tulleiden konkurssihakemusten

määrä ei ole toistaiseksi palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Maksuvalmiusriski

Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:

1. Likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset

2. Lyhyt lainanotto

3. Työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja korottaminen

tarpeen mukaan

Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosijoituk-

sissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä varoja.

Likviditeettipuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle käytetään

lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttämiseen. Tähän

tarkoitukseen rahastolla on 300 (300) miljoonan euron yritystodistus-

ohjelma, josta on käyttämättä 200 miljoonaa euroa. Lisäksi rahastolla

on yhteensä 800 (800) miljoonan euron valtion takaamat komittoidut

valmiusluottolimiitit (RCF) viiden pankin kanssa. Valmiusluottolimiit-

tejä ei ole käytetty.

Käyttämättömät komittoidut luottolimiitit

milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020

Vuoden kuluessa erääntyvät limiitit

Pankkilainalimiitti RCF (valtion takaus) * 800

Yli vuoden kuluttua erääntyvät limiitit

Pankkilainalimiitti RCF (valtion takaus) 800

Yhteensä 800 800

Käyttämättömät ei-komittoidut luottolimiitit

milj. euroa 31.12.2021 31.12.2020

Yritystodistusohjelma 200 212

Yhteensä 200 212

* Sopimuksiin kohdistuu 12 kuukauden jatko-optio.

Työllisyysrahasto on turvannut maksuvalmiuttaan vuoden 2021 aika-

na myös velkarahoituksella. Rahoittamisessa on tukeuduttu kotimai-

siin yritystodistusmarkkinoihin.

Työllisyysrahastolla on seuraavat Standard & Poors’n vahvistamat

liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (30.9.2021):

• Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät

• Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät

Katsauskauden lopussa jvk-rahoitusta oli käytössä 1 200 (1 200) milj.

euroa ja yritystodistusrahoitusta oli käytössä 100 (87,5) milj. euroa.

Lyhytaikaisia pankkilainoja ei ollut käytössä 31.12.2021 (0 euroa).

Tilinpäätöksen liitetiedot 71Tilinpäätös 2021

Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset.

31.12.2021

Laina

Nimellisarvo

milj. euroa

Korkosidonnaisuus-

aika vuosina Korkoprosentti (%) Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2023 600 1,46 0,00 % 16.6.2023 AA+

Jvk 2027 600 5,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yritystodistukset 100 0,25 -0,30 % 1–12 kk ei luokitusta

Yhteensä 1 300 3,20

31.12.2020

Laina

Nimellisarvo

milj. euroa

Korkosidonnaisuus-

aika vuosina Korkoprosentti (%) Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2023 600 2,46 0,00 % 16.6.2023 AA+

Jvk 2027 600 6,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yritystodistukset 88 0,18 -0,12 % 1–12 kk ei luokitusta

Yhteensä 1 288 4,16

Tilinpäätöksen liitetiedot 72Tilinpäätös 2021

Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin

perustuvat maturiteetit

(tuhatta euroa) 31.12.2021 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat yhteensä

Kirjanpitoarvo

varat (-) / velat

Ostovelat 861 861 861

Lainat 100 060 0 600 120 600 180 1 300 360 1 299 187

Käyttöoikeusomaisuusvelat 3 735 3 735 3 735

Yhteensä 104 656 0 600 120 600 180 1 304 956 1 303 783

Rahoitusvelkojen sopimuksiin

perustuvat maturiteetit

(tuhatta euroa) 31.12.2020 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat yhteensä

Kirjanpitoarvo

varat (-) / velat

Ostovelat 418 418 418

Lainat 87 560 0 600 120 600 180 1 287 860 1 286 634

Käyttöoikeusomaisuusvelat 574 574 574

Yhteensä 88 552 0 600 120 600 180 1 288 852 1 287 626

Tilinpäätöksen liitetiedot 73Tilinpäätös 2021

Vastuullinen sijoittaminen

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme merkitsee sitä, että huomioim-

me vastuullisuusasiat sijoituspäätöksiä tehdessämme.

Otamme sijoituspäätöstä tehtäessä huomioon sijoituskohteen talou-

dellisten lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallin-

totapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social and Governance).

Sovellamme ESG-integrointia mahdollisuuksien mukaan kaikissa

sijoituksissamme, pois lukien indeksisijoitukset. Varmistamme osal-

taan ESG-tekijöiden huomioon ottamista myös siten, että ulkopuolinen

taho käy sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa ja raportoi mahdol-

lisista poikkeamista.

Suljemme pois mahdollisten sijoituskohteiden joukosta sellaiset

yritykset, joiden toimintatapoja pidetään vastuuttomina esimerkiksi

korruptioon, lapsityövoiman käyttöön, työtekijöiden oikeuksien tai ih-

misoikeuksien polkemiseen liittyen. Lisäksi sijoitamme mahdollisuuk-

sien mukaan niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n Global Compact

-periaatteita.

Työllisyysrahaston vastuullisuuden seurantaan ja analysointiin

käytetään numeerisia arviointimenetelmiä, joilla pyritään saamaan

mahdollisimman kattava ja monipuolinen kuva rahaston vastuulli-

suusproﬁilista ja sen kehittymisestä. Seurantaa on tehty vastaavilla

mittareilla vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuusanalyysissa tarkastel-

laan mm. aggregaattina sijoituskohteiden ja niiden taustalla olevien

yritysten operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia mittareita, kuten

ympäristökuormitusta mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-arvon

toteutumista ja hyvää hallintotapaa. Sen lisäksi analyysillä pyritään

havainnollistamaan rahaston vaikuttavuutta luokittelemalla sijoitus-

kohteet liiketoimintojen vaikuttavuuden mukaan eri vastuullisuustee-

moihin, mittaamalla EU-taksonomiaan kuuluvien yhtiöiden osuutta ja

lisäksi tarkastelemalla painotuksia eri toimialoihin, jotka ovat yhtey-

dessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan varainhoitolaitoksen viimei-

simmän analyysin mukaan vastuullisuusproﬁilimme on hyvä eivätkä

käytetyt mittausmenetelmät tuoneet esiin merkittävästi heikompia

tuloksia verrattuna sijoitusmarkkinoita kuvaaviin vertailuindekseihin.

Erityisesti ympäristökuormitusta mittaavat tulokset ovat pääosin ol-

leet salkun vertailuindeksejä paremmat koko mittaushistorian aikana

ja ovat sitä edelleen.

Suorien yritysvelkakirjasijoitustemme osalta salkkumme his-

toriallinen kehitys on mennyt hyvään suuntaan ja usea mittari

osoittaa vertailuindeksiä parempia tuloksia. Erityisesti painotetun

Tilinpäätöksen liitetiedot 74Tilinpäätös 2021

hiili-intensiteetin vähennys, vertailuindeksiä matalampi vedenkulutus

sekä vertailuindeksiä matalampi altistuma toimialoihin, joilla on arvi-

oitu olevan negatiivisia vaikutuksia ympäristölle tai ihmisten tervey-

delle, ovat positiivisia huomioita tuloksista.

Osakesijoitustemme osuudessa ja strategiassa on tehty merkittä-

viä muutoksia, joiden johdosta historiallisen kehityksen arviointi on

hankalaa. Oleellisin havainto on tämänhetkinen tilanne, jonka mukaan

vastuullisuusproﬁilissa ESG-mittareiden osalta ei poiketa merkittä-

västi vertailuindeksistä tai tulokset ovat vertailuindeksiä paremmat.

Osakesijoitustemme ympäristöjalanjälki on kuitenkin kokonaisuute-

na selvästi sijoitusuniversumia kuvaavaa vertailuindeksiä parempi.

Vastuullisuusproﬁilimme kannalta on huomioitava, että suurimmassa

osassa osakerahastoista noudatetaan laajoja poissulkukriteerejä ja ne

on määritelty EU:n SFDR-luokittelussa Artikla 8:n mukaisiksi rahas-

toiksi, joissa vastuullisuus on integroitu osaksi salkunhoitoa.

4.2 Suhdannepuskuri

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan Työl-

lisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa

olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyys-

vakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tulojen ja me-

nojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri. Puskurin enimmäis-

määrä oli vuonna 2021 kuuden prosenttiyksikön työttömyysastetta

vastaava vuotuisten menojen määrä. Suhdannepuskurissa voi olla

syvässä suhdannetaantumassa alijäämää vastaava menojen määrä.

Puskuriin kertyneiden varojen sijoittamista säännellään rahaston si-

joitusperiaatteissa sekä vuosittain vahvistettavassa sijoitussuunnitel-

massa. Velkarahoituksen käyttöä säännellään lisäksi velanhoitosuun-

nitelmassa.

Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston

vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan kyseisen vuoden keskimää-

räisellä työttömyysasteprosentilla ja kerrotaan luvulla 6. Alla olevasta

taulukosta selviää suhdannepuskurin määrä sekä laissa tarkoitetut

puskurin enimmäis- ja vähimmäismäärä.

milj. euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Suhdannepuskurin määrä 633 1 045

Suhdannepuskurin enimmäismäärä 2 220 2 078

Suhdannepuskurin vähimmäismäärä -2 220 -2 078

Tilinpäätöksen liitetiedot 75Tilinpäätös 2021

5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

tuhatta euroa 1.1–31.12.2021 1.1–31.12.2020

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan vakuutusmaksut 1 156 781 990 144

Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 082 2 003

Yhteensä 1 158 862 992 147

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan vakuutusmaksut 1 238 402 1 070 893

Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 705 1 157

Yhteensä 1 241 107 1 072 050

Perimiskulutuotot ja luottotappiot

Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 340 268

Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 281 445

Perimiskulutulot 159 190

Yhteensä 780 903

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut

Omavastuumaksut 14 944 14 113

Jaksotus 7 826 12 266

Yhteensä 22 770 26 379

Työsopimuslain (TSL) mukaiset korvaukset

TSL:n mukaiset korvaukset ja lomautustulot 1 127 1 046

Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -473 -635

Yhteensä 654 412

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys

Ansiopäiväraha 896 630 882 897

Lomautuspäiväraha 0 333 360

Vuorottelukorvaus 9 225 9 800

Edellisen vuoden tasauserä 2 635 0

Aikuiskoulutusetuudet 2 192 2 381

Hallintokulujen lisärahoitus 0 20 000

Yhteensä 910 681 1 248 438

Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 3 334 855 3 340 330

Tilinpäätöksen liitetiedot 76Tilinpäätös 2021

6 MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Työllisyysrahaston maksamat

osuudet

Muu ansiopäiväraha -875 669 -820 091

Lisäpäivä-päiväraha -115 638 -118 512

Lomautuspäiväraha -442 243 -413 129

Vuorottelukorvaus -11 960 -12 641

Hallintokulukorvaus -12 656 -8 716

Edellisen vuoden tasausmaksu -4 627 622

Yhteensä -1 462 793 -1 372 467

Työttömyyskassoille maksetut

valtion osuudet

Muu ansiopäiväraha -878 234 -866 040

Lomautuspäiväraha 0 -333 360

Vuorottelukorvaus -9 225 -9 800

Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -8 623 -10 201

Hallintokulukorvaus -9 773 -6 656

Hallintokulujen lisärahoitus 0 -20 000

Edellisen vuoden tasausmaksu -3 572 937

Yhteensä -909 426 -1 245 120

Eläketurvakeskus

Edellisen vuoden tasausmaksu -66 779 -17 813

Kuluvan tilikauden maksu -835 000 -851 800

Yhteensä -901 779 -869 613

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Valtion Eläkerahasto

Edellisen vuoden tasausmaksu -1 139 -571

Kuluvan tilikauden maksu -10 087 -8 625

Yhteensä -11 226 -9 196

Kansaneläkelaitos

Edellisen vuoden tasausmaksu 1 0

Perusturva, korotusosa,

työllistymisohjelmalisä -239 000 -207 300

Yhteensä -238 999 -207 300

Aikuiskoulutusetuudet

Stipendit -10 415 -10 617

Aikuiskoulutustuet -175 307 -186 858

Etuuksien perintäkulut -6 -4

Yhteensä -185 728 -197 479

Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuluvan tilikauden maksu -14 391 -24 909

Yhteensä -14 391 -24 909

Työttömyysturvan

jäsenvaltiolaskutus

Jäsenvaltioiden laskutus -40 -85

Rahaston laskutus 73 119

Yhteensä 33 33

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -3 724 310 -3 926 051

Tilinpäätöksen liitetiedot 77Tilinpäätös 2021

7 HALLINTOKULUT

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Henkilöstökulut

Palkat, palkkiot ja etuudet -7 887 -6 955

Eläkekulut

– maksupohjaiset järjestelyt -1 341 -1 118

Henkilösivukulut -258 -211

Yhteensä -9 486 -8 283

Henkilöstökuluista johdon palkat

ja palkkio-osuus

Johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja) -635 -563

Toimitusjohtaja -169 -162

Hallitus ja hallintoneuvosto -155 -153

Eläkekulut

– maksupohjaiset järjestelyt -151 -134

Yhteensä -1 110 -1 013

Muut hallintokulut

IT-kulut -3 019 -2 735

Muuthenkilöstökulut -575 -715

Toimistotiloihinliittyvätkulut -975 -188

Toimistokulut -2 114 -1 430

Muutkulut -4 410 -2 968

Poistot -4 801 -4 268

Muuttulot 0

Yhteensä -15 893 -12 304

Tilintarkastajien palkkiot

Lakisääteinen tilintarkastus -92 -85

Muut palkkiot -33 0

Yhteensä -126 -85

Hallintokulut yhteensä -25 505 -20 672

Henkilöstön määrä 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Työntekijät

Kokoaikaiset työntekijät 135 139

Osa- ja määräaikaiset työntekijät 16 32

Yhteensä 151 171

Tilinpäätöksen liitetiedot 78Tilinpäätös 2021

8 RAHOITUSKULUT

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Lainarahoituksen kulut

Limiittipalkkiot -2 350 -2 221

Lainojen kulujaksotukset -267 -137

Lainojenkorkokulut 730 288

Yhteensä -1 887 -2 070

Rahoituskulut yhteensä -1 887 -2 070

Tilinpäätöksen liitetiedot 79Tilinpäätös 2021

9 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

tuhatta euroa Toimitilojen perusparannus Koneet ja kalusto IFRS 16 Käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 1 013 1 741 3 257 6 011

Lisäykset 0 0 3 735 3 735

Vähennykset -1 013 -1 741 -3 257 -6 011

Hankintameno 31.12.2021 0 0 3 735 3 735

Kertyneet poistot 1.1.2021 1 013 1 697 2 571 5 281

Tilikauden poistot 0 43 686 729

Vähennysten kertyneet poistot -1 013 -1 741 -3 257 -6 011

Kertyneet poistot 31.12.2021 0 0 0 0

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 0 43 686 730

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 0 0 3 735 3 735

tuhatta euroa Toimitilojen perusparannus Koneet ja kalusto IFRS 16 Käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 1 013 1 741 3 257 6 011

Lisäykset 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2020 1 013 1 741 3 257 6 011

Kertyneet poistot 1.1.2020 1 013 1 597 1 302 3 912

Tilikauden poistot 0 100 1 269 1 369

Kertyneet poistot 31.12.2020 1 013 1 697 2 571 5 281

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 0 144 1 955 2 099

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 0 43 686 730

Tilinpäätöksen liitetiedot 80Tilinpäätös 2021

10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

tuhatta euroa Ohjelmistot

Ohjelmistojen

kehittämismenot

Keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet * Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 910 11 250 1 975 14 135

Lisäykset 0 0 667 667

Siirto erien välillä 0 2 642 -2 642 0

Hankintameno 31.12.2021 910 13 892 0 14 802

Kertyneet poistot 1.1.2021 803 6 428 0 7 231

Tilikauden poistot 53 3 903 0 3 956

Kertyneet poistot 31.12.2021 856 10 331 0 11 187

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 107 4 821 1 975 6 902

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 54 3 560 0 3 614

tuhatta euroa Ohjelmistot

Ohjelmistojen

kehittämismenot

Keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet * Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020 787 8 162 2 413 11 362

Lisäykset 123 3 088 2 650 5 861

Vähennykset 0 0 -3 088 -3 088

Hankintameno 31.12.2020 910 11 250 1 975 14 135

Kertyneet poistot 1.1.2020 743 3 603 0 4 346

Tilikauden poistot 60 2 825 0 2 885

Kertyneet poistot 31.12.2020 803 6 428 0 7 231

Kirjanpitoarvo 1.1.2020 44 4 559 2 413 7 015

Kirjanpitoarvo 31.12.2020 107 4 821 1 975 6 902

* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen.

Vuonna 2021 aktivoidut kehittämismenot koostuvat koulutusetuuksien uutta käsittelyprosessia tukevan tietojärjestelmän kehittämisestä.

Tilinpäätöksen liitetiedot 81Tilinpäätös 2021

11 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISET JA -VELAT

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Työnantajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset* 922 4402

Palkansaajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset* 1980 1941

Viivästyskorko-japerimiskulusaamiset* 455 754

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 3356 7097

Jaksotetuttyöttömyysvakuutusmaksusaamiset 622164 535768

Työttömyysvakuutusmaksusaamisetyhteensä 625 520 542 866

Työttömyysvakuutusmaksuvelat

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Ennakkomaksut 298 332

Palautusmaksut 1548 1468

Työttömyysvakuutusmaksuvelatyhteensä 1846 1800

* Sisältää vakuutusmaksusaamisten luottotappiovaraukset (liitetieto 12).

Tilinpäätöksen liitetiedot 82Tilinpäätös 2021

12 ELINIÄNODOTETUTLUOTTOTAPPIOTTYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU-

SAAMISISTAJATAKAISINPERITTÄVISTÄAIKUISOPISKELIJANETUUKSISTA(IFRS 9)

tuhatta euroa

Työnantajan

työttömyysvakuutus-

maksusaamiset

Palkansaajan

työttömyysvakuutus-

maksusaamiset

Työttömyysvakuutus-

maksujenviivästyskorko

japerimiskulusaamiset

Takaisinperittävät

aikuisopiskelijan

etuudet* Yhteensä

1.1.2021 -2 640 -4 944 -522 -120 -8 225

Muutos -312 -498 -78 -19 -906

31.12.2021 -2 951 -5 442 -600 -139 -9 132

1.1.2020 -2 910 -3 834 -150 -1 894 -8 788

Muutos 271 -1 110 -372 1 774 563

31.12.2020 -2 640 -4 944 -522 -120 -8 225

* Takaisin perittävien aikuisopiskelijan etuuksien luottotappiomallia muutettiin vuonna 2020.

Tilinpäätöksen liitetiedot 83Tilinpäätös 2021

13 MUUT SAAMISET

Pitkäaikaiset muut saamiset

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Muut saamiset (vuokravakuus) 328 328

Pitkäaikaiset muut saamiset yhteensä 328 328

Lyhytaikaiset muut saamiset

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Saamisettyöttömyyskassoilta 14 311 16 527

Eläketurvakeskushyvityskorko 9 437 0

Koulutustukisaamiset 1 678 1 855

Koulutuskorvaussaamisetvaltiolta 3 0

Työnantajanomavastuusaamisetjatyösopimus-

lainmukaisetkorvaussaamiset 1 500 637

SaamisetValtionEläkerahastolta 102 93

SaamisetSosiaali-jaterveysministeriöltä 5 072 19 668

SaamisetKELA:lta 46 36

Ennakkomaksut 312 794

Verosaamiset 10 1

Palkkaturva (TEM) 13 821 2 141

Lyhytaikaisetmuutsaamisetyhteensä 46 292 41 751

Muut saamiset yhteensä 46 621 42 079

Tilinpäätöksen liitetiedot 84Tilinpäätös 2021

14 NETTOVOITOT SIJOITUSOMAISUUDEN KÄYPÄÄN ARVOON

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Osinkotuotot 659 731

Myyntivoitot 1980 2 102

Muuttuotot 38 37

Korkotuotot netto 3460 4 011

Valuuttakurssivoitotnetto 10 147

Arvonmuutoksetnetto 9115 -3 137

Myyntitappiot -10889 -16 711

Muutkulut -247 -250

Sijoitustoiminnan nettotuotot 4 124 -13 072

Tilinpäätöksen liitetiedot 85Tilinpäätös 2021

15 SIJOITUSOMAISUUS

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulos-

vaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoitusvaroiksi

ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu pääasias-

sa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka perustuvat

saatavilla olevaan markkinainformaatioon. Käypään arvoon arvostetut

rahoitusinstrumentit on ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon perus-

tuen siihen, ovatko markkinat, joilla instrumenteilla käydään kauppaa,

toimivat ja ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot mark-

kinoilta objektiivisesti todennettavissa seuraavasti:

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla

noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitusva-

rojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi

muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla noteerattuja

hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin

markkinatietoihin.

Tilinpäätöksen liitetiedot 86Tilinpäätös 2021

Alla olevissa taulukoissa on eritelty sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon

hierarkian tasoille jaoteltuina. Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä.

tuhatta euroa

31.12.2021 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 118 939 75 079 194 018

Pankkijoukkovelkakirjat 232 603 232 603

Yritysjoukkovelkakirjat 148 066 148 066

Rahasto- ja osakesijoitukset 221 257 18 815 240 072

Mezzanine-rahastot 1 988 1 988

Talletukset 105 140 105 140

Sijoitustodistukset 21 017 21 017

Kuntatodistukset 1 000 1 000

Yritystodistukset 61 512 61 512

Vaihtoehtoiset sijoitukset 40 877 40 877

Yhteensä 720 864 282 563 42 865 1 046 293

tuhatta euroa

31.12.2020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 295 501 100 121 395 623

Pankkijoukkovelkakirjat 287 424 287 424

Yritysjoukkovelkakirjat 78 879 78 879

Rahasto- ja osakesijoitukset 168 447 13 847 182 295

Mezzanine-rahastot 2 904 2 904

Talletukset 62 370 62 370

Sijoitustodistukset 41 078 41 078

Kuntatodistukset

Yritystodistukset 125 283 125 283

Vaihtoehtoiset sijoitukset 18 566 18 566

Yhteensä 830 252 342 700 21470 1 194 422

Tilinpäätöksen liitetiedot 87Tilinpäätös 2021

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

tuhatta euroa 1.1.2021

Realisoitumattomat

voitot/tappiot

Realisoituneet

voitot/tappiot Ostot Myynnit 31.12.2021

Mezzanine-rahastot 2 904 454 19 -1 389 1 988

Vaihtoehtoiset sijoitukset 18 566 1 074 21 237 40 877

Yhteensä 21 470 1 528 0 21 256 -1 389 42 865

tuhatta euroa 1.1.2020

Realisoitumattomat

voitot/tappiot

Realisoituneet

voitot/tappiot Ostot Myynnit 31.12.2020

Mezzanine-rahastot 2 037 877 10 -19 2 904

Vaihtoehtoiset sijoitukset 17 449 -756 421 2009 -558 18 566

Yhteensä 19 485 121 421 2019 -577 21 470

Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntatodistuk-

set on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmällä perustuen

raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään sekä termiinikurssiin

siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan elementtejä. Johdon

harkinnan perusteella diskonttaustekijää on oikaistu sijoituskohteen

luottoriskin muutoksen vaikutuksella. Oikaisulla ei ole ollut merkittä-

vää vaikutusta.

Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat mezzanine-rahastot, joiden arvos-

tus perustuu rahastoyhtiön laatimiin arvostuksiin. Sijoitusrahastot on

arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään perustuvaan

substanssiarvoon ja ne on luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3 rahaston markki-

noiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella.

Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin pörssissä ja ne on luokiteltu

tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on vähäinen.

Tilinpäätöksen liitetiedot 88Tilinpäätös 2021

16 RAHAVARAT

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Pankkitilit 292 326 636 292

Rahavarat yhteensä 292 326 636 292

17 LAINAT

Pitkäaikaiset lainat

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Työllisyysrahasto joukkovelkakirjalainat 1 198 945 1 199 122

Pitkäaikaiset lainat yhteensä 1 198 945 1 199 122

Lyhytaikaiset lainat

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Yritystodistukset 100 242 87 512

Lyhytaikaiset lainat yhteensä 100 242 87 512

Tilinpäätöksen liitetiedot 89Tilinpäätös 2021

18 MUUT VELAT

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Ostovelat 861 418

Siirtovelat 15099 4995

Omavastuumaksutulonjaksotus 11270 19561

Eläketurvakeskuspääomajaksotus 0 1000

Työ-jaelinkeinoministeriö,palkkaturvajaksotus 28212 27049

Eläketurvakeskusveloituskorko 8319 1366

ValtionEläkerahastojaksotus 610 914

Sosiaali-jaterveysministeriövelka 9 8

TSL STM-osuus 564 687

Hallintokulujaksotuksia 531 207

Velattyöttömyyskassoille 7937 28069

Lomapalkkavelka 1144 1096

Vuokrasopimusvelka 3735 574

Etuudetennakonpidätysvelka 5689 4143

Korkojaksotukset -166 26

Muutvelatyhteensä 83813 90113

Tilinpäätöksen liitetiedot 90Tilinpäätös 2021

19 NETTOVARALLISUUSLASKELMAN

ULKOPUOLISET VASTUUT JA SAAMISET

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Kokonaissitoumus 5 250 5 250

Toteutunut -5 039 -5 027

Sijoitussitoumukset yhteensä 211 223

Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden mu-

kaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.

Vuokravastuut

Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä ajoneuvon

vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Tilinpäätöshetkellä

toimiston ja varastotilojen vuokra-aikaa on jäljellä 4 vuotta ja 3 kuu-

kautta, minkä jälkeen sopimus on purettavissa 9 kuukauden irtisano-

misajalla. Auton vuokrasopimusaikaa on jäljellä 2 vuotta ja 10 kuu-

kautta.

Tilinpäätöksen liitetiedot 91Tilinpäätös 2021

20 LÄHIPIIRI

Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä.

Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston työ-

markkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työttömyys-

vakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan. Hallin-

toneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta valvoo

Työllisyysrahaston toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriöllä

on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.

Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja

terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläketur-

vakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle sekä

työ- ja elinkeinoministeriölle.

Oheisissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat,

palkkiot ja etuudet. Lukuihin sisältyy palkkasivukulut. Tarkemmat

erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät vuosikertomuksen luvusta

Työllisyysrahaston palkitsemisraportti vuodelta 2021.

Hallituksen ja hallintoneuvoston palkkiot ja muut etuudet

tuhatta euroa 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Palkat, palkkiot ja etuudet 155 153

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 26 24

Yhteensä 181 177

Johtoryhmän palkat ja palkkiot (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta)

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Palkat, palkkiot ja etuudet 635 563

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 97 85

Yhteensä 732 648

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

tuhatta euroa 31.12.2021 31.12.2020

Palkat, palkkiot ja etuudet 169 162

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 28 25

Yhteensä 197 187

92Tilinpäätös 2021

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 22.2.2022

Saana Siekkinen,

puheenjohtaja

Markku Jalonen,

varapuheenjohtaja

Allekirjoitukset

Tuomas Aarto

Minna Etu-Seppälä

Sture Fjäder

Riikka Heikinheimo

Minna Helle

Ilkka Kaukoranta

Patrizio Lainà

Henrika Nybondas-Kangas

Antti Palola

Vesa Rantahalvari

Heikki Taulu

Pirjo Väänänen

Janne Metsämäki,

toimitusjohtaja

93Tilinpäätös 2021

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 23. helmikuuta 2022

KPMG Oy Ab

Marcus Tötterman

KHT

Tilinpäätösmerkintä

94Tilinpäätös 2021

Tilintarkastuskertomus

Työllisyysrahaston hallintoneuvostolle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Työllisyysrahaston

(y-tunnus 1098099-7) tilinpäätöksen tili-

kaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää

laskelman nettovarallisuudesta, laskelman

nettovarallisuuden muutoksesta, rahavirta-

laskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yh-

teenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan rahaston ta-

loudellisesta asemasta, toiminnan tuloksesta

ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksytty-

jen kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(IFRS) mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle

annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suo-

messa noudatettavan hyvän tilintarkastus-

tavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvol-

lisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia rahastosta niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaatimus-

ten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaam-

me tilintarkastusta ja olemme täyttäneet

muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet rahastolle muita kuin

tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet

lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-

denssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on

määritetty perustuen ammatilliseen harkin-

taamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden

luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittä-

misessä, sekä todettujen virheellisyyksien

vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilin-

päätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden

taso perustuu arvioomme sellaisten virheelli-

syyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä

voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta

tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudel-

lisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon

myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadul-

listen seikkojen vuoksi ovat mielestämme

olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuskertomus

95Tilinpäätös 2021

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-

tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu

huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lau-

suntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan

2c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen

virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvat-

tuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin

seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme

huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitus-

hakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu

väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen vir-

heellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja

käsiteltiin tilintarkastuksessa

Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja kerääminen

(tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 5)

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen

ja niiden kerääminen on Työllisyysrahaston

lainsäädännöllinen tehtävä ja tilinpäätöksen

laskelmassa nettovarallisuuden muutoksesta

esitetyt työttömyysvakuutusmaksut tilikaudelta

2021 ovat 3,3 miljardia euroa.

• Työttömyysvakuutusmaksut on määritettävä

siten, että Työllisyysrahasto kykenee suorit-

tamaan vastuullaan olevat velvoitteet. Työt-

tömyysvakuutusmaksut määrätään edellisen

vuoden aikana kalenterivuodeksi kerrallaan.

• Työllisyysrahasto tekee maksujen määrää

koskevan esityksen ja muodostaa eduskunnan

vahvistamien maksuprosenttien ja työnantajien

tulorekisteriin ilmoittamien toteutuneiden

palkkasummatietojen perusteella maksupäätök-

set ja kerää maksusuoritukset.

• Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuutus-

maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä.

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrä on

tilinpäätöksen kannalta merkittävän suuruinen

ja maksun määräämiseen ja keräämiseen

liittyy lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia,

minkä takia tämä on tilintarkastuksen kannalta

keskeinen seikka.

• Tarkastustoiminpiteisiimme on sisältynyt

työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen

prosessin läpikäyntiä ja valvontaympäristön

arviointia.

• Olemme arvioineet työttömyysvakuutusmak-

sujen laskutuksen, perinnän ja valvonnan

prosessia sekä suorittaneet tapahtumavirtojen

aineistotarkastusta.

• Olemme arvioineet ja testanneet kontrolleja,

jotka liittyvät maksujen määrittämiseen ja

vastaanottamiseen sekä maksusuoritusten

valvontaan.

• Olemme varmistuneet sovellettujen maksupro-

senttien oikeellisuudesta ATK-järjestelmäympä-

ristössä.

• Olemme perehtyneet menettelyihin koskien

työttömyysvakuutusmaksujen jaksottamista

suoriteperusteen mukaisesti ja työttömyys-

vakuutusmaksusaamisten arvonalentumisen

laskentaan.

• Tarkastus on kohdistunut myös keskeisten

tietovirtojen ja transaktioiden käsittelyn valvon-

taan, muutoshallintaan ja järjestelmien väliseen

tiedonsiirtoon.

Tilintarkastuskertomus

96Tilinpäätös 2021

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen

ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-

päätöksen laatimisesta siten, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyt-

töön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että

tilinpäätös täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilin-

päätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä

laatiessaan velvollisia arvioimaan rahaston

kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa

tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät

toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin-

päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen

perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan

jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos rahasto ai-

otaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole

muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen

varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai-

suutena väärinkäytöksestä tai virheestä joh-

tuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausun-

tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea var-

muustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olen-

nainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavas-

sa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja

niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilin-

tarkastukseen kuuluu, että käytämme amma-

tillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäy-

töksestä tai virheestä johtuvat tilinpää-

töksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin

riskeihin vastaavia tilintarkastustoi-

menpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa tilintarkastusevidens-

siä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä vää-

rinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittä-

mättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkas-

tuksen kannalta relevantista sisäisestä

valvonnasta pystyäksemme suunnittele-

maan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme

siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon rahaston sisäisen

valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hal-

lituksen ja toimitusjohtajan ollut asian-

mukaista laatia tilinpäätös perustuen

oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastusevi-

Tilintarkastuskertomus

97Tilinpäätös 2021

denssin perusteella johtopäätöksen siitä,

esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epä-

varmuutta, joka voi antaa merkittävää

aihetta epäillä rahaston kykyä jatkaa

toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,

että olennaista epävarmuutta esiintyy,

meidän täytyy kiinnittää tilintarkastus-

kertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä

esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuut-

ta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mu-

kauttaa lausuntomme. Johtopäätöksem-

me perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset ta-

pahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin

johtaa siihen, ettei rahasto pysty jatka-

maan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpää-

töksessä esitettävät tiedot mukaan lu-

kien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja

sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen

perustana olevia liiketoimia ja tapahtu-

mia siten, että se antaa oikean ja riittävän

kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunnitel-

lusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkit-

tävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan

lukien mahdolliset sisäisen valvonnan mer-

kittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuk-

sen siitä, että olemme noudattaneet riippu-

mattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa ta-

pauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat merkit-

tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilin-

tarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme

kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen

seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen

harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei

kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-

tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedul-

listen vaikutusten voitaisiin kohtuudella

odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta

viestinnästä koituva yleinen etu.

Tilintarkastuskertomus

98Tilinpäätös 2021

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 2019

ja siitä tuli yleisen edun kannalta merkittävä

yhteisö tilikauden 2020 aikana. Olemme toi-

mineet rahaston tilintarkastajana sen toimin-

nan alkamisesta alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muus-

ta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-

tuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaa-

tio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhtey-

dessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko

muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritetta-

essa hankkimamme tietämyksen kanssa tai

vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti

virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu sen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintaker-

tomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhden-

mukaisia ja että toimintakertomus on laadittu

toimintakertomuksen laatimiseen sovelletta-

vien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella

johtopäätöksen, että muussa informaatiossa

on olennainen virheellisyys, meidän on ra-

portoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän

asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 23. helmikuuta 2022

KPMG OY AB

Marcus Tötterman

KHT

Tilintarkastuskertomus