Vuosikertomus

1.1.–31.12.2022

2022

2Vuosikertomus 2022 Sisältö

Sisältö

VUOSIKERTOMUS 2022

3 Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4 Toimitusjohtajan katsaus

7 Avainluvut 2022

8 Strategia, missio, visio ja arvot

11 HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

12 Työllisyysrahaston tehtävät

14 Sidosryhmäyhteistyö

15 Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

17 Työttömyysvakuutusmaksut

24 Aikuiskoulutusetuudet

34 Talous

37 Sijoitustoiminta

41 Riskienhallinta

42 Henkilöstö

45 Kurkistus alkaneeseen vuoteen

47 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

60 Palkitsemisraportti

65 TILINPÄÄTÖS

66 Tilinpäätös (IFRS) 2022

69 Tilinpäätöksen liitetiedot

110 Tilintarkastuskertomus

3Vuosikertomus 2022

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

Maksuvalmiutemme pysyi vahvana, ja suhdannepuskuriin

kertyi varallisuutta kahden alijäämäisen vuoden jälkeen.

Panostimme

asiakaskokemuksen

kehittämiseen, ja

asiakastyytyväisyys

palveluihimme

nousi selvästi.

Rahoitimme työttömyys-

ja aikuiskoulutusetuuksia

2 832

miljoonalla eurolla.

Valmistauduimme

vuodenvaihteessa

2023 voimaan tulleen

muutosturvauudistuksen

toimeenpanoon.

Vuoden 2022 avainasiat

4Vuosikertomus 2022

Toimitusjohtajan katsaus

Vuoden 2022 alussa Suomen talouden

näkymät olivat vielä kohtuulliset, mutta

tilanne muuttui nopeasti Venäjän aloi-

tettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan

helmikuussa. Työllisyys Suomessa kehittyi

haastavasta toimintaympäristöstä huoli-

matta kuitenkin myönteisesti vuoden 2022

aikana.

Muuttuneiden näkymien vuoksi tarkis-

timme alaspäin arviotamme vuoden 2022

tuloksesta maaliskuussa. Hyvänä jatku-

nut työllisyyskehitys näkyi rahaston ta-

loudessa, ja annoimme kaksi positiivista

tulosvaroitusta loppukesällä. Vuoden 2022

tulos muodostui lopulta selvästi budjetoitua

paremmaksi, ja Työllisyysrahaston suhdan-

nepuskuriin kertyi varallisuutta kahden

alijäämäisen vuoden jälkeen.

Maksuvalmiutemme pysyi edelleen hy-

vänä, ja työttömyysetuuksien rahoitus

varmistettiin. Alkuvuodesta uusimme

pankkilainalimiittimme, mikä toi lisää var-

muutta maksuvalmiuteemme.

Epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyi vuo-

den aikana. Tiivistimme entisestään talou-

den seurantaa ja raportointia Finanssival-

vonnalle. Lisäksi nostimme valmiuttamme

kyberturvallisuusuhkiin varautumisessa

sekä panostimme henkilöstömme jaksami-

seen ja hyvinvointiin uudessa haastavassa

tilanteessa.

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta on-

nistuimme hoitamaan lakisääteiset palve-

lumme tavoitteidemme mukaisesti.

Asiakastyytyväisyys rahaston palve-

luihin nousi selvästi edellisvuoteen

verrattuna. Kiitos hyvästä työstä

kuuluu osaaville ja ammattitai-

toisille rahastolaisille.

5Vuosikertomus 2022

HYBRIDITYÖSKENTELYÄ

UUSISSA TOIMITILOISSA

Tammikuun alussa muutimme Helsingin

Ruoholahdessa sijaitsevaan monitoimiti-

latoimistoon, joka suunniteltiin ja remon-

toitiin meille pohjautuen henkilöstömme

tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Korona-

vuosien kokoaikaisesta etätyöskentelystä

siirryimme työskentelemään hybridityö-

mallilla toukokuussa. Samalla käynnistim-

me kokeilun, jossa hyväksi todetun laajan

etätyömahdollisuuden lisäksi teimme työtä

myös toimistolla yhteisesti sovituin peri-

aattein. Kokeilu oli onnistunut, ja se va-

kiintui rahaston uudeksi toimintamalliksi

lokakuusta alkaen.

Toimintasuunnitelmamme mukaisesti

olemme vuoden aikana muun muassa pa-

rantaneet tietoturvaa ja tietosuojaa, raken-

taneet ja vahvistaneet digitalisoitumisen

edellytyksenä olevia osaamisia, jalkautta-

neet viime vuoden puolella valmistunutta

asiakasstrategiaamme sekä kehittäneet

asiakasviestintäämme esimerkiksi avaa-

malla aikuiskoulutustukiasiakkaillemme

uudet, kokonaan omat verkkosivut.

Syyskuussa sidosryhmäyhteistyömme

huipentui, kun järjestimme Työttömyyskas-

sojen Yhteisjärjestö TYJ:n kanssa Nordiskt

Arbetslöshetsförsäkringsmöte -seminaarin.

Seminaariin osallistui 79 työttömyysturva-

asiantuntijaa Pohjoismaiden työttömyys-

kassoista, työvoimaviranomaisista sekä

asianomaisista ministeriöistä. Seminaarin

teemana oli työttömyysturvajärjestelmien

toimivuus ja taloudellinen kestävyys kriisi-

en aikana.

Toimitusjohtajan katsaus

Koronavuosien koko-

aikaisesta etätyöskentelystä

siirryimme työskentele-

mään hybridityömallilla.

6Vuosikertomus 2022

VALMISTAUTUMISTA JA VALMISTELUA

ERI LAKIMUUTOKSIIN

Kesäkuussa eduskunta hyväksyi muutos-

turvaa ja työttömyysturvan lisäpäiviä kos-

kevan lakiesityksen, jonka mukaan työttö-

myysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain

ja tilalle tulee muutosturvapaketti, jonka

rahoituksesta me Työllisyysrahastossa vas-

taamme. Edellisvuoden tapaan jatkoimme

valmistautumista uuteen tehtävään raken-

tamalla käsittelyprosessin ja sitä tukevan

tietojärjestelmän, joka otettiin käyttöön

vuodenvaihteen jälkeen. Järjestelmän ke-

hitystyö jatkuu myös vuonna 2023.

Kevään aikana sosiaali- ja terveys-

ministeriön asettama jatkuvan oppimisen

työryhmä arvioi maksamiemme ammatti-

tutkintostipendin ja koulutuskorvauksen

uudistamista. Huhtikuussa työnsä päät-

tänyt työryhmä ei tehnyt konkreettisia

lainmuutosesityksiä. Lisäksi opetus- ja

kulttuuriministeriö käynnisti arvioinnin

aikuiskoulutusetuuksien vaikuttavuu-

desta. Arviointityön tulokset julkaistaan

keväällä 2023, ja siitä tulevat mahdolliset

muutokset jäävät seuraavalla vaalikaudella

päätettäviksi.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

ENNAKOITU KOROTUSPAINE

EI TOTEUTUNUT

Vuosina 2021 ja 2022 työttömyysvakuu-

tusmaksuja korotettiin maltillisesti. Työl-

lisyyden ja rahaston talouden myönteinen

kehitys mahdollistivat sen, että esitimme

vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksujen

pitämistä vuoden 2022 tasolla. Nykyisel-

lä maksutasolla voimme turvata rahaston

maksuvalmiuden ja etuuksien rahoituksen

samalla, kun rahaston suhdannepuskuriin

kertyy varoja.

JANNE METSÄMÄKI

toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Työttömyysturvan lisäpäivien tilalle tulee muutosturvapaketti,

jonka rahoituksesta Työllisyysrahasto vastaa.

7Vuosikertomus 2022

Avainluvut 2022

Luvut ovat miljoonina euroina.

Tulot 2018 2019 2020 2021 2022 Muutos € Muutos %

Työnantajamaksutulo 1 458 1 238 993 1 160 1 327 167 14 %

Palkansaajamaksutulo 1 519 1 379 1 073 1 241 1 424 183 15 %

Valtionosuudet 774 688 1 248 911 717 -194 -21 %

Omavastuumaksutulo 50 39 26 23 22 -1 -4 %

Nettorahoitustuotot -7 8 -16 3 -34 -37 -

Tulot yhteensä 3 794 3 353 3 324 3 338 3 456 118 4 %

Menot 2018 2019 2020 2021 2022 Muutos € Muutos %

Työttömyyskassat -1 068 -954 -1 372 -1 463 -1 039 -424 -29 %

Valtionosuus kassat -774 -685 -1 245 -909 -714 -195 -21 %

Eläketurvakeskus -620 -577 -870 -902 -596 -306 -34 %

Kansaneläkelaitos -228 -206 -207 -239 -243 4 2 %

Aikuiskoulutusetuudet -187 -187 -197 -186 -189 3 2 %

Työ- ja elinkeinoministeriö -20 -24 -25 -14 -20 6 43 %

Valtion Eläkerahasto -12 -8 -9 -11 -8 -3 -27 %

Hallintokulut -13 -19 -21 -26 -23 -3 -12 %

Menot yhteensä -2 921 -2 659 -3 947 -3 750 -2 832 -918 -24 %

Kauden tulos 872 694 -623 -412 625

Nettovarallisuus 969 1 668 1 045 633 1 258

8Vuosikertomus 2022

Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia

sisältää mission, vision,

strategiset tavoitteet sekä arvot.

Missiomme eli perustehtävämme on

Tuomme turvaa työn muutoksissa

. Visio-

namme on olla ylivertainen sosiaaliturvan

toimeenpanija.

Arvomme ovat: asiakkaamme ensin, uudis-

tamme, kehitymme, toimimme ja olemme

yhtenäinen joukkue.

Vuonna 2022 jatkoimme toimintamme

kehittämistä sekä strategisten tavoittei-

demme edistämistä. Siinä keskeistä oli

toiminnan vaatimustenmukaisuuden var-

mistaminen, digitalisaation edistäminen ja

hyvän palvelun varmistaminen asiakkail-

lemme. Pyrimme jatkuvasti tehostamaan

toimintaamme ja parantamaan sen laatua

sekä vahvistamaan työntekijöidemme

osaamista tukemaan tätä kehitystä.

Asiakasstrategian avulla kehitämme

suunnitelmallisesti palveluitamme ja

toimintatapojamme asiakkaidemme sekä

toimintaympäristön tarpeiden mukaises-

ti – eli nostamme arvojemme mukaisesti

asiakkaat entistä vahvemmin etusijalle.

Vuonna 2022 jatkoimme asiakaspalvelun

ja aikuiskoulutusetuuksien asiointipalve-

lun kehitystä, mikä näkyi mm. selkeänä

asiakastyytyväisyyden kasvuna.

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

9Vuosikertomus 2022

Työllisyysrahaston strategia

Strategia, missio, visio ja arvot

Arvot

Visio

Ylivertainen

sosiaaliturvan

toimeenpanija

Asiakkaamme

ensin

Uudistamme

Kehitymme

Toimimme

Olemme

yhtenäinen

joukkue

Lisäarvon tuottaminen

tiedolla ja

ennakoinnilla

Edelläkävijä asiakaslähtöisessä

palveluiden ja toiminnan vaikuttavuuden

ja tehokkuuden kehittämisessä

Aktiivinen ja

arvostettu toimija

rahaston verkostossa

Hyvinvoiva henkilöstö

ja houkutteleva

työnantaja

Työttömyysvakuutus-

maksujen tasainen

kehitys

Strategiset tavoitteet

Missio

Tuomme turvaa työn

muutoksissa

Muutosvoimat

Osaamisen ja koulutuksen muuttuvat vaatimukset

Sosiaaliturvajärjestelmän muutokset

Poliittisen päätöksenteon sirpaloituminen ja ennakoimattomuus

Koulutuksen ja opiskelutavan muutokset

Työn, työelämän ja toimeentulon muutokset

Rahoitusmarkkinoiden kehitys, vakaus ja vaatimukset

Alueiden ja kansalaisten sosioekonominen polarisoituminen

Asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset, kuluttajakäyttäytymisen murros

Vaatimukset/odotukset julkisten palveluiden integraatioon – "yksi luukku"

10Vuosikertomus 2022 Strategia, missio, visio ja arvot

Strategisina tavoitteinamme ovat

• edelläkävijyys asiakaslähtöisessä

palveluiden kehittämisessä

• toimintamme vaikuttavuuden ja

tehokkuuden kehittäminen

• lisäarvon tuottaminen tiedolla ja

ennakoinnilla

• olla aktiivinen ja arvostettu toimija

rahaston verkostossa

• olla houkutteleva työnantaja, jolla on

hyvinvoiva henkilöstö

• työttömyysvakuutusmaksujen

kehityksen pysyminen tasaisena.

Vuoden 2022 toimintasuunnitelmassamme

pyrimme vastaamaan ensisijaisesti näihin

tavoitteisiin.

Tavoitteiden toteutumista seurasimme eri-

tyisesti tehokkuuden, asiakaskokemuksen

ja henkilöstötyytyväisyyden mittareilla.

Strategisten tavoitteiden etenemistä arvi-

oidaan säännöllisesti Työllisyysrahaston

hallituksessa. Hallitus pitää myös vuosit-

tain strategiakokouksen.

MISSIO

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

Tavoitteenamme on olla houkutteleva

työnantaja, jolla on hyvinvoiva henkilöstö.

VISIO

Ylivertainen sosiaaliturvan

toimeenpanija

ARVOT

Asiakkaamme ensin

Uudistumme, kehitymme,

toimimme

Olemme yhtenäinen joukkue

Hallituksen

toimintakertomus

12Hallituksen toimintakertomus 2022

Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston

tärkeimmät tehtävät ovat

työttömyysetuuksien rahoitus,

työttömyysvakuutusmaksujen

määrääminen ja perintä sekä

aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen.

Rahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut,

joita maksavat sekä työnantajat että työn-

tekijät. Maksuprosentit vahvistetaan vuo-

sittain eduskunnan hyväksymällä lailla.

Työttömyysvakuutusmaksut määrätään

työnantajan tulorekisteriin ilmoittamien

tietojen perusteella. Rahastolla on sen tu-

lojen ja menojen erotuksena syntyvä suh-

dannepuskuri ja sillä pyritään turvaamaan

vakaata maksukehitystä. Puskurin avulla

voidaan tasata maksujen nousupainetta,

kun työttömyysturvan menot kasvavat.

Työllisyysrahaston rahoittamia etuuksia

ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan

maksamat työttömyyspäivärahat sekä

rahaston itsensä maksamat aikuiskoulu-

tustuki ja ammattitutkintostipendi. Vuoden

2023 alusta Työllisyysrahastolle kuuluu

myös uuden muutosturvan rahoitustehtävä.

Työllisyysrahasto vastaa myös työttömyys-

päivärahan, vuorotteluvapaan ja aikuis-

koulutustuen maksuajalta kertyvän työ-

eläkkeen rahoituksesta. Työllisyysrahasto

välittää työttömyyskassoille valtion maksa-

man peruspäivärahan suuruisen osuuden

työttömyyspäivärahoihin.

Työllisyysrahaston toimintaa valvoo

Finanssivalvonta.

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

milj.

euroa

Työttömyyskassoille maksetut

rahoitusosuudet, milj. euroa

Työttömyysaste, %

2018 2019 2020 2021 2022

Työllisyysrahaston rahoitus

työttömyyskassoille

1 842 1 639 2 618 2 372 1 753

7,4 %

6,7 %

7,7 %

6,8 %

7,7 %

13Hallituksen toimintakertomus 2022 Työllisyysrahaston tehtävät

Työnantajat

rahoittaa osuuden

työttömyysturvasta

verovaroin.

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

Lisäksi he maksavat

tietyissä tilanteissa

omavastuumaksun sekä

työsuhteen päättymisriitojen

ja työsopimuslain mukaisesta

yhteensovituksesta korvauksen.

Valtio

Palkansaajat

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

1 424

milj. €

Kerätyt

maksut

3 491

milj. €

1 349

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Vuoden 2022 luvut

Työllisyys-

rahasto

Maksamme työttömyys-

turvan ajalta kertyneen

eläketurvan Eläke-

turvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle.

milj. €

604

Maksamme perus-

päivärahan osuuden

Kelalle.

milj. €

243

Maksamme palkka-

turvan osuuden työ- ja

elinkeinoministeriöön.

milj. €

1 039

Maksamme ansio-

sidonnaisen päivä-

rahan osuuden

työttömyyskassoille.

Maksamme valtion

osuuden työttömyys-

turvasta työttömyys-

kassoille.

Rahoitamme

koulutuskorvausta

(vain kunnat, seura-

kunnat, yhdistykset ja

säätiöt ovat oikeutettuja).

milj. €

178

Rahoitamme

aikuiskoulutustukea.

Rahoitamme

ammattitutkinto-

stipendejä.

milj. €

714

Maksetut

rahoitusosuudet*

*Sisältää hallintokulut

2 832

milj. €

717

milj. €

8,8

milj. €

11,5

Ylijäämä

kartutti

suhdanne-

puskurin

nettovarallisuutta

625 milj. €.

Suhdanne-

puskurissa

netto-

varallisuutta

yhteensä

1 258

milj. €

14Hallituksen toimintakertomus 2022 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö

Työllisyysrahasto toimii laajasti yhteistyös-

sä monien eri tahojen kanssa. Lakisääteis-

ten tehtävien hoitamisessa olemme tii-

viissä yhteistyössä ministeriöiden kanssa

(STM, TEM, VM, OKM). Olemme osa laki-

sääteistä sosiaalivakuutusta. Työttömyys-

kassat, Kela, ETK, TVK sekä työeläkeyhtiöt

ovat näissä asioissa yhteistyökumppanei-

tamme. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat

mukana Työllisyysrahaston hallinnossa

ja rahasto tekee yhteistyötä järjestöjen

kanssa. Aikuiskoulutustuen maksajana

rahaston kiinteä yhteistyökumppani on op-

pilaitokset. Toimimme yhteistyössä jatku-

van oppimisen ja työllisyyden palvelukes-

kuksen kanssa. Työllisyysrahaston tehtävä

edellyttää hyvää ja toimivaa yhteistyötä

pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.

Viestimme ja vuorovaikutamme sidosryh-

miemme kanssa kohdennetusti ja moni-

kanavaisesti, kunkin sidosryhmän tarpeet

huomioiden. Esimerkiksi kansanedustajiin

ja työttömyysvakuutusmaksuja maksaviin

työnantajiin pidämme yhteyttä säännöl-

lisesti uutiskirjeellä. Oppilaitoksille ja

aikuiskoulutustukea hakeville asiakkaille

puolestaan järjestimme webinaareja vuo-

den 2022 aikana.

Syyskuussa järjestimme yhdessä Työttö-

myyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n kanssa

pohjoismaisen työttömyysvakuutusko-

kouksen, johon osallistui työttömyysturva-

asiantuntijoita Pohjoismaiden työttömyys-

kassoista, työvoimaviranomaisista sekä

asianomaisista ministeriöistä. Kokouksen

teemana oli työttömyysturvajärjestelmien

toimivuus ja taloudellinen kestävyys

kriisien aikana.

Tavoitteenamme on myös toimia medialle

kiinnostavana tietolähteenä palkansaajan

sosiaaliturvaan, työttömyysvakuutusmak-

suihin ja osaamisen uudistamiseen liitty-

vissä aiheissa. Tarjoamme ja toimitamme

tietoja muiden sidosryhmien lisäksi me-

dialle sekä julkaisemme säännöllisesti

mediatiedotteita. Viime vuosina olemme

lisänneet viestintää Työllisyysrahaston

talouteen ja kansantalouden kehitykseen

liittyvistä asioista. Vuonna 2022 aloitimme

myös videosarjan, jossa asiantuntijamme

käsittelevät jatkuvaan oppimiseen ja ai-

kuiskoulutustukeen liittyviä aiheita.

15Hallituksen toimintakertomus 2022

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

Vuosi 2022 oli asiakas-

palvelussamme ennen

kaikkea asiakaskokemuksen

kehittämisen vuosi.

Alkuvuodesta laajensimme merkittävästi

asiakaskokemuksen mittaamista, min-

kä ansiosta saimme tarkkaa tietoa siitä,

missä jo onnistumme ja missä pitää vielä

parantaa. Mitatun tiedon sekä avoimen

asiakaspalautteen pohjalta kehitimme

ensisijaisesti niitä prosesseja, joissa asia-

kastyytyväisyys oli muita matalampi. Asia-

kaskokemukseen panostamisen ansiosta

asiakastyytyväisyytemme oli läpi vuoden

nousujohteinen. Koko vuoden yhteenlas-

kettu asiakastyytyväisyysindeksi (CSAT,

customer satisfaction index, tyytyväisten

ja erittäin tyytyväisten asiakkaiden osuus

kaikista asiakkaista) saavutti tason 84 %.

Korkeimman palvelukanavakohtaisen

asiakastyytyväisyyden saavutimme pu-

helinpalvelussamme vuonna 2022. Sekä

työttömyysvakuutusmaksupalvelun että

aikuiskoulutusetuuksien puhelinpalvelun

asiakastyytyväisyysindeksi (CSAT) oli läpi

vuoden yli 90 %. Eniten asiakastyytyväi-

syyshaasteita puolestaan oli työttömyysva-

kuutuspalveluiden asiointipalvelussa, sekä

aikuiskoulutustuen työnantajalta tarvitta-

vien tietojen ilmoittamisessa. Vakuutuspal-

veluiden asiointipalvelun uudistaminen on

osa vuonna 2023 käynnistyvää vakuutus-

palveluiden uudistushanketta. Aikuiskou-

lutustuen työnantajien prosessiin teimme

puolestaan palautteiden perusteella uudis-

tuksia joulukuun alussa 2022. Seuraamme

muutosten vaikutusta tuensaajien työn-

antajien asiakastyytyväisyyteen.

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

16Hallituksen toimintakertomus 2022

ASIAKASNEUVONNAN PAINOPISTE

SIIRTYNYT VERKKOON

Asiakasneuvonnassamme painopiste on

siirtynyt voimakkaasti asiointipalveluun

verkossa. Puhelinkanavan yhteydenottojen

määrä on pysynyt edellisvuosien tasol-

la tai jopa kääntynyt hienoiseen laskuun

siinä missä kirjallisen asiakaspalvelun

määrä on kovassa kasvussa erityisesti

etuuspalveluissa.

Aikuiskoulutusetuuksien neuvonnas-

ta suurin osa tapahtui asiointipalvelun

viestitoiminnallisuuden kautta vuonna

2022. Vastaanotimme yhteensä 64 592

viestiä, eli keskimäärin 177 kpl vuoden

jokaisena päivänä. Runsas viestimäärä

yhdistettynä nopean vastaamisen asiakas-

odotukseen asetti meille paineita kehittää

viestitoiminnallisuutta asiakaskokemuk-

sen varmistamiseksi. Toiminnallisuuteen

tekemiemme muutosten avulla saimme

nostettua viestipalvelun asiakastyyty-

väisyysindeksiä (CSAT) alkuvuoden noin

60 % tasosta noin 70 % tasolle toisella

vuosipuoliskolla.

Työttömyysvakuutuspalveluiden neuvon-

nassa puhelinkanava on vielä toistaiseksi

asiointipalvelua suositumpi kanava. Tämä

johtunee osin siitä, että asiointipalvelussa

on asiakaspalautteiden perusteella kehi-

tystarpeita, joihin tulemme vastaamaan

asiointipalvelun uudistamisella.

Työttömyysvakuutuspalveluiden puhelin-

palveluun saapui yhteensä 12 783 (13 421)

puhelua vuonna 2022. Näistä 11 % oli

takaisinsoittoja, joissa asiakas oli jonotta-

misen sijaan jättänyt meille soittopyynnön.

Etuuspalveluiden puhelinkanavan asioin-

timäärät pysyivät niin ikään aikaisempien

vuosien tasolla. Vuonna 2022 vastasimme

etuuspalveluissa 36 254 (38 700) puheluun.

Asiakas voi halutessaan pyytää takaisin-

soittoa puhelinlinjalla jonottamisen välttä-

miseksi. 14 % etuuspalveluihin soittavista

asiakkaista valitsi takaisinsoiton vuonna

2022.

Saapuvan kirjepostin määrä on ollut viime

vuosina laskusuuntainen ja postitse saa-

puu enää lähinnä aikuiskoulutusetuuksien

lisäselvityksiä, verokortteja sekä joidenkin

sidosryhmien asiakirjoja.

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

17Hallituksen toimintakertomus 2022

Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto

määrää ja perii

työttömyysvakuutusmaksut

sekä valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuihin

liittyvien velvoitteiden

hoitamista.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-

lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien

rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-

kuutusmaksua maksavat 18–64-vuotiaat

työntekijät sekä heidän työnantajansa.

Maksuvelvollisuuden alaikäraja nousi

18 vuoteen 1.8.2022. Aikaisemmin mak-

suvelvollisuus alkoi työntekijän täytettyä

17 vuotta. Työnantaja oli velvollinen mak-

samaan työttömyysvakuutusmaksut, jos

hänen maksamansa palkat ylittivät 1 300

euroa vuoden 2022 aikana. Yrittäjän pal-

kasta ei makseta työttömyysvakuutusmak-

sua. Työttömyysturvalaissa (1290/2002) tar-

koitettu osaomistaja on maksuvelvollinen,

mutta maksaa matalampaa palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusmaksun perusteena

olevana palkkana pidetään työ- tai virka-

suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota

tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai

sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Työnantaja pidättää palkansaajan työttö-

myysvakuutusmaksun työntekijän palkas-

ta palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa

palkkatiedot tulorekisteriin. Työllisyys-

rahasto saa tiedot palkoista suoraan tu-

lorekisteristä ja määrää palkkatietojen

perusteella työttömyysvakuutusmaksut

työnantajan maksettavaksi. Työllisyysra-

hasto perii maksut neljä kertaa vuodessa

tammi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa kol-

men edellisen kuukauden palkanmaksun

perusteella. Tulorekisterin käyttö on mah-

dollistanut maksumenettelyn laajan auto-

matisoinnin: 98,4 % päätöksistä annettiin

automaattisesti vuonna 2022.

18Hallituksen toimintakertomus 2022

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN

MÄÄRÄ VUONNA 2022

Maksuprosentit vuonna 2022 (vuoden 2021

luvut suluissa):

• Palkansaajan työttömyysvakuutusmak-

su 1,50 (1,40) % palkasta.

• Työnantajan työttömyysvakuutus-

maksu 0,50 (0,50) % palkasta 2 197 500

(2 169 000) euron palkkasummaan asti

ja sen ylittävältä osalta 2,05 (1,90) %

palkasta.

• Työnantajan keskimääräinen työttö-

myysvakuutusmaksu 1,51 (1,42) %.

• Yrityksen osaomistajan palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksu 0,74 (0,65) %

palkasta, ja yrityksen osaomistajasta

maksettava työnantajan työttömyysva-

kuutusmaksu 0,50 (0,50) % palkasta.

• Valtion liikelaitoksen työttömyysva-

kuutusmaksu 0,50 (0,50) % liikelaitoksen

liiketoiminnasta maksamien palkkojen

yhteismäärästä palkkasumman

2 197 500 (2 169 000) euroon asti ja sen

ylittävältä osalta 1,18 (1,15) % palkasta.

• Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu

0,50 (0,50) % palkasta palkkasumman

2 197 500 (2 169 000) euroon asti ja sen

ylittävältä osalta 1,49 (1,38) % palkasta.

Vuonna 2022 työnantajien maksamat työt-

tömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä

1 327 (1 160) miljoonaa euroa ja työnantajien

maksamat omavastuumaksut yhteensä 22

(23) miljoonaa euroa. Palkansaajien mak-

samat työttömyysvakuutusmaksut olivat

yhteensä 1 424 (1 241) miljoona euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

Keräsimme työttömyysvakuutusmaksuja

yhteensä 2 773 miljoonaa euroa.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2018 2019 2020 2021 2022

Palkansaajat

Työnantajat

milj.

euroa

2 424

1 183

1 241

2 092

1 019

1 073

2 657

1 278

1 379

3 027

1 508

1 519







19Hallituksen toimintakertomus 2022

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTA

Työllisyysrahasto valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien

velvoitteiden hoitamista. Valvonnan tar-

koituksena on varmistaa, että työnantajien

työttömyysvakuutusmaksun perusteeksi

ilmoittamat palkkatiedot vastaavat todel-

lista palkanmaksua ja että työttömyysva-

kuutusmaksut saadaan kerättyä oikean

suuruisina. Valvonnassa voidaan puuttua

maksuvelvollisuuden laiminlyönteihin.

Valvonta kohdistuu kuluvaan vakuutusvuo-

teen ja kolmeen edeltävään vakuutusvuo-

teen. Vuonna 2022 valvoimme vakuutus-

vuosia 2019–2022, joten valvonta kohdistui

ensimmäistä kertaa pelkästään tulorekiste-

rin käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Ennen

tulorekisterin käyttöönottoa työnantajat

ilmoittivat tiedot maksamistaan palkoista

tiedon käyttäjille erikseen. Tuolloin ver-

tasimme valvonnassa työnantajan Työlli-

syysrahastolle ilmoittamaa palkkasummaa

vuosi-ilmoitustietoihin, jotka työnantaja oli

antanut Verohallinnolle.

Vuodesta 2019 alkaen työnantajat ovat

ilmoittaneet palkkatiedot keskitetys-

ti tulorekisteriin, josta tiedon käyttäjät

saavat tarvitsemansa tiedot. Tulorekis-

terin käyttöönotto muutti merkittävästi

työttömyysvakuutusmaksujen valvontaa.

Nykyään Työllisyysrahaston valvonta kes-

kittyy tulorekisterin palkkatietojen oikeel-

lisuuden varmistamiseen. Valvonnassa

tutkimme sekä selkeästi virheellisiä ilmoi-

tuksia että ilmoituksia, joiden oikeellisuut-

ta on muista syistä perusteltua selvittää.

Tulorekisteritietojen lisäksi hyödynnämme

valvonnassa muilta sosiaalivakuuttajilta

ja viranomaisilta saatuja tietoja työnan-

tajista. Pyrimme jatkuvasti kehittämään

valvontaa vastaamaan toimintaympäristön

muutoksiin.

Työllisyysrahasto otti tutkittavaksi 640

(1 691) valvontatapausta vuonna 2022.

Valvonnan perusteella määräsimme lisä-

maksua maksettavaksi 383 417 (noin

2 miljoonaa) euroa ja palautimme maksuja

16 001 (noin 300 000) euroa. Tulorekisterin

käyttöönoton myötä valvontatapausten

lukumäärä ja valvonnan johdosta määrätyt

lisämaksut sekä palautukset ovat vähenty-

neet huomattavasti.

Työttömyysvakuutusmaksut

Tulorekisterin käyttöön-

otto muutti merkittävästi

työttömyysvakuutus-

maksujen valvontaa.

20Hallituksen toimintakertomus 2022

TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN

OMAVASTUUMAKSU

Jos lähellä eläkeikää oleva työntekijä on

irtisanottu tai lomautettu ja hän on jäänyt

pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomau-

tetuksi, Työllisyysrahasto voi määrätä

ja periä työnantajalta työttömyysturvan

omavastuumaksun. Omavastuumaksuilla

rahoitetaan irtisanomisista ja lomautuk-

sista aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Omavastuumaksun määräytymisestä sekä

maksun perintämenettelystä säädetään

työttömyysetuuksien rahoituksesta anne-

tun lain (1998/555) 8 a luvussa.

Työllisyysrahastossa tuli vireille noin

9 700 (10 700) uutta omavastuuasiaa

vuonna 2022. Arviomme mukaan koro-

napandemiasta johtuvien lomautusten

tasaantuminen näkyy vireille tulleiden

asioiden määrän laskuna. Määräsimme



(1 200) tapauksessa.

Omavastuumaksuja kirjattiin noin 22 (23)

miljoonaa euroa vuonna 2022. Keskimää-

räinen käsittelyaika maksupäätökseen

johtaneissa tapauksissa oli 50 (42) päivää.

Kesäkuussa 2022 eduskunta hyväksyi

lakimuutoksia, joiden johdosta oikeus

työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, eli niin

sanottuun eläkeputkeen poistuu. Samalla

omavastuumaksujen kerääminen päättyy.

Uusi lakisääteinen irtisanovan työnantajan

muutosturvamaksu korvaa siirtymäajan

kuluessa omavastuumaksut. Vuonna 1964

syntyneet on viimeinen ikäluokka, joka voi

päästä lisäpäiville ja josta työnantaja on

velvollinen maksamaan omavastuumak-

sun. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneet

henkilöt eivät voi päästä lisäpäiville, eikä

heistä määrätä omavastuumaksua. Oma-

vastuumaksun siirtymäaika päättyy vii-

meistään vuonna 2035.

Työttömyysvakuutusmaksut

Uusi lakisääteinen irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu

korvaa siirtymäajan kuluessa omavastuumaksut.

21Hallituksen toimintakertomus 2022

UUSI IRTISANOVAN TYÖNANTAJAN

MUUTOSTURVAMAKSU

Kesäkuussa 2022 eduskunta hyväksyi lain,

jonka mukaan Työllisyysrahasto alkaa vuo-

den 2023 alusta kerätä uutta irtisanovan

työnantajan muutosturvamaksua. Muutos-

turvamaksun määräytymisestä sekä mak-

sun perintämenettelystä säädetään työttö-

myysetuuksien rahoituksesta annetun lain

(1998/555) 4 a luvussa.

Työnantaja voi olla velvollinen maksa-

maan muutosturvamaksun, jos työnantaja

on irtisanonut 55 vuotta täyttäneen työn-

tekijän tuotannollisista tai taloudellisista

syistä ja työntekijä on ollut työnantajan

palveluksessa vähintään viisi vuotta. Muu-

tosturvamaksuilla rahoitetaan työntekijän

muutosturvapakettia. Muutosturvapaket-

ti koostuu muutosturvakoulutuksesta ja

muutosturvarahasta. Työ- ja elinkeinotoi-

misto järjestää irtisanotulle työntekijälle

kahden kuukauden palkkaa vastaavan

muutosturvakoulutuksen. Lisäksi Kela tai

työttömyyskassa maksaa yhden kuukau-

den palkkaa vastaavan muutosturvarahan.

Vuoden 2022 aikana osallistuimme aktii-

visesti lainvalmisteluun ja tulevan lain

toimeenpanon aloittamiseen. Vuonna

2021 alkaneessa hankkeessa kehitimme

maksujen keräämiseen tarkoitettua tie-

tojärjestelmää, tiedotimme työnantajia ja

sidosryhmiä uudesta maksusta sekä val-

mistauduimme liiketoimintamuutokseen.

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN

YHTEENSOVITUS

Työnantaja, joka on lomauttanut tai päät-

tänyt työntekijän työsopimuksen työsopi-

muslain säännösten vastaisesti, on velvol-

linen maksamaan työntekijälle korvausta.

Korvauksesta vähennetään 75 % työnte-

kijälle työsuhteen päättymisen jälkeen

maksetuista ansiosidonnaisista työttömyy-

setuuksista siltä ajalta, kun korvausta mak-

setaan työttömyydestä johtuvasta palkkae-

tujen menetyksestä. Työnantaja maksaa

vähennykset Työllisyysrahastolle.

Työsopimuslain mukainen

yhteensovitus tehdään,

kun tuomioistuin

tuomitsee maksettavaksi korvausta tai kun

riitaosapuolet sopivat keskenään korvauk-

sesta. Tuomioistuimen on kuultava Työlli-

syysrahastoa, jos kantajalle on työsuhteen

päättämisen jälkeen tai lomautuksen ajalta

maksettu ansioon suhteutettua työttö-

myyspäivärahaa. Työllisyysrahasto antoi

kertomusvuonna yhteensä noin 640 (740)

lausumaa ja sopimuskommenttia.

Työttömyysvakuutusmaksut

22Hallituksen toimintakertomus 2022

TYÖNANTAJAN KOULUTUSKORVAUS

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on

parantaa työnantajan mahdollisuuksia

järjestää työntekijöilleen heidän ammatil-

lista osaamistaan kehittävää koulutusta.

Koulutuskorvaukseen oikeutettuja ovat

työnantajat, joilla ei ole oikeutta työnanta-

jan koulutusvähennykseen verotuksessa,

kuten esimerkiksi kunnat, seurakunnat,

yhdistykset ja säätiöt.

Myönnämme ja maksamme koulutuskor-

vauksen työnantajan tekemän hakemuksen

perusteella. Koulutuskorvausta haetaan

vakuutusvuosittain seuraavan kalenteri-

vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Vuonna 2022 maksoimme koulutus-

korvausta 591 (555) työnantajalle noin 8,8

(8,1) miljoonaa euroa vuoden 2021 koulu-

tuspäiviltä. Korvaukseen oikeutettujen

työnantajien ilmoittamia koulutuspäiviä oli

yhteensä 407 738 (347 762). Koulutuskor-

vausta saaneista työnantajista 308 (292) oli

kuntia ja kaupunkeja.

Työttömyysvakuutusmaksut

Myönnämme

ja maksamme

koulutuskorvauksen

työnantajan tekemän

hakemuksen perusteella.

23Hallituksen toimintakertomus 2022

Työntekijät

maksoivat

1 424

milj. euroa

Työnantajat

maksoivat

1 349

milj. euroa

51,4 % 48,6 %

Saamatta jääneiden

maksujen osuus

0,2 %

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA MAKSOI

työnantajaa tai muuta

maksuvelvollista tahoa

142 347

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KERÄTTIIN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

79 %

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

57 757

Verkkosivujen

katselut

12 773

Puhelut

2 001

Laskurien

käyttökerrat

33 616

Sähköpostit

49 442

Kirjautumiset

asiointipalveluun

4 158

Viestit asiointi-

palvelussa

2 773 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSPÄÄTÖKSIÄ

ANNETTIIN

528 148 kpl

Automaattisten

päätösten osuus

98,4 %

Kaikki tiedot ovat ajalta 1.1.–31.12.2022

KOULUTUSKORVAUKSIA HYVITETTIIN

591 työnantajalle

Määrä

yhteensä

8,8 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTATAPAUKSIA OTETTIIN KÄSITTELYYN

Valvonnan perusteella

annettuja päätöksiä

978 kpl

640 kpl

Työttömyysvakuutusmaksut

24Hallituksen toimintakertomus 2022

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja

maksaa aikuiskoulutustukea

ja ammattitutkintostipendejä

työssä tarvittavien valmiuksien

tukemiseksi ja osaamisen

kehittämiseksi.

Aikuiskoulutustuki on myöntämämme ra-

hallinen tuki, jota työelämässä olevat yrit-

täjät ja palkansaajat voivat saada koko- tai

osa-aikaiseen kouluttautumiseen. Myön-

nämme ammattitutkintostipendejä amma-

tillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon

ja erikoisammattitutkinnon suorittaneille.

Rahoitamme palkansaajan aikuiskoulutus-

tukea keräämistämme työttömyysvakuu-

tusmaksuista. Yrittäjän aikuiskoulutustuen

ja valtion palveluksessa oleville myönnet-

tävien ammattitutkintostipendien rahoi-

tuksesta vastaa valtio.

Myönsimme aikuiskoulutustukea ja am-

mattitutkintostipendejä yhteensä 189 mil-

joonaa euroa vuonna 2022. Myönnettyjen

aikuiskoulutusetuuksien rahamäärä nousi

noin 1,8 % vuodesta 2021.

AIKUISKOULUTUSTUKI AMMATILLISEN

OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuo-

desta 2001 alkaen. Tukea voivat saada työs-

sä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille on

kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan

vuotta. Tuki on tarkoitettu ammattitaidon

ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen

ja sitä voi saada julkisen valvonnan alai-

siin opintoihin Suomessa. Opinnot voivat

olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorit-

tamiseen johtavia tai ammatillista lisä- tai

täydennyskoulutusta.

25Hallituksen toimintakertomus 2022

YHÄ USEAMPI SOVITTAA YHTEEN

TYÖNTEKOA JA OPISKELUA

Aikuiskoulutustuen nykyinen (voimaan

1.8.2020) lainsäädäntö mahdollistaa aikai-

sempaa joustavamman työn ja opiskelun

yhteensovittamisen. Yhä useampi aikuis-

koulutustuen saaja työskentelee opintojen

ohessa. Tilastojemme mukaan tuensaajis-

ta 14 (11) % hyödynsi tätä mahdollisuutta

vuonna 2022. Työskentelyä ja opiskelua

yhteen sovittavien tuensaajien määrä on

siis hienoisessa kasvussa.

AIKUISKOULUTUSTUEN SUOSIO

JATKOI KASVUAAN

Maksoimme aikuiskoulutustukea 30 124

(28 322) henkilölle yhteensä 177,9 (175,3)

miljoonaa euroa vuonna 2022. Makset-

tu määrä nousi noin 1,5 % vuodesta 2021.

Aikuiskoulutustuen saajista palkansaajan

aikuiskoulutustukea sai 29 313 henkilöä ja

yrittäjän aikuiskoulutustukea 811 henkilöä.

Aikuiskoulutustukea 1.8.2020 voimaan tul-

leen lain mukaan saaneiden osuus kaikista

tuensaajista oli 90,3 % eli yhteensä 27 210

henkilöä.

Aikuiskoulutusetuudet

Yhä useampi aikuiskoulutustuen saaja

työskentelee opintojen ohessa.

hlö

milj.

euroa

Tuensaajien lukumäärät ja

maksetut aikuiskoulutustuet

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

200

180

160

140

120

100

2018 2019 2020 2021 2022

Vanhan lain mukaiset tuensaajat, hlö

Uuden lain mukaiset tuensaajat, hlö

Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. euroa

24 848

22 393

25 701

18 443

4 673

27 210

9 879

2 914

173,5

176,6

186,9

175,3

177,9

26Hallituksen toimintakertomus 2022

Enemmistö aikuiskoulutustuen saajista on

tyypillisesti ollut alle 40-vuotiaita naisia.

Vuosi 2022 ei tuonut muutosta sukupuoli-

jakaumaan, 76 % tuensaajista oli naisia ja

24 % miehiä.

Tuensaajien ikäjakauma säilyi myös edel-

lisvuosien mukaisena. Jakauma suurim-

masta pienimpään ikäryhmään oli:

• 30–39-vuotiaita 51,1 %

• 40–49-vuotiaita 31,1 %

• yli 50-vuotiaita 11,6 %

• alle 30-vuotiaita 6,2 %.

Vuonna 2022 tuensaajista 45 (43) %

opiskeli ammattikorkeakouluissa,

26 (28) % ammatillisissa oppilaitoksissa,

26 (26) % yliopistoissa ja 3 (3) % muissa

oppilaitoksissa.

Valtaosa tuensaajista, 82,9 % suoritti tutkin-

toon johtavaa koulutusta. Tutkinnon osia ja

ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta

suoritti 13,8 % ja muita koulutuksia 3,3 %

tuensaajista.

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuiskoulutustuen saajat iän mukaan vuonna 2022

Aikuiskoulutustuen saajat sukupuolittain vuonna 2022

Miehet: 24 %

Naiset: 76 %

30–34 vuotta: 26,3 %

35–39 vuotta: 24,8 %40–44 vuotta: 18,7 %

45–49 vuotta: 12,4 %

25–29 vuotta: 6,2 %

50–54 vuotta: 7 %

Yli 55 vuotta: 4,6 %

27Hallituksen toimintakertomus 2022

Vuonna 2022 opiskeltavista aloista suosi-

tuimpia tuensaajien keskuudessa olivat

sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, 33 (33,6) %

sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden

ja hallinnon ala, 18,5 (18,3) %. Seuraavaksi

suosituimmat koulutusalat olivat tekniikan

ja liikenteen ala, 15,6 (15,4) % sekä humanis-

tinen ja kasvatusala 14,4 (13,9) %.

Aikuiskoulutusetuudet

Mille aloille kouluttaudutaan?

Sosiaali-,

terveys- ja

liikunta-ala

Yhteiskunta-

tieteiden,

liiketalouden ja

hallinnon ala

Humanistinen

ja kasvatusala

Tekniikan ja

liikenteen ala

Kulttuuriala Luonnonvara-

ja ympäristöala

Matkailu-,

ravitsemis-

ja talousala

Luonnon-

tieteiden ala

Muu koulutus Yleissivistävä

koulutus

2018

2019

2020

2021

2022

28Hallituksen toimintakertomus 2022

LÄHES KOLMANNES

AIKUISKOULUTUSTUEN HAKIJOISTA

JULKISHALLINNON PARISTA

Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltu-

na aikuiskoulutustukea hyödynsivät eniten

julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen

alalla työskentelevät, joiden osuus kaikista

tuensaajista oli 27,2 (24,2) %. Kyseisen alan

hakijoiden osuus on kasvanut 14,2 % vii-

meisen viiden vuoden aikana. Seuraavaksi

eniten tukea hyödynnettiin terveys- ja

sosiaalipalveluiden sekä tukku- ja vähit-

täiskaupan aloilla. Koulutusalan hakijoiden

prosentuaalinen osuus kaikista hakijoista

jatkaa laskuaan ollen 3,7 % vuonna 2022,

kun se viisi vuotta sitten oli vielä 9,2 %.

HAKEMUSMÄÄRÄT UUDELLE TASOLLE

Palkansaajan aikuiskoulutustuen ha-

kumenettely on kaksivaiheinen.

Ensihakemuksen perusteella hakija saa

ensin oikeuden aikuiskoulutustukeen ha-

kemansa tukijakson ajalle. Tämän jälkeen

hän voi hakea tuen maksamista kuukausit-

tain jälkikäteen erillisellä maksuhakemuk-

sella. Jos hakija haluaa tehdä töitä opinto-

vapaajaksojensa välissä ja jaksottaa siten

opiskeluaan, tulee uusista tukijaksoista

lähettää erillinen jatkohakemus.

Aikuiskoulutusetuudet

Miltä aloilta kouluttaudutaan?

Julkinen

hallinto ja

maanpuolus-

tus; pakollinen

sosiaalivakuu-

tus

Terveys- ja

sosiaalipalvelut

TeollisuusTukku- ja vähit-

täiskauppa;

moottoriajo-

neuvojen ja

moottori-

pyörien korjaus

Ammatillinen,

tieteellinen

ja tekninen

toiminta

Koulutus Kuljetus ja

varastointi

Hallinto- ja

tukipalvelutoi-

minta

Majoitus- ja

ravitsemis-

toiminta

Muut

2018

2019

2020

2021

2022

29Hallituksen toimintakertomus 2022

Vuonna 2022 rikottiin ennätyksiä hake-

musmäärien osalta. Vastaanotimme 33 615

aikuiskoulutustuen ensi- ja jatkohakemus-

ta sekä 133 689 maksuhakemusta. Ensi- ja

jatkohakemuksia saapui selvästi eniten

(3 612) elokuussa, joka onkin vuodesta

toiseen ensihakemisen vilkkain ajankoh-

ta. Maksuhakemusten osalta vilkkaimpia

kuukausia olivat marraskuu (14 874) ja

joulukuu (15 270). Marras-joulukuun hake-

musmäärät olivat historiamme kaikkien

aikojen korkeimmat. Vuonna 2022 ensiha-

kemuksen keskimääräinen käsittelyaika

oli 17,1 (17,3) päivää ja maksuhakemuksen

0,8 (1,1) päivää.

Aikuiskoulutusetuudet

AUTOMAATIOASTEEN KASVU

PARANSI ERITYISESTI KUUN

VAIHTEIDEN PALVELUKYKYÄ

Aikuiskoulutustuen maksuhakemuk-

sista valtaosa (noin 80 %) lähetetään

meille käsiteltäväksi kuun ensimmäi-

sen viikon aikana, jolloin käsittelyyn

muodostuu merkittävä ruuhkapiikki.

Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos

20 000

17 500

15 000

12 500

10 000

7 500

5 000

2 500

tammikuu helmikuu huhtikuumaaliskuu toukokuu kesäkuu elokuuheinäkuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

kpl

2021 2022

30Hallituksen toimintakertomus 2022

Palvelumme varmistamiseksi olemme

viime vuosina keskittyneet erityisesti

automatisoimaan maksuhakemuksen

käsittelyprosessia. Vuonna 2022 an-

noimme 103 953 (54 992) automaattista

päätöstä, mikä on 78 (63) % kaikista anta-

mistamme maksupäätöksistä. Automaa-

tioasteen kasvun myötä kuun vaihtei-

den työkuorman hallinta on parantunut

merkittävästi vaikuttaen positiivisesti

myös asiakaskokemukseen.

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

AMMATILLISEN TUTKINNON

SUORITTANEELLE

Olemme myöntäneet ammattitutkintosti-

pendejä vuodesta 1996 alkaen. Stipendin

voi saada Suomessa asuva henkilö, joka on

suorittanut ammatillisen perustutkinnon,

ammattitutkinnon tai erikoisammattitut-

kinnon, on alle 68-vuotias ja jolle on ker-

tynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta

tutkinnon suorittamispäivään mennessä.

Ammattitutkintostipendi on veroton ker-

takorvaus, jonka suuruus on 414 euroa

1.1.2022 alkaen suoritetuista tutkinnoista.

Aikuiskoulutusetuudet

31Hallituksen toimintakertomus 2022

AMMATTITUTKINTOSTIPENDIN

SUOSIO KASVOI HIEMAN

Myönsimme ammattitutkintostipendejä

27 755 (25 949) henkilölle vuonna 2022.

Annoimme 27 678 (26 257) myönteistä

päätöstä ja maksoimme niiden perusteella

stipendejä yhteensä 11,5 (10,4) miljoonaa

euroa. Maksettu euromäärä kasvoi 10,6 %

vuodesta 2021.

Ammattitutkintostipendiä haetaan valmis-

tumisen jälkeen ja sen vuoksi usein luku-

kauden päättyessä. Vuonna 2022 hakemuk-

sia saapui eniten kesäkuussa, 5 367 kpl,

joulukuussa 3 857 kpl ja toukokuussa 3 500

kpl. Näiden kolmen kuukauden aikana saa-

pui 37 % koko vuoden hakemusmäärästä.

Stipendihakemuksen keskimääräinen kä-

sittelyaika oli 9,9 (6,5) päivää vuonna 2022.

Stipendeistä 43 (44,6) % myönnettiin

ammattitutkinnosta, 32 (29,9) % amma-

tillisesta perustutkinnosta ja 26 (25,6) %

erikoisammattitutkinnosta. Vuonna 2022

yleisimmät stipendin saajien suorittamat

tutkinnot olivat lähiesimiestyön ammatti-

tutkinto 9,1 (8,7) %, sosiaali- ja terveysalan

perustutkinto 9,1 (7,9) % sekä johtamisen ja

yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

7,7 (7,8) %. Stipendin saajista selvä enem-

mistö, 64 %, oli naisia.

Automatisoimme myös ammattitutkin-

tostipendien käsittelyä vuonna 2022.

Toteutimme prosessiautomaatiota Työlli-

syysrahastossa ensimmäistä kertaa ohjel-

mistorobotiikan keinoin. Veimme robotiik-

katoteutuksen tuotantoon elokuussa 2022

ja ohjelmistorobotti antoi 23.8.–31.12. yh-

-

tostipendipäätöstä, mikä oli 12 % kaikista

myönteisistä päätöksistä vuonna 2022.

Aikuiskoulutusetuudet

Myönteiset päätökset ja maksetut

ammattitutkintostipendit

35 000

30 000

25 000

20 000

15 000

10 000

5 000

2018 2019 2020 2021 2022

kpl

milj.

euroa

Myönteiset päätökset, kpl

Maksetut stipendit, milj. euroa

30 274

26 187 26 511 26 257

27 678

12,2

10,5

10,6

10,4

11,5

32Hallituksen toimintakertomus 2022

MUUTOKSEN HAKEMINEN JA

PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN

ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ

Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-

tustukipäätökseen tyytymätön voi hakea

päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-

toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden

muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-

na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Vuoden 2022 aikana

lautakuntaan meni 288 (275) kpl valitusta

ja vakuutusoikeudelle 17 (20) kpl valitusta.

Yleisimmin valitukset koskivat etuuden ta-

kaisinperintää tai sivutulojen huomiointia

niiden maksuajankohdan mukaan.

Jos olemme maksaneet etuutta aiheetto-

masti tai määrältään liian suurena, pe-

rimme liikaa maksetun etuuden takaisin

etuudensaajalta. Annoimme yhteensä 1 198

(1 973) kpl takaisinperintäpäätöstä vuonna

2022.

TOIMINNAN KEHITYS

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

KÄSITTELYSSÄ

Vuonna 2022 kehitimme etuuspalveluiden

toimintaa erityisesti asiakaspalautteen

ja asiakaskokemusmittauksen tulosten

perusteella. Kehittämistoimenpiteillä

tavoittelimme lyhyempiä käsittelyaikoja

ja asioinnin sujuvoittamista. Paransim-

me erityisesti asiointipalveluamme, jon-

ka kautta valtaosa asiakkaistamme asioi

vuonna 2022. Paransimme asiointipalve-

lussa muun muassa asiakasviestitoimin-

nallisuutta sekä eri hakulomakkeiden

toiminnallisuuksia.

Käynnistimme kokeilun, jossa teimme

aikuiskoulutustuelle omat verkkosivut.

Otimme Aikuiskoulutustuki.fi-sivut käyt-

töön keväällä 2022. Sivuston tavoitteena on

selkiyttää aikuiskoulutustuen neuvontaa ja

siten helpottaa hakuprosessia ja parantaa

asiakaskokemusta. Kehitämme sivustoa

systemaattisesti saapuvan asiakaspalaut-

teen perusteella.

Vuonna 2022 järjestimme etuusasiakkail-

lemme ja oppilaitoksille useita webinaareja

aikuiskoulutusetuuksiin ja niiden hakemi-

seen liittyen. Tilaisuuksien osallistujamää-

rä on ollut noin 50 henkilöä per tilaisuus ja

tilaisuudet ovat palautteiden perusteella

koettu hyödyllisiksi. Lisäksi koostimme

verkkosivuillemme opastusvideoita ha-

kuprosessin sujuvoittamiseksi. Syksyllä

2022 käynnistimme omalla YouTube-kana-

vallamme videosarjan aikuiskoulutustuen

toimeenpanon ja jatkuvan oppimisen ajan-

kohtaisista ilmiöistä.

Aikuiskoulutusetuudet

33Hallituksen toimintakertomus 2022 Aikuiskoulutusetuudet

AIKUISKOULUTUSTUEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

30 124

henkilöä, joista

97,3 % palkansaajia

ja 2,7 % yrittäjiä

AIKUISKOULUTUSTUKEA SAI

PALKANSAAJAN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

33 942 kpl

Ensipäätöksiä

133 756 kpl

Maksupäätöksiä

78 %

Automaattisten

päätösten osuus

17 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

1 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

YRITTÄJÄN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

952 kpl

13 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

Kaikki tiedot ovat ajalta 1.1.–31.12.2022

1 107 633 36 254

202 402 14 089

689 752 64 592

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

79 %

Verkkosivujen

katselut Puhelut

Laskurien

käyttökerrat Sähköpostit

Kirjautumiset

asiointipalveluun

Viestit asiointi-

palvelussa

34Hallituksen toimintakertomus 2022

Talous

SUHDANNEPUSKURIN

NETTOVARALLISUUS

VAHVISTUI SELVÄSTI

Työllisyysrahastolla on lain mukaan suh-

dannepuskuri, jolla turvataan maksuval-

miutta ja tasataan muutoksia työttömyys-

vakuutusmaksuissa. Suhdannepuskuri

muodostuu rahaston tuottojen ja menojen

erotuksena. Sen enimmäismäärä on kuu-

den prosenttiyksikön työttömyysastetta

vastaava vuotuisten menojen määrä. Suh-

dannepuskuri voi olla syvässä suhdan-

netaantumassa velkapuolella vastaavien

menojen verran.

Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten,

että Työllisyysrahaston vastuulla olevat

vuotuiset menot, 2 118 miljoonaa euroa

vuonna 2022, jaetaan kyseisen vuoden kes-

kimääräisellä työttömyysasteprosentilla

(6,8) ja kerrotaan luvulla 6.

2018 2019 2020 2021 2022

Työnantajan maksu Palkansaajan maksu Työttömyysaste

Työttömyysvakuutusmaksujen

maksuprosentit ja työttömyysaste

1,90 %

3,81 %

3,00 %

2,50 %

2,82 %

3,01 %

1,50 %

1,25 %

1,40 %

1,42 %1,25 %1,50 %1,91 %

7,7 %

6,7 %

7,4 %

7,7 %

1,50 %

1,51 %

6,8 %

35Hallituksen toimintakertomus 2022

Laissa määritelty puskurin enimmäismää-

rä oli 1 868 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli

1 258 (633) miljoonaa euroa vuoden 2022

lopussa.

Hallintoneuvoston hyväksymien sijoitus-

periaatteiden mukaan rahastolla tulee olla

likvidejä sijoituksia alle vuoden mittaisissa

rahamarkkinavälineissä vähintään mää-

rä, joka vastaa yhden kuukauden menoja.

Tämä rahamäärä on noin 300 miljoonaa

euroa. Edellä kuvattu ns. likviditeettipus-

kuri oli vuoden 2022 aikana keskimää-

rin 2,6-kertainen vähimmäismäärään

suhteutettuna.

Sosiaali- ja terveysministeriölle toimitetun

vuotta 2023 koskevan talousarvion mu-

kaan Työllisyysrahaston nettovarallisuus

olisi 1 447 miljoonaa euroa positiivinen

31.12.2023. Vuoden 2022 tilinpäätöstä laa-

dittaessa arvioimme, että nettovarallisuu-

temme määrä olisi vuoden 2023 lopussa

noin 1 820 miljoonaa euroa positiivinen.

Talous

Suhdannepuskurin kehitys

2 500

2 000

1 500

1 000

500

-500

-1 000

-1 500

-2 000

-2 500

milj.

euroa

2018 2019 2020 2021 2022

Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä



2 062

2 078

2 220

1 868

969

1 668

1 045

633

1 258



-2 062

-2 078

-2 220

-1 868

36Hallituksen toimintakertomus 2022

VELKARAHOITUS

Työllisyysrahastolla on vuonna 2020 liik-

keeseen lasketut kaksi 600 miljoonan eu-

ron määräistä joukkovelkakirjalainaa, jotka

erääntyvät 16.6.2023 ja 16.6.2027. Rahastolla

on myös vuonna 2022 sovitut valmiusluot-

tolimiitit (RCF) neljän pankin kanssa yh-

teensä 600 miljoonaa euroa. Valmiusluotto-

limiittejä ei käytetty vuoden 2022 aikana.

Vuonna 2022 Työllisyysrahasto toteutti ve-

lanhoitosuunnitelmaa laskemalla liikkee-

seen 100 miljoonan euron arvosta yritysto-

distusvelkakirjoja, joilla jälleenrahoitettiin

erääntyviä yritystodistusvelkakirjoja.

Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos

S&P GlobalRatingsin vahvistama luottoluo-

kitus AA+ (vakaat näkymät)/A-1+. Luotto-

luokitus on sama kuin S&P GlobalRatingsin

Suomen valtiolle antama luokitus.

Valmiusluottolimiittejä ei käytetty vuoden 2022 aikana.

Talous

Nettovarallisuuden muutos

1 000

800

600

400

200

-200

-400

-600

-800

2018 2019 2020 2021 2022

milj.

euroa

-623

-412

625

694

872

37Hallituksen toimintakertomus 2022

Sijoitustoiminta

Työllisyysrahasto harjoittaa

sijoitustoimintaa siinä

laajuudessa kuin se on

tarpeen tulojen ja menojen

eriaikaisuudesta johtuvien

rahoitusylijäämien

sijoittamiseksi sekä

maksuvalmiuden

turvaamiseksi.

Ohjaamme sijoitustoimintaamme hallin-

toneuvoston hyväksymien sijoitusperiaat-

teiden ja hallituksen päättämän sijoitus-

suunnitelman avulla. Työllisyysrahaston

sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli

1 885 (1 339) miljoonaa euroa vuoden 2022

lopussa.

TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuonna 2021 alkanut talouden hidastu-

minen jatkui vuoden 2022 aikana, kun



nousun seurauksena. Venäjän hyökkäys

Ukrainaan helmikuussa 2022 heikensi no-

peasti Euroopan huoltovarmuutta erilais-

ten energiahyödykkeiden osalta ja nosti

niiden hintoja voimakkaasti. Kuluttaja-

hinnat kohosivat Suomessa ja Euroopassa

hyvin merkittävästi ja sama kehitys näkyi

myös muilla markkinoilla. Keskuspankit

ryhtyivät nostamaan ohjauskorkojaan ja il-

moittivat tavoitteistaan hillitä kohonnutta

-

tuvaa vaikutusta pääomamarkkinoiden

kehitykseen, ja osakkeiden sekä korkosi-

joitusten arvot laskivat samanaikaisesti

vuoden 2022 aikana.

Taloudellisen toimintaympäristön heiken-

tymisestä huolimatta työttömyysaste laski

tasaisesti vuoden 2022 aikana. Työttömyys-

aste oli keskimäärin 6,8 %, mikä oli vastaa-

va taso kuin vuonna 2019 ennen korona-

pandemian alkamista.

SIJOITUSMARKKINAT

Sijoitusmarkkinoiden heikko kehitys

oli varsin laaja-alaista vuonna 2022, kun

useimmat omaisuusluokat tuottivat nega-

tiivista tuottoa. Korko-omaisuusluokissa

nousevien korkojen vaikutus johti hyvin

heikkoon tuottokehitykseen ja tätä voi-

misti vielä luottoriskimarginaalien koho-

aminen. Osakemarkkinoilla nähtiin myös

38Hallituksen toimintakertomus 2022

laskevaa kurssikehitystä ja negatiivisia

tuottoja. Edellä todetusta poiketen vaihto-

ehtoisissa omaisuusluokissa nähtiin posi-

tiivista tuottokehitystä. Tosin myös niiden

tuottotaso alkoi heikentyä vuoden loppua

kohden.

SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN

Sijoitimme varoja aktiivisesti rahamark-

kinainstrumentteihin, joukkolainoihin,

rahastoihin, osakkeisiin sekä vaihtoehtoi-

siin sijoituksiin. Vuoden 2022 sijoitussuun-

nitelmassa kasvatimme vaihtoehtoisten

sijoitusten painoarvoa. Rahaston varoista

oli tilivuoden lopussa sijoitettuina raha-

markkinasijoituksiin 1 098 (721) miljoonaa

euroa, joukkovelkakirjoihin 669 (534) mil-

joonaa euroa, osakkeisiin 36 (38) miljoonaa

euroa ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 75 (43)

miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 sijoitustemme tuotto oli -2,9

(0,7) %. Tuotto alitti sekä sijoitussuunnitel-

maamme kirjatun tuotto-odotuksen että

sijoitustoimintamme vertailutuoton. Sijoi-

tussuunnitelma vuodelle 2023 hyväksyttiin

Työllisyysrahaston hallituksessa 29.11.2022.

Suunnitelmassa päätettiin lisätä painoar-

voa lyhyisiin korkosijoituksiin sekä tehtiin

muutamia muita varojen kohdistamiseen

liittyviä muutoksia.

Sijoitustoiminta

Sijoitusten tuotto

-1

-2

-3

-4

2018 2019 2020 2021 2022

0,1

Sijoitustuotto Vertailutuotto

Sijoitusten jakauma

Rahamarkkinat: 58 %

Vaihtoehtoiset sijoitukset: 4 %

Osakkeet: 2 %

Joukkolainat: 36 %

-2,8

-2,9

0,7

0,5

-0,7

1,9

0,8

-0,6

-0,1

39Hallituksen toimintakertomus 2022

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme

merkitsee sitä, että huomioimme vastuul-

lisuusasiat sijoituspäätöksiä tehdessäm-

me. Otamme sijoituspäätöstä tehtäessä

huomioon sijoituskohteen taloudellisten

lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan

ja hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-teki-

jöitä (Environment, Social and Governance).

Sovellamme ESG-integrointia mahdolli-

suuksien mukaan kaikissa sijoituksissam-

me, pois lukien indeksisijoitukset. Varmis-

tamme osaltaan ESG-tekijöiden huomioon

ottamista myös siten, että ulkopuolinen

taho käy sijoituksemme läpi kaksi ker-

taa vuodessa ja raportoi mahdollisista

poikkeamista.

Suljemme pois mahdollisten sijoituskoh-

teiden joukosta sellaiset yritykset, joiden

toimintatapoja pidetään vastuuttomina

esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman

käyttöön, työtekijöiden oikeuksien tai ih-

misoikeuksien polkemiseen liittyen. Lisäk-

si sijoitamme mahdollisuuksien mukaan

niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n

Global Compact -periaatteita.

Työllisyysrahaston sijoitusten vastuulli-

suuden seurantaan ja analysointiin käy-

tetään numeerisia arviointimenetelmiä,

joilla pyritään saamaan mahdollisimman

kattava ja monipuolinen kuva rahaston

-

sestä. Seurantaa on tehty vastaavilla mitta-

reilla vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuutta

arvioitaessa tarkastellaan mm. sijoituskoh-

teiden ja niiden taustalla olevien yritysten

operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia mit-

tareita, kuten ympäristökuormitusta mit-

taavien muuttujien kehitystä, tasa-arvon

toteutumista ja hyvää hallintotapaa.

Sijoitustoiminta

Huomioimme vastuullisuusasiat

sijoituspäätöksiä tehdessämme.

40Hallituksen toimintakertomus 2022

Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan

varainhoitolaitoksen viimeisimmän vuotta

2022 koskevan analyysin yhteenvedossa

todetaan, että absoluuttisesti ja suhteessa

vertailuindekseihin ympäristöjalanjälki on

hyvällä tasolla. Tätä kuvaavat luvut ovat

olleet erinomaisia jo vuodesta 2019 lähtien.

Ympäristökuormitusta kuvaavissa mitta-

reissa on tapahtunut merkittävä parannus

edellisestä analyysista ja tämän taustal-

la on suuripäästöisten yhtiöiden painon

pienentyminen ja rahoitussektorin painon

nousu salkussa. Yhteenvedossa todetaan

myös, että sosiaaliset (Social) ja hallintoon

liittyvät (Governance) tunnusluvut eivät

poikkea merkittävästi vertailuindekseistä.

Lisäksi varainhoitolaitoksen arvion mu-

kaan sijoitussalkkumme on linjassa Parii-

sin ilmastosopimuksen mukaisen ilmasto-

polun kanssa.

Sijoitustoiminta

Swedbank sijoitustodistus

Svenska Handelsbanken sijoitustodistus

Suomen valtion joukkovelkakirja

Danske Bank joukkovelkakirja

Nordea sijoitustodistus

OP Yrityspankki talletus

Saksan valtion joukkovelkakirja

SEB sijoitustodistus

OP Yrityspankki joukkovelkakirja

SEB joukkovelkakirja

0 20 40 60 80 100 120

Suurimmat sijoitukset

milj. euroa

98,9 milj. euroa

79,3 milj. euroa

73,0 milj. euroa

69,6 milj. euroa

69,2 milj. euroa

60,1 milj. euroa

50,0 milj. euroa

49,4 milj. euroa

44,2 milj. euroa

43,2 milj. euroa

41Hallituksen toimintakertomus 2022

Riskienhallinta

Työllisyysrahaston

riskienhallinta on osa

sisäistä valvontaa.

Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan

menettelyt ja toimintatavat pitävät huolen

siitä, että rahaston hallituksella ja johdolla

on riittävä varmuus rahaston tavoitteiden

saavuttamisesta, toimintaa koskevien

oikeiden ja riittävien tietojen saamisesta

sekä riittävästi tietoa toiminnan lainmu-

kaisuudesta päätöksentekonsa tueksi.

Riskienhallinnan avulla tunnistamme,

analysoimme ja hallitsemme Työllisyysra-

haston toimintaan ja tavoitteisiin liittyviä

uhkia ja mahdollisuuksia.

Katselmoimme Työllisyysrahaston riskien-

hallinnan periaatteet vuosittain, ja ne

hyväksytetään Työllisyysrahaston halli-

tuksessa. Työllisyysrahastossa toimiva

päätoiminen riskienhallintapäällikkö

tukee ja ohjeistaa riskienhallinnan peri-

aatteiden mukaisesti koko organisaatiota

tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä.

Riskienhallinnan tilannekuva raportoi-

daan säännöllisesti rahaston hallitukselle,

tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohta-

jalle. Määrämuotoisella riskienhallinnalla

varmistamme, että Työllisyysrahaston

ottamat riskit ovat oikeassa suhtees-

sa rahaston tavoitteisiin sekä rahaston

riskienhallinnan periaatteissa määriteltyyn

riskienottohalukkuuteen.

Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan avulla

varmistamme, että riskit tunnistetaan ja

hallitaan asianmukaisesti. Kyberriskien

hallinta on tärkeä osa Työllisyysrahas-

ton tietoturva- ja IT-strategiaa. Strategis-

ten riskien osalta arvioidaan ja hallitaan

sellaisia riskejä, jotka voivat vaikuttaa

Työllisyysrahaston tavoitteiden saavut-

tamiseen tai strategian toteuttamiseen.

Compliance-toiminto pyrkii osaltaan

varmistamaan, että Työllisyysrahastossa

noudatetaan voimassa olevaa sääntelyä,

rahastoa sitovia ulkoisia ohjeita ja rahaston

omia, sisäisiä toimintaohjeita. Pääpaino on

ennakoivassa toiminnassa.

42Hallituksen toimintakertomus 2022

Henkilöstö

Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä

oli 167 (151) vuoden 2022 lopussa. Henkilö-

työvuosina mitattuna henkilöstömäärä oli

keskimäärin 147 (132).

Palkanlaskennassa oli keskimäärin 169

(164) henkilöä vuonna 2022. Maksoim-

me palkkoja 8 571 589 euroa ja luon-

toisetuja 44 346 euroa. Rahastossa on

käytössä työn vaativuuteen perustuva

palkkausjärjestelmä sekä rahaston stra-

tegisten tavoitteiden toteutumista tukeva

tavoitepalkkio-ohjelma.

Henkilöstöstämme 54 (46) oli miehiä ja 113

(105) naisia. Henkilöstön keski-ikä oli 41

(41) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika

rahastossa oli 5,9 vuotta. Rahaston toimi-

tusjohtajana toimii oikeustieteen kandi-

daatti Janne Metsämäki.

Työllisyysrahaston henkilöstömäärä

2021–2022

200

175

150

125

100

30.6.2021 31.12.2021 30.6.2022 31.12.2022

hlö

    

Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma

2022

hlö

Miehiä Naisia

< 5

170

151

174

167

43Hallituksen toimintakertomus 2022

HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS PARANI

Työntekijöidemme hyvinvointi ja sen

jatkuva seuranta ovat Työllisyysrahastos-

sa tärkeitä. Selvitimme henkilöstömme

hyvinvoinnin tilannetta laajalla henkilös-

tökyselyllä keväällä 2022 sekä kvartaaleit-

tain pulssikyselyillä. Kyselyiden tuloksista

selvisi, että henkilöstömme arvostaa ra-

haston joustavaa hybridityömahdollisuut-

ta ja palautteenantokulttuurin koetaan

kehittyneen.

Työtyytyväisyys on lisääntynyt edeltävän

vuoden tuloksiin verrattuna erityisesti

sitoutumisen, johtamisen, suorituskyvyn ja

työhön omistautuneisuuden osalta. Vuoden

2021 People Power -indeksimme oli 63,8, ja

keväällä 2022 se oli kohonnut arvoon 68,3.

Sairauspoissaolot olivat keskimäärin 12,76

(10,02) päivää henkilöä kohden.

Siirryimme vuoden 2022 aikana täydestä

etätyöstä hybridityöhön, minkä seuraukse-

na kohtaamiset ja työskentely toimistolla

ovat lisääntyneet. Rahaston hybridityömal-

lissa työskennellään viikoittain keskimää-

rin yksi päivä toimistolla. Tammikuun alus-

sa käyttöön otetut uudet monitoimitilamme

tukevat erinomaisesti toimistolla työsken-

telyä tarjoten entistä paremmat tilat kes-

kittymistä ja hiljaisuutta vaativaan työs-

kentelyyn, yhteisölliseen toimintaan sekä

ryhmätyöskentelyyn. Hyvän henkilöstöko-

kemuksen lisäksi toimitilat ovat aiempaa

tehokkaammat ja tekevät rahastosta entis-

tä vastuullisemman toimijan.

Henkilöstö

44Hallituksen toimintakertomus 2022

KEHITIMME TOIMINTATAPOJAMME

Jatkoimme organisaation uudistamista ja

kehittämistä myös vuonna 2022. Johtoryh-

mätyöskentelyä kehitettiin vuoden aika-

na ja kokoukset jaettiin teemoittain mm.

tuloskokouksiin, kehittämiskokouksiin ja

projektisalkun johtoryhmän kokouksiin.

Loppuvuodesta 2022 perustimme laajen-

netun johtoryhmän, jonka työskentelyyn

osallistuu myös henkilöstön edustaja.

Vuonna 2022 koulutusten painopiste on

ollut asiakaskokemusosaamisen vahvis-

tamisessa, vaikuttavassa viestinnässä,

tietosuojassa, tietoturvassa ja yleisessä

turvallisuudessa sekä saavutettavuus-

osaamisen lisäämisessä. Digitaitoja olem-

me kehittäneet ulkoisen kumppanimme

verkko-oppimisympäristössä. Haluam-

me varmistaa jokaiselle rahastolaiselle

mahdollisuuden työssä oppimiseen, ja

ammattitaidon jatkuvaan kehittymiseen,

jotta pystymme tarjoamaan laadukkaita

palveluita asiakkaillemme. Koulutuspäi-

vien määrä henkilöä kohti oli keskimäärin

1,42 (2,33) päivää.

Jatkoimme organisaation uudistamista ja

kehittämistä myös vuonna 2022.

Henkilöstö

45Hallituksen toimintakertomus 2022

Kurkistus alkaneeseen vuoteen

Työttömien työnhakijoiden

määrä on kääntynyt lievään

nousuun alkuvuonna 2023.

Kun talouden kasvu on

hidastunut lähelle nollatasoa,

ovat yritykset ilmoittaneet

muutosneuvotteluiden

käynnistymisistä. Epävarmuus

työllisyyden kehityksestä on

lisääntynyt.



Keskuspankit kiristävät arvioiden mukaan

rahapolitiikkaa edelleen ja ohjauskorko-

jen odotetaan nousevan alkuvuoden 2023

aikana. Lähiaikojen talouskehitys on ta-

vanomaista vaikeammin ennustettavissa,

ja perusennustetta heikompi kehitys voi

toteutuessaan heikentää rahaston taloutta.

Suomen talouskehityksen ennustetaan

hidastuvan, vaikka Euroopassa on viime

aikoina uutisoitu aiempaa positiivisemmis-

ta näkymistä. Palkkasumma- ja ostovoima-

kehitykseen vaikuttavat keskeisesti me-

neillään olevat työmarkkinaneuvottelut

uusista työehtosopimuksista. Kokonais-

tuotannon arvioidaan supistuvan lievästi

erityisesti talven ja kevään 2023 aikana.

Pääomamarkkinoiden heilunta on palau-

tunut kohtuullisen maltilliselle tasolle, ja

osakkeiden sekä korkosijoitusten arvot

ovat nousseet edellisen vuoden matalim-

milta tasoilta.

Vaikka taloudellinen toimintaympäristö

säilyy haastavana vuoden 2023 alkupuo-

lella, Työllisyysrahaston talouden näky-

mät ovat tilinpäätöstä laadittaessa jonkin

verran paremmat kuin vuoden 2023 ta-

lousarviossa. Elokuussa arvioimme, että

talouden asteittainen hidastuminen alkaisi

näkyä työttömyysturvan menojen lisään-

tymisenä jo loppuvuoden 2022 aikana.

Työllisyyden hyvä kehitys viime vuoden

lopussa on kuitenkin johtanut siihen, että

Työllisyysrahaston maksamien rahoitus-

osuuksien kokonaismäärä on vuositasolla

jäämässä aiemmin arvioitua pienemmäksi.

Palkkasumman vahva kasvu vuonna 2022

on myös osaltaan vahvistanut rahaston

rahoituspohjaa.

46Hallituksen toimintakertomus 2022

Arvioimme, että työttömyysaste kohoaa

jonkin verran ja työllisyys voi heikentyä

erityisesti vuoden 2023 alkupuoliskolla.

Arviomme mukaan nettovarallisuutemme

muutos olisi vuonna 2023 noin 560 miljoo-

naa euroa positiivinen (talousarviossa 380

miljoonaa euroa) ja nettovarallisuutemme

määrä vuoden 2023 lopussa noin 1 820 (ta-

lousarviossa 1 447 miljoonaa euroa).

Jatkamme toimintamme kehittämistä

erityisesti paremman asiakaskokemuksen

sekä automaation ja tehokkuuden lisäämi-

seksi. Olemme valmistelemassa strategian

päivittämistä, jossa huomioimme muuttu-

van toimintaympäristömme.

Kurkistus alkaneeseen vuoteen

Jatkamme toimintamme

kehittämistä paremman

asiakaskokemuksen

sekä automaation

ja tehokkuuden

lisäämiseksi.

47Hallituksen toimintakertomus 2022

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä vuodelta 2022 on

laadittu arvopaperimarkkinalain ja Suo-

men listayhtiöiden 1.1.2020 voimaan tulleen

hallinnointikoodin raportointia koskevan

suosituksen mukaisesti.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN

2020 NOUDATTAMINEN JA

SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN

Työllisyysrahasto on lakisääteinen itse-

näinen laitos, jota valvoo Finanssivalvonta.

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä noteerattuja

joukkovelkakirjalainoja, jotka erääntyvät

maksettaviksi vuosina 2023 sekä 2027.

Työllisyysrahastolla on 300 miljoonan

euron yritystodistusohjelma, jonka puit-

teissa oli 31.12.2022 laskettuna liikkeeseen

kotimaisille rahamarkkinoille kohdennet-

tuja yritystodistuksia 100 miljoonan euron

nimellisarvosta.

Työllisyysrahasto noudattaa soveltuvin

osin toiminnassaan hallinnointikoo-

dia, joka on julkisesti saatavissa Arvo-

paperimarkkinayhdistys ry:n sivuilta

().

Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toi-

mielinten tehtäviä säätelevät laki työttö-

myysetuuksien rahoituksesta (555/1998),

asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

(1176/1998) sekä Työllisyysrahaston ohje-

säännöstä annettu asetus (862/1998).

Työllisyysrahaston toimintamuodosta ja

taustasta johtuen sen toiminta poikkeaa

hallinnointikoodista seuraavien suositus-

ten osalta:

• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, eikä

Työllisyysrahaston korkeinta päätäntä-

valtaa käytä yhtiökokous tai vastaava

elin, vaan valtioneuvoston nimittämä

hallintoneuvosto Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetussa asetuksessa

(862/1998) säädetyn mukaisesti. Ase-

tuksessa säädetään muun muassa

hallintoneuvoston kokouksissa päätet-

tävistä asioista ja menettelyistä sekä

kokouskutsusta. Siksi yhtiökokousta,

yhtiökokouskutsua ja päätösehdotuksia,

osakkeenomistajien aloitteita, läsnäoloa

yhtiökokouksessa eivätkä yhtiökokouk-

sen asiakirjoja koskevat suositukset

sellaisenaan tule sovellettavaksi Työlli-

syysrahaston toimintaan.

• Suositukset 5, 6, 7, 8 ja 9:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet Työllisyys-

rahaston ohjesäännöstä annetussa

asetuksessa (862/1998) säädettyjä peri-

aatteita noudattaen. Asetuksen mukaan

hallintoneuvosto vahvistaa hallituksen

jäsenet, puheenjohtajan ja varapuheen-

johtajan seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

siten, että seitsemän jäsentä edustaa

työnantajia ja seitsemän työntekijöi-

tä. Siksi hallituksen jäsenten valintaa,

48Hallituksen toimintakertomus 2022

toimikautta, kokoonpanoa, monimuo-

toisuutta ja jäsenten riippumattomuutta

koskevat suositukset eivät tule sovellet-

tavaksi Työllisyysrahaston toiminnassa.

• Suositukset 10 ja 19:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet Työllisyys-

rahaston ohjesäännöstä annetussa ase-

tuksessa (862/1998) säädettyjä periaat-

teita noudattaen. Työllisyysrahastolla

ei myöskään ole osakkeenomistajia tai

vastaavia omistajia, joten arvioitavaksi

ei tule hallituksen tai johdon riippumat-

tomuus merkittävistä osakkeenomis-

tajista eikä sovelleta osakkeenomis-

tajien nimitystoimikuntaa koskevaa

suositusta.

• Suositukset 16, 17 ja 18:

Työllisyysrahaston toimintaa koskevas-

sa sääntelyssä ei ole asetettu velvolli-

suutta asettaa erityisiä valiokuntia, eikä

rahastolla täten tarkastusvaliokuntaa

lukuun ottamatta ole valiokuntia. Koska

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, tar-

kastusvaliokunnan arvioitavaksi ei tule

tarkastusvaliokunnan riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista.

• Suositus 21:

Työllisyysrahaston ohjesääntöä kos-

kevan asetuksen mukaan hallintoneu-

vosto valitsee hallituksen jäsenet ja

hallitus valitsee itse keskuudestaan

puheenjohtajan, joka valitaan vuoro-

vuosina työnantajien tai työntekijöiden

edustajista, joten suositus toimitusjoh-

tajaa koskevasta rajoituksesta ei tule

sovellettavaksi.

• Suositus 22:

Sosiaali- ja terveysministeriö mää-

rää hallintoneuvoston jäsenten ko-

kouspalkkiot ja matkakustannusten

korvausperiaatteet. Hallintoneuvosto

päättää hallituksen jäsenille makset-

tavista palkkioista. Hallitus päättää

toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista

ja palkitsemisesta sekä muun johdon

palkitsemisen periaatteista.

• Suositus 23:

Työllisyysrahastolla ei ole osakkeen-

omistajia tai vastaavia omistajia, joten

hallituksen jäsenten osake- ja osakepe-

rusteisia palkkioita koskevia suosituk-

sia ei sovelleta.

• Suositus 27:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö,

joten lähipiiriliiketoimia koskeva sään-

tely ei hallintokoodin tarkoittamalla

tavalla ole sovellettavissa Työllisyysra-

haston toimintaan. Työllisyysrahasto

soveltaa kuitenkin IFRS-standardia ja

seuraa lähipiiritoimia jäljempänä selos-

tetulla tavalla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

49Hallituksen toimintakertomus 2022

HALLINTONEUVOSTO

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahaston korkeinta päätösvaltaa käyttää

hallintoneuvosto, jossa on 10–18 jäsentä.

Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja

puolet työntekijöitä. Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on

kolme kalenterivuotta.

22.10.2020 valtioneuvosto asetti sosiaali- ja

terveysministeriön esityksestä Työllisyys-

rahaston hallintoneuvoston toimikaudeksi

1.1.2021–31.12.2023. Hallintoneuvostoon

nimitettiin 18 jäsentä. Jäsenistä kuusi

nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliitto

EK:n, kolme Kunta- ja hyvinvointialue-

työnantajat KT:n, kolme Suomen Ammat-

tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, kolme

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ja

kolme Akava ry:n esityksestä. Vuoden 2022

aikana valtioneuvosto nimitti kaksi uutta

hallintoneuvoston jäsentä hallintoneuvos-

ton kuluvan toimikauden jäljellä olevaksi

ajaksi 31.12.2023 saakka.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjoh-

tajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen

tulee edustaa työnantajia ja toisen työnte-

kijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin

työnantajien ja työntekijöiden edustajalla.

Vuonna 2022 hallintoneuvoston puheen-

johtajana toimi Antti Zitting.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

50Hallituksen toimintakertomus 2022

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallintoneuvoston varsinainen kokous

pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous

ennen toukokuun loppua sekä syyskokous

viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvos-

ton ylimääräinen kokous pidetään silloin,

kun hallintoneuvoston puheenjohtaja tai

hallitus pitää sitä tarpeellisena tai silloin,

kun vähintään kaksi hallintoneuvoston

jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kirjal-

lisesti pyytää. Kokouskutsu on toimitettava

todisteellisesti hallintoneuvoston jäsenil-

le viimeistään kahdeksan päivää ennen

kokousta.

Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltai-

nen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjoh-

taja ja vähintään puolet hallintoneuvoston

jäsenistä on läsnä. Sekä työnantajien että

työntekijöiden tulee tällöin olla edustettu-

na. Hallintoneuvoston päätökseksi tulee

se mielipide, jota jäsenten enem-

mistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan päätökseksi

tulee se mielipide, jota

kokouksen puheenjoh-

taja on kannattanut.

Jos kysymys on vaalista ja äänet menevät

tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla. Jos

kysymys on esityksestä työttömyysva-

kuutusmaksuiksi ja äänet menevät tasan,

päätökseksi tulee se mielipide, jota sekä

puheenjohtaja että varapuheenjohtaja on

kannattanut.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-

puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodeksi

kerrallaan. Toisen tulee edustaa työnanta-

jia ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus

on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöi-

den edustajilla.

Vuonna 2022 hallintoneuvosto kokoontui

kolme kertaa, joista yksi kokous oli säh-

köpostikokous. Sähköpostikokouksesta ei

makseta erillistä kokouspalkkiota.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

51Hallituksen toimintakertomus 2022

Hallintoneuvoston jäseninä vuonna 2022 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Antti Zitting, pj 1956 diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Sacotec Oy 3/3

Jari Jokinen, vpj 1967 diplomi-insinööri toiminnanjohtaja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry 3/3

Riku Aalto 1965 hallintotieteiden maisteri puheenjohtaja, Teollisuusliitto ry 2/3

Teija Asara-Laaksonen

(23.8.2022 asti) 1957 ylioppilas

toimialajohtaja,

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 1/3

Jorma Haapanen

(8.7.2022 asti) 1964

maatalous- ja metsätaloustieteiden

maisteri

valmistelujohtaja,

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 1/3

Teemu Kokko 1961 kauppatieteiden tohtori toimitusjohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy 3/3

Antti Korpiniemi 1961

maatalous- ja metsätaloustieteiden

maisteri toimitusjohtaja, Berner Oy 2/3

Tomi Lantto 1970 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Antell 3/3

Kirsi-Marja Lievonen 1962 oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari henkilöstöjohtaja, Vantaan kaupunki 2/3

Petri Lindroos 1965 kasvatustieteen maisteri neuvottelujohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 3/3

Salla Luomanmäki 1963  toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat Ae ry 3/3

Jorma Malinen 1959 automaatiosuunnittelija puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro ry 2/3

Matti Mettälä 1963 varatuomari johtaja, Kesko Oyj 3/3

Taina Niiranen 1966 hallintotieteiden maisteri henkilöstöjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue 2/3

Olli Nikula 1967 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy 3/3

Silja Paavola 1956 apuhoitaja

puheenjohtaja,

Suomen Lähi- Ja Perushoitajaliitto Super ry 2/3

Juha Rostedt (8.7.2022 alkaen) 1963 kauppateknikko

varapuheenjohtaja,

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 2/3

Saila Ruuth (23.8.2022 alkaen) 1981 valtiotieteiden maisteri toimialajohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 1/3

Millariikka Rytkönen 1975 kätilö-sairaanhoitaja (YAMK) puheenjohtaja, Tehy ry 1/3

Annika Rönni-Sällinen 1976 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Palvelualojen Ammattiliitto Pam ry 2/3

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

52Hallituksen toimintakertomus 2022 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

HALLITUS

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahastolla on hallitus, jossa on 14 jäsentä.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

jäsenet siten, että seitsemän hallituksen

jäsentä edustaa työmarkkinaosapuolen

työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.

Hallituksessa on puheenjohtaja ja vara-

puheenjohtaja, joista toisen tulee edustaa

työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheen-

johtajuus on vuorovuosin työnantajien ja

työntekijöiden edustajalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheen-

johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään

seitsemän muuta jäsentä ovat kokouksessa

läsnä. Sekä työnantajien että työntekijöi-

den tulee olla edustettuina. Hallituksen

päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsen-

ten enemmistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan päätökseksi tulee se

mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on

kannattanut.

Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston

hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallitus seuraa Työllisyys-

rahaston kehitystä johdon toimittamien

kuukausiraporttien sekä muun johdon toi-

mittaman informaation avulla. Työllisyys-

rahaston hallituksen keskeiset tehtävät

ja toimintaperiaatteet määritellään Työl-

lisyysrahaston ohjesäännöstä annetussa

asetuksessa (862/1998) ja hallituksen kir-

jallisessa työjärjestyksessä. Hallitus arvioi

toimintaansa kerran vuodessa.

53Hallituksen toimintakertomus 2022

Hallituksen jäseninä vuonna 2022 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Saana Siekkinen, pj 1972 yhteiskuntatieteiden maisteri johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 10/11

Markku Jalonen, vpj 1960 yhteiskuntatieteiden lisensisaatti toimitusjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/11

Tuomas Aarto 1973 varatuomari toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry 11/11

Jarkko Eloranta (13.9.2022 alkaen) 1966 valtiotieteiden maisteri

puheenjohtaja,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 1/11

Minna Etu-Seppälä 1972 varatuomari, LL.M johtaja, Kemianteollisuus KT ry 10/11

Sture Fjäder 1958 kauppatieteiden maisteri puheenjohtaja, Akava ry 9/11

Riikka Heikinheimo 1963  johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 11/11

Minna Helle 1971 oikeustieteen kandidaatti varatoimistusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 11/11

Ilkka Kaukoranta (3.9.2022 asti) 1986 valtiotieteiden maisteri

pääekonomisti,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7/11

Patrizio Lainà 1985

valtiotieteiden tohtori,

kauppatieteiden maisteri pääekonomisti, STTK ry 9/11

Henrika Nybondas-Kangas 1974 varatuomari neuvottelujohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/11

Antti Palola 1959 merikapteeni puheenjohtaja, STTK ry 11/11

Vesa Rantahalvari 1967 hallintotieteiden maisteri johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10/11

Heikki Taulu 1973 yhteiskuntatieteiden maisteri ekonomisti, Akava ry 10/11

Pirjo Väänänen 1971 sosionomi (YAMK)

sosiaaliasioiden päällikkö,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 11/11

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

54Hallituksen toimintakertomus 2022 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsus-

ta. Kutsu hallituksen kokoukseen toimite-

taan kaikille hallituksen jäsenille hyvissä

ajoin ennen kokousta, jotta varmistetaan

hallituksen jäsenten mahdollisuudet osal-

listua kokouksiin. Hallitus kokoontuu 8–12

kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.

Hallituksen kokous voidaan pitää kiireelli-

sessä tapauksessa yksittäistä asiaa varten

myös puhelin- tai sähköpostikokouksena,

jos kaikki jäsenet sen hyväksyvät.

Puheenjohtajan tehtävät

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen pu-

heenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdek-

si kalenterivuodeksi kerrallaan. Vuonna

2022 hallituksen puheenjohtajana toimi

Saana Siekkinen.

Hallituksen puheenjohtaja

• kutsuu hallituksen kokoukset koolle

• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman

esityslistan hallituksen kokouksia

varten

• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen

kokouksesta laaditaan pöytäkirja

• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä

• toimitusjohtajaan että hallituksen

jäseniin kokousten välissä ja vastaa

siitä, että hallituksen työskentelyssä

noudatetaan tämän työjärjestyksen

määräyksiä

• hyväksyy toimitusjohtajan laskut.

Hallituksen toiminta

Vuonna 2022 hallitus kokoontui 11 kertaa.

Lisäksi hallitus kokoontui strategiasemi-

naariin, josta ei makseta palkkiota. Hallitus

arvio vuosittain toimintaansa ja työskente-

lytapojaan sekä tarkastusvaliokunnan toi-

mintaa ja työskentelytapoja. Vuonna 2022

arviointi toteutettiin itsearviointina ja sen

tulokset käsiteltiin ja niistä keskusteltiin

hallituksen joulukuun kokouksessa.

Hallitus arvio vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan

sekä tarkastusvaliokunnan toimintaa ja työskentelytapoja.

55Hallituksen toimintakertomus 2022 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNTA

Hallituksella ei ole Työllisyysrahastoa

koskevien säännösten perusteella pysyviä

valiokuntia, mutta se voi asettaa työryhmiä

tai valiokuntia, jotka avustavat hallitus-

ta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia

asioita. Hallituksella on ollut tarkastusva-

liokunta vuodesta 2019 alkaen. Rahaston

hallitus nimittää tarkastusvaliokunnan

jäsenet. Tarkastusvaliokunnalla tulee

valiokunnan työjärjestyksen mukaan olla

ainakin neljä jäsentä, joista puolet edustaa

työntekijöitä ja puolet työnantajia.

Tarkastusvaliokunta toimii hallituksen

apuna. Tarkastusvaliokunnalla ei ole pää-

tösvaltaa, mutta se voi tehdä hallitukselle

esityksiä ja selvityksiä sille määritetyistä

tehtävistä. Tarkastusvaliokunta valmiste-

lee erityisesti taloudelliseen raportointiin,

sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan ja

tilintarkastajien valintaan liittyvät asiat.

Vuonna 2022 tarkastusvaliokunta kokoon-

tui kuusi kertaa.

Tarkastusvaliokunta

Läsnäolo

kokouksissa

Henrika Nybondas-Kangas, pj 6/6

Heikki Taulu, vpj 5/6

Minna Helle 6/6

Ilkka Kaukoranta

(3.9.2022 asti) 4/6

Pirjo Väänänen

(27.9.2022 alkaen) 1/6

Yksi kokouksista oli sähköpostikokous, josta ei

makseta kokouspalkkiota.

56Hallituksen toimintakertomus 2022

TOIMITUSJOHTAJA

Työllisyysrahastolla on toimitusjohtaja, joka hoitaa rahastoa

Työllisyysrahaston hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten

mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että Työllisyysrahaston

kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla jär-

jestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenil-

le tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Työllisyysrahaston toimitusjohtajana toimii oikeustieteen kandi-

daatti Janne Metsämäki (s. 1960).

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Työllisyysrahaston toimin-

nan operatiivisessa johtamisessa sekä Työllisyysrahaston strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmä

kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Johtoryhmän ohella toimi-

tusjohtajaa avustaa operatiivisessa johtamisessa myös kerran

kuukaudessa kokoontuva laajennettu johtoryhmä, johon kuuluu

myös henkilöstön edustaja. Laajennettu johtoryhmä kokoontui

ensimmäisen kerran syykuussa 2022.

Johtoryhmän jäseninä vuonna 2022 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi

Koulutus Tehtävä/vastuut

Janne Metsämäki 1960 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja

Tapio Oksanen 1958 kauppatieteiden maisteri

johtaja, talous ja

rahoitus

Virpi Halme 1976 oikeustieteen maisteri

johtaja, teknologia

ja kehitys

Katja Knaapila 1966

Master of Business

Administration

johtaja, HR ja

viestintä

Tuulikki Saari 1979  johtaja, asiakkuudet

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

57Hallituksen toimintakertomus 2022

TOIMINNAN LAIN- JA

VAATIMUSTENMUKAISUUS

Työllisyysrahaston toiminnassa noudate-

taan lakia, sitä koskevia ohjeita ja määrä-

yksiä sekä hyvän hallinnon vaatimuksia.

SISÄINEN VALVONTA JA

RISKIENHALLINTA

Työllisyysrahaston hallitus päättää si-

säisen valvonnan ja riskienhallinnan

perusteista, hyväksyy riskienhallinnan

periaatteet ja edellyttää, että rahaston

toiminnot järjestetään siten, että sen kai-

killa tasoilla ja kaikessa toiminnassa on

riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta.

Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan perusteet koskevat kaik-

kia rahaston toimintoja ja niiden toteutta-

minen on jokaisen työntekijän vastuulla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Tilin-

tarkastus

valvonta-

viran-

omaiset

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Hallitus ja tarkastusvaliokunta

Hallintoneuvosto

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Sisäisen

valvonnan

menettely- ja

toimintatavat

Riskien-

hallinta

Vaatimusten-

mukaisuus

Sisäinen tarkastus

Puolustuslinja

Työllisyysrahaston sisäinen valvonta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.

58Hallituksen toimintakertomus 2022 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Sisäinen tarkastus

Työllisyysrahaston hallitus päättää si-

säisen tarkastuksen toimintamallista

ja perusteista. Sisäinen tarkastus toimii

tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja

hallituksen hyväksymien suunnitelmien

pohjalta. Vuonna 2022 Työllisyysrahaston

sisäinen tarkastus hankittiin ostopalveluna

PricewaterhouseCoopers Oy:ltä. Sisäisen

tarkastus raportoi toiminnastaan säännölli-

sesti Työllisyysrahaston hallitukselle sekä

tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinnon järjestämisen periaatteet

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalai-

noja. Työllisyysrahasto noudattaa mark-

kinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) ja

muuta soveltuvaa lainsäädäntöä, Nasdaq

Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä sään-

töjä muiden instrumenttien liikkeeseen-

laskijoille. Lisäksi Työllisyysrahastolla

on hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje,

jossa kuvataan merkittävimmät rahastos-

sa sovellettavat sisäpiiriasioita koskevat

periaatteet.

MAR:n vaatimusten mukaisesti Työllisyys-

rahasto pitää luetteloa johtotehtävissä toi-

mivista henkilöistä ja näiden lähipiiristä.

Johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi on

Työllisyysrahastossa määritelty hallinto-

neuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet sekä

toimitusjohtaja ja taloudesta ja rahoituk-

sesta vastaava johtaja. Työllisyysrahaston

johtotehtävissä toimivan kaupankäynti

Työllisyysrahaston rahoitusvälineellä

omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai

välillisesti on kiellettyä ns. suljetun ikku-

nan aikana riippumatta siitä, onko hen-

kilöllä tuolloin hallussaan sisäpiiritietoa.

Työllisyysrahasto asettaa suljetun ikku-

nan ajaksi kaupankäyntirajoituksen myös

kaikille erikseen määritellyille Työllisyys-

rahaston osavuosikatsauksen ja tilinpää-

töstiedotteen valmisteluun osallistuville

henkilöille. Suljettu ikkuna on 30 päivää

ennen lakisääteisen osavuosikatsauksen

tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ky-

seinen päivä mukaan lukien.

Työllisyysrahasto perustaa kutakin yksit-

täistä hanketta kohden sisäpiiriluettelon,

johon merkitään sellaisten henkilöiden

tiedot, joilla on pääsy kyseiseen tiettyyn

sisäpiiritietoon (hankekohtainen sisäpii-

riluettelo). Työllisyysrahasto ei ylläpidä

sisäpiiriluettelon täydennysosiota pysy-

vistä sisäpiiriläisistä, vaan käytössä ovat

ainoastaan hankekohtaiset luettelot.

Työllisyysrahastolla on sisäpiirivastaava,

joka hoitaa rahaston sisäpiirihallintoon

kuuluvia tehtäviä. Työllisyysrahastolla on

menettely, jota noudattamalla voi ilmoittaa

-

simarkkinoita koskevien säännösten ja

määräysten epäillystä rikkomisesta. Il-

moituskanavana toimii Työllisyysrahaston

anonyymi väärinkäytösten ilmoituskanava,

joka on saatavilla sekä Työllisyysrahaston

sisäisellä intrasivustolla että julkisella

internetsivustolla.

59Hallituksen toimintakertomus 2022 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu

Työllisyysrahaston toimintaan, mutta ra-

hasto noudattaa IFRS-standardeja ja nii-

den mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24).

Työllisyysrahaston lähipiiriin lasketaan

kuuluvaksi hallintoneuvoston jäsenet,

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, pää-

vastuullinen tilintarkastaja sekä johtoryh-

män jäsenet ja edellä mainittujen puolisot,

edunvalvottavat ja määräysvallassa olevat

yritykset.

Liiketoimet, joissa osapuolena on lähipii-

riin kuuluva henkilö, käsitellään hallituk-

sen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen

mukaisesti. Lähipiiriluetteloa ylläpitää



TILINTARKASTAJA JA

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto valitsi

tilintarkastajaksi vuodelle 2022 KPMG Oy:n.

Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT

Marcus Tötterman.

Vuonna 2022 tilintarkastajan palkkiot

sisältävät KPMG Oy:lle maksettuja tilintar-

kastukseen liittyviä kuluja 83 087 euroa ja

muita palveluita 0 euroa.

60Hallituksen toimintakertomus 2022 Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten

palkitsemisperiaatteita ja -raportointia kos-

keva sääntely ei ole sellaisenaan sovellet-

tavissa rahaston toimintaan. Tämän vuoksi

Työllisyysrahaston palkitsemisraportti

2022 on laadittu Työllisyysrahastoon so-

veltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys

ry:n julkaiseman Hallinnointikoodin 2020

() mukaisesti.

HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN

PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Valtioneuvosto nimitti 22.10.2020 työ-

markkinaosapuolten esityksestä Työlli-

syysrahaston hallintoneuvoston jäsenet

toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hal-

lintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja

matkakustannusten korvausperiaatteet.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti

22.10.2021, että hallintoneuvoston jäsenten

palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausi-

palkkio 310 euroa ja kokouspalkkio 410

euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsen-

ten kokouspalkkio 310 euroa. Vuonna 2022

hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa,

joista yksi oli sähköpostikokous, josta ei

makseta palkkiota.

61Hallituksen toimintakertomus 2022

Vuonna 2022 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

Nimi

Hallintoneuvoston

jäsenen

kokouspalkkio

Hallintoneuvoston

puheenjohtajan

vuosipalkkio Matkakustannus

31.12.2022

Yhteensä

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Antti Zitting, pj 820 3 720 198 4 738 3/3

Jari Jokinen, vpj 620 0 0 620 3/3

Riku Aalto 310 0 0 310 2/3

Teija Asara-Laaksonen (23.8.2022 asti) 310 0 0 310 1/3

Jorma Haapanen (8.7.2022 asti) 310 0 0 310 1/3

Teemu Kokko 620 0 0 620 3/3

Antti Korpiniemi 310 0 30 340 2/3

Tomi Lantto 620 0 0 620 3/3

Kirsi-Marja Lievonen 310 0 0 310 2/3

Petri Lindroos 620 0 0 620 3/3

Salla Luomanmäki 620 0 0 620 3/3

Jorma Malinen 310 0 0 310 2/3

Matti Mettälä 620 0 0 620 3/3

Taina Niiranen 310 0 0 310 2/3

Olli Nikula 620 0 0 620 3/3

Silja Paavola 310 0 0 310 2/3

Juha Rostedt (8.7.2022 alkaen) 310 0 114 424 2/3

Saila Ruuth (23.8.2022 alkaen) 0 0 0 0 1/3

Millariikka Rytkönen 0 0 0 0 1/3

Annika Rönni-Sällinen 310 0 0 310 2/3

Yhteensä  3 720 342 12 322

Palkitsemisraportti

62Hallituksen toimintakertomus 2022

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palk-

kioista. Hallintoneuvosto päätti 26.8.2021, että hallituksen jäsenille

maksetaan palkkioita näillä perusteilla:

Tehtävä

Palkkio

euroa/kk

Palkkio

euroa/kokous

 1 030 410

 820 310

 515 255

Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä

tai lisäeläkejärjestelmiä.

Vuonna 2022 hallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi hallitus kokoon-

tui strategiaseminaariin, josta ei makseta palkkiota.

Vuonna 2022 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Hallituksen

vuosi-

palkkio

Hallituksen

kokous-

palkkio

31.12.2022

Yhteensä

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Saana Siekkinen, pj

12 360 

16 460

10/11

Markku Jalonen, vpj

9 840 

13 250

11/11

Tuomas Aarto

6 180 

8 985

11/11

Jarkko Eloranta

(13.9.2022 alkaen)

2 060 255

2 315

1/11

Minna Etu-Seppälä

6 180 

8 730

10/11

Sture Fjäder

6 180 

8 475

9/11

Riikka Heikinheimo

6 180 

8 985

11/11

Minna Helle

6 180 

8 985

11/11

Ilkka Kaukoranta

(3.9.2022 saakka)

4 120 

5 905

7/11

Patrizio Lainà

6 180 

8 475

9/11

Henrika

Nybondas-Kangas

6 180 

8 985

11/11

Antti Palola

6 180 

8 985

11/11

Vesa Rantahalvari

6 180 

8 730

10/11

Heikki Taulu

6 180 

8 730

10/11

Pirjo Väänänen

6 180 2805 8 985 11/11

Yhteensä 96 360 38 620 134 980

Palkitsemisraportti

63Hallituksen toimintakertomus 2022

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kokouspalkkio oli 410 euroa

ja jäsenen kokouspalkkio 255 euroa. Vuonna 2022 tarkastusvalio-

kunta kokoontui kuusi kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous,

josta ei makseta palkkiota.

Vuonna 2022 tarkastusvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Tarkastus-

valiokunta

kokouspalkkio

31.12.2022

yhteensä

Läsnäolo tarkastus-

valiokunnan

kokouksissa

Henrika

Nybondas-Kangas, pj 2 050 2 050 6/6

Heikki Taulu, vpj   5/6

Minna Helle 1 275 1 275 6/6

Ilkka Kaukoranta

(3.9.2022 saakka) 765 765 4/6

Pirjo Väänänen

(27.9.2022 alkaen) 255 255 1/6

Yhteensä 5 365 5 365

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajalla on erillinen hallituksen hyväksymä palkitse-

misjärjestelmä. Hallitus päättää mahdollisesta palkkion maksami-

sesta. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palkkio-ohjelma,

jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion maksami-

sesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokritee-

rien mukaan.

Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan palkkiot ja etuudet

vuodelta 2022. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Toimitusjohtaja 167 505 11 054 178 559 170 426

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN EHDOT

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty hallituksen

päätöksellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitus-

johtajan palkitseminen koostuu kokonaispalkasta ja muuttuvasta

tavoitepalkkio-osasta, jonka osalta hallitus hyväksyy tavoitteet

sekä mahdollisen maksettavan palkkion. Toimitusjohtajan ko-

konaispalkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut (lounas-,

puhelin- ja autoetu). Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma

määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitus-

johtajalla ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan

irtisanomisaika määräytyy molemmin puolin työsopimuslain

mukaan.

Palkitsemisraportti

64Hallituksen toimintakertomus 2022

JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Työllisyysrahaston johtoryhmän palkitseminen koostuu kokonais-

palkasta ja puhelinedusta sekä muuttuvasta tavoitepalkkio-osasta,

joka oli enintään 10 % vuosipalkasta luontoisetuineen vuonna

2022. Kokonaispalkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut.

Johtoryhmän tavoitepalkkio-osa perustuu hallituksen vuosittain

hyväksymään palkkio-ohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus päät-

tää mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityk-

sestä ennalta vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.

Seuraava taulukko esittää johtoryhmän palkkiot ja etuudet vuodel-

ta 2022. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Johtoryhmä 545 231 22 518 567 749 612 371

JOHTORYHMÄN TOIMISUHTEEN EHDOT

Johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot on määritelty kirjallises-

sa sopimuksessa. Johtoryhmäläisten eläkeikä ja eläkekarttuma

määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Johto-

ryhmän jäsenillä ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Johto-

ryhmäläisten irtisanomisaika on määritelty molemmin puolin

työsopimuksessa.

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

66Tilinpäätös 2022

Tilinpäätös (IFRS) 2022

Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta

LASKELMA NETTOVARALLISUUDEN MUUTOKSESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Liite 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Kerätyt maksut

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot

5 3 490 831 3 334 855

Kerätyt maksut yhteensä 3 490 831 3 334 855

Maksetut rahoitusosuudet

6 -2 809 083 -3 724 310

Hallintokulut

7 -22 685 -25 505

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -2 831 768 -3 749 815

Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta

14 -36 155 4 124

Rahoituskulut

8 1 806 -666

Nettovarallisuuden muutos 624 714 -411 502

67Tilinpäätös 2022

LASKELMA NETTOVARALLISUUDESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Liite 31.12.2022 31.12.2021

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

9 3 365 3 735

Aineettomat hyödykkeet

10 2 581 3 614

Muut saamiset

13 0 328

Pitkäaikaiset varat yhteensä 5 946 7 677

Lyhytaikaiset varat

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset

11 13 626 3 356

Työttömyysvakuutusmaksujen

jaksotukset

11 701 769 622 164

Muut saamiset

13 96 348 46 292

Sijoitusomaisuus

15 1 660 524 1 046 293

Rahavarat

16 224 711 292 326

Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 696 977 2 010 431

Varat yhteensä 2 702 923 2 018 108

Liite 31.12.2022 31.12.2021

NETTOVARALLISUUS

Edellisiltä tilikausilta 633 263 1 044 765

Tilikaudelta 624 714 -411 502

Nettovarallisuus yhteensä 1 257 977 633 263

VELAT

Pitkäaikaiset velat

Joukkovelkakirjalainat

17 598 205 1 198 945

Pitkäaikaiset velat yhteensä 598 205 1 198 945

Lyhytaikaiset velat

Lainat

17 700 404 100 242

Työttömyysvakuutusmaksuvelat

11 1 533 1 846

Muut velat

18 144 805 83 813

Lyhytaikaiset velat yhteensä 846 741 185 900

Velat yhteensä 1 444 946 1 384 845

Nettovarallisuus ja velat yhteensä 2 702 923 2 018 108

Laskelma nettovarallisuudesta

68Tilinpäätös 2022

RAHAVIRTALASKELMA

Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 3 484 581 3 252 016

Tilitetyt maksut -2 901 148 -3 763 083

Maksetut korot -2 186 -2 884

Varsinaiseen toimintaan käytetyt nettorahavarat 581 247 -513 951

Investointien rahavirrat

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta 0 0

Aineettomien hyödykkeiden hankinta -971 -683

Sijoitusinstrumenttien ostot -2 954 750 -1 245 581

Sijoitusinstrumenttien myynnit ja realisoituneet tuotot 2 307 437 1 403 696

Muut pitkäaikaiset varat 0 0

Investoinneista kertyneet nettorahavarat -648 283 157 431

Lainojen nostot ja takaisinmaksut -578 12 553

Rahoituksesta kertyneet nettorahavarat -578 12 553

Rahavarojen nettolisäys/-vähennys -67 615 -343 966

Rahavarat tilikauden alussa 292 326 636 292

Rahavarat tilikauden lopussa 224 711 292 326

Rahavirtalaskelma

69Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 YLEISET TIEDOT

Vuonna 2019 toimintansa aloittanut Työlli-

syysrahasto (”Rahasto”) (Y-tunnus 1098099-7)

on työmarkkinaosapuolten hallinnoima

sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Fi-

nanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos,

jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien

rahoittaminen sekä aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen. Rahasto myös ohjaa, kehittää

ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen pe-

rintämenettelyn toimeenpanoa sekä mää-

rää ja perii työttömyysturvan työnantajan

omavastuumaksun. Lisäksi rahasto käsitte-

lee työnantajan koulutuskorvauksia. Työl-

lisyysrahaston kotipaikka on Helsinki ja

osoite Itämerenkatu 11–13, 00180 Helsinki.

Seuraavassa esitetään rahaston tilinpää-

töksessä sovelletut keskeiset laatimisperi-

aatteet. Niitä on noudatettu johdonmukai-

sesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei

muuta mainita.

2 YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEISTA JA

TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS

2.1 Laatimisperusta

Työllisyysrahaston tilinpäätös on laadittu

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyt-

tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandar-

dien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti noudat-

taen 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkin-

toja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk-

sessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menet-

telyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi

hyväksyttyjä standardeja ja niistä annet-

tuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot

ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä

täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsää-

dännön vaatimusten mukaiset.

Työllisyysrahasto on julkiseen valtaan

sidoksissa oleva, voittoa tavoittelematon

rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin

työttömyysetuuksien rahoituksesta, ase-

tukseen työttömyysetuuksien rahoituk-

sesta ja Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annettuun asetukseen, kuten kohdassa 1 on

todettu.

Työllisyysrahasto kerää ja tilittää työttö-

myysvakuutusmaksuja. Rahasto ei harjoita

sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden

myynnistä tai palveluiden tuottamises-

ta kertyisi tuottoja. Rahaston toiminnan

luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa,

eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita

voida soveltaa. IFRS-standardit eivät suo-

raan sääntele Työllisyysrahaston kaltaisen

rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennetta

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

70Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

eivätkä sen liiketoimien kirjaamis- ja

arvostamisperusteita. Työllisyysrahas-

ton IFRS-tilinpäätöksen laatimisessa on

noudatettu IFRS-standardien viitekehystä

ja standardien yleisiä kirjaamis- ja arvos-

tamisperiaatteita. Mainituista seikoista

johtuen rahaston IFRS-tilinpäätöksen pää-

laskelmat ovat laskelma nettovarallisuuden

muutoksesta, laskelma nettovarallisuudes-

ta sekä rahavirtalaskelma.

Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyys-

vakuutusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoi-

tuserien summana muodostuu yhteisön

tilikauden nettovarallisuuden muutos.

Rahaston varojen ja velkojen erotus ku-

vastaa kertynyttä nettovarallisuutta, josta

käytetään myös termiä suhdannepusku-

ri. Liitetiedossa 4.2 kuvataan tarkemmin

suhdannepuskuria. Työllisyysrahastolla

ei ole osakkeita eikä omaa pääomaa. Tästä

syystä IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskel-

maa oman pääoman muutoksista, vaan

nettovarallisuuden muutos esitetään erilli-

sessä päälaskelmassa.

Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut

sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata

muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä

IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muis-

ta laajan tuloksen eristä. Työllisyysrahasto

ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy

eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutusso-

pimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei

kuulu IFRS 4 Vakuutussopimukset -stan-

dardin soveltamisalaan. Tilinpäätöksen

pääasiallinen arvostamisperusta on alku-

peräinen hankintameno, josta poiketen

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-

tavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan

käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut on

esitetty euroina, ellei muuta mainita.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen

laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten

kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi

se edellyttää johdolta harkintaa tilinpää-

töksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjan-

pidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia

ratkaisuja.

Uusilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä

voimassa olevilla IFRS-standardeilla tai

IFRIC-tulkinnoilla ei odoteta olevan olen-

naista vaikutusta Työllisyysrahastolle.

71Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.2 Ulkomaan rahan määräisten

erien muuttaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on

Työllisyysrahaston toiminta- ja esittämis-

valuutta. Rahaston ulkomaan rahan mää-

räiset liiketapahtumat kirjataan toimin-

tavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän

kurssiin. Valuuttasidonnaiset talletukset

arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään

arvoon, jolloin valuuttakurssien vaiku-

tukset on esitetty osana käyvän arvon

kokonaismuutosta.

2.3 Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työttö-

myysvakuutusmaksut työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain 7 luvun

mukaisesti. Työnantajat ilmoittavat

maksetut palkat tulorekisteriin. Työttö-

myysvakuutusmaksut määrätään neljä

kertaa vuodessa tulorekisteristä saatavien

maksettujen palkkatietojen perusteella.

Työttömyysvakuutusmaksutuotot kirja-

taan tilinpäätökseen suoriteperusteisesti,

ja vuoden viimeisen vuosineljänneksen

työttömyysvakuutustuotot kirjataan taseen

siirtosaamisiin.

Työnantajan työttömyysturvan

omavastuumaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työnanta-

jilta työttömyysturvan omavastuumaksuja.

Työttömyysturvan omavastuumaksu kos-

kee työnantajia, joiden työttömyysvakuu-

tusmaksun perusteena oleva palkkasumma

ylittää 2 197 500 euron alarajan (vuonna

2022). Työnantaja voi olla velvollinen

maksamaan työnantajan työttömyysturvan

omavastuumaksua, jos se on irtisanonut

tai lomauttanut ikääntyneen työntekijän,

jonka työsuhde on kestänyt vähintään

kolme vuotta, ja työntekijä on jäänyt pit-

käaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi.

Omavastuumaksuilla rahoitetaan näistä

aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Työttömyyspäivärahojen kustannusten kat-

tamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirja-

taan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä

on luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivä-

rahan kustannusten kattamiseksi kerätyt

omavastuumaksut kirjataan tuloksi useam-

man tilikauden kuluessa perustuen arvioon

niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta.

72Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Työsopimuslain 12:3:n

mukainen yhteensovitus

Työsopimuslain mukaan tuomioistuimen

on yhteensovitusasiaa käsitellessään

varattava Työllisyysrahastolle tilaisuus

tulla kuulluksi. Työntekijälle työsuhteen

perusteettoman päättämisen johdosta

tuomittavasta vahingonkorvauksesta

vähennetään pääsäännön mukaan 75 %

työntekijälle korvausta vastaavalta ajalta

maksetusta ansioon suhteutetusta työt-

tömyyspäivärahasta. Tuomioistuimen on

määrättävä työnantaja tilittämään vähen-

nys Työllisyysrahastolle, ja toimitettava

asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio

tai päätös Työllisyysrahastolle tiedoksi.

Vähennys rahastolle tehdään myös työn-

antajan ja työntekijän sopiessa työsuhteen

perusteettoman päättämisen johdosta mak-

settavasta korvauksesta.

Perinnässä olevat saamiset

Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt,

ulosotossa olevat, vireillä olevissa kon-

kursseissa ja vapaaehtoisissa velkasanee-

rauksissa olevien yritysten työttömyys-

vakuutusmaksut. Rahasto on käyttänyt

IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua mallia,

sillä saamiset eivät sisällä merkittävää

rahoituskomponenttia.

2.4 Tukimaksut työttömyyskassoille

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain (555/1998)

nojalla ansioon suhteutetun työttömyys-

turvan rahoituksessa työttömyyspäivä-

rahojen, työllistymistä edistävien palve-

lujen ajalta maksettavien päivärahojen

ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista

menoista siltä osin, kun valtio ja yksittäi-

set työttömyyskassat eivät ole niistä vas-

tuussa. Tässä mainitut etuudet maksetaan

työttömyyskassoista.

73Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisäksi Työllisyysrahasto vastaa työttömi-

en ja aikuiskoulutustukea saavien vakuu-

tusmaksusta, joka maksetaan Eläketurva-

keskuksen kautta työeläkelaitoksille.

Työttömyyskassalain täytäntöönpanoase-

tuksen (272/2001) mukaan työttömyys-

kassojen ennakkohakemusten käsittely ja

maksatuksesta päättäminen sekä ennakoi-

den riittävyyden seuranta kuuluvat Työl-

lisyysrahaston tehtäviin. Rahasto maksaa

ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi

kertaa kuukaudessa edellisen tilikauden

lopussa hyväksytyn talousarvion mukai-

sesti. Finanssivalvonta toimittaa rahastolle

kuukausittain tilastot kassojen asiakkail-

leen maksamien tukien kertymästä, jonka

perusteella rahasto on joulukuun lopussa

jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutu-

neen kassamaksun kassakohtaisesti saa-

miseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jakso-

tus on tehty etuisuuslajikohtaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa

Työllisyysrahastolle valtionosuudet, jot-

ka rahasto maksaa rahoitusosuuksina

työttömyyskassoille. Rahasto hoitaa val-

tionosuuksien ennakot työttömyyskassoil-

le kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä

pankkipäivänä. Vuonna 2022 sosiaali- ja

terveysministeriö maksoi rahastolle val-

tionosuuksien ennakkoa kuukausittain

tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työlli-

syysrahasto muuta esittänyt.

Tulot ministeriöltä ja menot työttömyys-

kassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä

verran työttömyyskassat ovat maksaneet

kutakin etuutta asiakkailleen. Sosiaali- ja

terveysministeriö vahvistaa työttömyys-

kassojen tilinpäätökset lopullisten tietojen

perusteella kesällä 2023, jolloin rahasto

suorittaa tasaukset tiliasemissa työttö-

myyskassojen ja valtion kanssa.

Työllisyysrahasto vastaa työttömyys-

etuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n

nojalla yksin työttömyysturvalain 6 §:ssä

säädetyn korotetun ansio-osan rahoittami-

sesta. Vuoden 2015 alusta lukien ylempien

ansiosidonnaisten työttömyyspäiväraho-

jen laskentasääntöä muutettiin siten, että

päivärahojen taso alentui hieman. Koro-

tettuun ansio-osaan tehtiin sama muutos.

Muutoksella toteutettiin Suomen hallituk-

sen kehyspäätökseen sisältynyt päiväraha-

menojen leikkaus. Muutos on pienentänyt

ansiopäivärahamenoa. Valtiontalouden

säästön toteuttamiseksi Työllisyysrahasto

tilittää säästön määrän (noin 50,3 miljoo-

naa euroa) vuosittain Kansaneläkelaitok-

selle perusturvan rahoitukseen työttö-

myysetuuksien rahoituksesta annetun lain

(555/1998) 23 §:n nojalla.

74Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion

Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus

Työllisyysrahaston toiseksi suurin menoerä

on ollut Eläketurvakeskukselle suoritet-

tava maksu, jolla katetaan työttömyyden

sekä koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan

huomioon ottamisesta aiheutuvaa eläke-

vastuuta ja -kuluja (työntekijän eläkelain

(395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu mää-

rätään siten, että sen arvioidaan vastaavan

määrää, joka saataisiin, jos mainituilta

palkattomilta kausilta kertyvän työeläke-

turvan perusteena olevista tuloista suori-

tettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua.

Rahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti

valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä

tarkoitetun maksun suorittamisesta Val-

tion Eläkerahastolle.

Eläketurvakeskukselle työntekijän eläke-

lain 12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta

suoritettavat maksut perustuvat Eläke-

turvakeskuksen antamaan arvioon, jota

tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Suoritettujen maksujen ja tarkistetun

arvion erotus kirjataan siirtosaamisek-

si tai -velaksi. Lopullisen maksun määrä

saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta

seuraavan vuoden keväällä. Tilinpäätök-

sessä käytetyn maksuarvion ja lopullisen

maksun erotus esitetään edellisen vuo den

tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuo-

den tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu

ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu

on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Eläketurvakeskus korkouttaa Työllisyys-

rahaston maksettavaksi määrätyt veloi-

tukset TyEL-vakuutusmaksukorkoa käyt-

täen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu

maksu on korkoutettu tilikauden loppuun

(veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvit-

tää rahastolle korkoa tämän suorittamien

todellisten maksujen ja todellisten maksu-

ajankohtien mukaan (hyvityskorko).

Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä

lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurva-

keskuksen ja Työllisyysrahaston sopimaan

selvitysajankohtaan (edellisen vuoden ve-

loituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä

vuodelta suorittamille maksuille lasketaan

vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen

vuoden maksun hyvityskorko). Valtion

Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja

hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla.

Työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun

tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle

Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoi-

tuksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 §:n

nojalla palkansaajien työttömyysvakuu-

tusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle

ennakkona vuosittain määrän, joka vastaa

työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien osuutta kaikista palkansaa-

jista. Tämän osuuden arviointi perustuu

Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vah-

vistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Mak-

sun lopullinen määrä perustuu sosiaali- ja

terveysministeriön tekemään laskelmaan

siitä, kuinka paljon Kansaneläkelaitos on

maksanut tällä tavoin rahoitettavia etuuk-

sia tilikauden aikana.

75Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa hen-

kilöille aikuiskoulutusetuuksista annetun

lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutus-

tukea ja ammattitutkintostipendejä. Työl-

lisyysrahasto vastaa myös palkansaajan

aikuiskoulutustuen ja muiden kuin valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoitukses-

ta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta

vastaa valtio. Rahoitusvastuusta on säädet-

ty aikuiskoulutusetuuksista annetun lain

30 §:ssä.

Palkkaturvan rahoitus

Työllisyysrahasto vastaa palkkaturvasta

annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion

palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno

maksetaan kerran vuodessa yleensä meno-

ja seuraavan vuoden keväällä työ- ja elin-

keinoministeriölle sen lähettämän laskun

mukaan.

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-

misesta annetun Euroopan parlamentin

ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004

(perusasetus) 65 artiklassa säädetään niistä

tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi

työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa

kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työlli-

syysrahasto on säädetty toimivaltaiseksi

laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyys-

vakuutuksen osalta EU:n perusasetusta toi-

meenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm.

perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan

mukaisten työttömyyskassan jäseninä ol-

leille maksetuista työttömyyspäivärahoista

aiheutuvien korvausten maksaminen ja

periminen.

Rahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta

sen mukaan, miten työttömyyskassat ovat

maksaneet työttömyyskorvauksia niille,

jotka ovat työskennelleet toisessa jäsen-

valtiossa. Jäsenvaltiot puolestaan hakevat

korvausta Työllisyysrahastolta, kun toisen

maan kansalainen on työskennellyt Suo-

messa. Etuudet korvataan täysimääräisesti,

mutta enintään sen suuruisena kuin ne

olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja

menot kirjataan maksuperusteisesti.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee työnantajan

koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudel-

linen tuki osaamisen kehittämistoimiin

niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta

koulutusvähennykseen elinkeinoverolain

tai maatilatalouden tuloverolain perusteel-

la. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa

kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Kou-

lutuskorvauksen tarkoituksena on paran-

taa työnantajan mahdollisuuksia järjestää

työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta.

76Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta

koulutuspäivältä työntekijää kohden vuo-

dessa. Koulutuskorvauksen rahoituksesta

on säädetty, että valtiovarainministeriö

maksaa kalenterivuosittain hakemuk-

sesta Työllisyysrahastolle sen määrän,

jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille

koulutuskorvauksina.

Eläkkeet ja työsuhde-etuudet

Työllisyysrahastolla on yksinomaan mak-

superusteisia eläkejärjestelyjä. Lakisää-

teinen eläketurva on hoidettu eläkeva-

kuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan

liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle,

jota veloitus koskee. Rahaston henkilökun-

nalla on palkkio-ohjelma. Hallitus päät-

tää mahdollisen palkkion maksamisesta

toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen

palkkiokriteerien mukaan. Realisoitunut

palkkio kirjataan palkkio-ohjelmaa koske-

van tilikauden kuluksi.

2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä

ovat rahaston koneet, laitteet ja kalusto

sekä vuokratiloissa tehdyt perusparan-

nustyöt. Aineelliset käyttöomaisuushyö-

dykkeet arvostetaan nettovarallisuuslas-

kelmassa alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappiolla.

Perusparannusmenot lisätään toimitilojen

perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin,

kun on todennäköistä, että niistä koituva

vastainen taloudellinen hyöty koituu ra-

haston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tili-

kaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun

taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan

nollan suuruiseksi. Omaisuuserien jään-

nösarvot ja taloudellisen vaikutusajan

arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhtey-

dessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio

muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudel-

liset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat

seuraavat:

• Perusparannustyöt vuokratiloissa

5 vuotta

• Koneet ja kalusto 3 vuotta

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käy-

töstä poistamisesta johtuvat voitot ja

tappiot lasketaan saatujen nettotulojen ja

kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot

ja -tappiot sisältyvät nettovarallisuuden

muutoslaskelmassa hallintokuluihin.

77Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.6 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on ra-

jallinen taloudellinen vaikutusaika, käsi-

tellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti

tuotetut ohjelmistot ja muut aineettomat

hyödykkeet, jos on todennäköistä, että

niistä johtuva odotettavissa oleva vastai-

nen taloudellinen hyöty koituu rahaston

hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on

luotettavasti määriteltävissä. Pilvipalvelu-

järjestelyssä, joka on palvelusopimus, käyt-

töönottomenot kirjataan pääsääntöisesti

kuluksi, kun niihin liittyvä käyttöönotto-

palvelu saadaan. Pilvipalvelujärjestelyssä

käyttöönottomenot aktivoidaan taseeseen

ja jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle

vain silloin, kun käyttöönottopalvelu ei ole

erotettavissa palvelusta, joka antaa pääsyn

ohjelmaan, tai kun menot liittyvät erillisen

aineettoman hyödykkeen syntymiseen.

Sisäisesti aikaansaadun aineettoman

hyödykkeen hankintameno määräytyy

hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien

menojen summana.

Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät

menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kuluvana

tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämis-

menoista, jotka johtuvat uusien ohjelmisto-

jen suunnittelusta ja testauksesta tai jo ole-

massa olevien ohjelmistojen merkittävistä

parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka

täyttävät edellä mainitut nettovarallisuus-

laskelmaan kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajalli-

nen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-

tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden taloudelli-

sen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut ta-

loudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin

ovat seuraavat:

• Tietokoneohjelmat 3 vuotta

• Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta

78Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien

omaisuuserien arvon alentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, antavat-

ko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkei-

siin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-

keisiin kuuluvan omaisuuserän, eli pois-

tojen kohteena olevan omaisuuserän arvo

saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumi-

sesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuseräs-

tä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on

omaisuuserän käypä arvo vähennetty-

nä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai

sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä

on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan

omaisuuserästä saatavissa olevia arvioi-

tuja nettorahavirtoja, jotka diskontataan

nykyarvoonsa määriteltyä korkoprosenttia

käyttäen. Määrä, jolla omaisuuserän kirjan-

pitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan

rahamäärän, kirjataan nettovarallisuuden

muutoslaskelmassa arvonalentumistappio-

na. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan

omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika

arvioidaan uudelleen.

Arvonalentumistappiot puretaan, jos olo-

suhteissa on tapahtunut muutos ja hyödyk-

keestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on

muuttunut arvonalentumistappion kirjaa-

misajankohdasta, ei kuitenkaan enempää

kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi

ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

2.8 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Työllisyysrahasto soveltaa International

Accounting Standards Boardin julkaisemaa

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standar-

dia, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018.

IFRS 9 -standardi sisältää ohjeistuksen

rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostami-

seen sekä, odotettuihin luottotappioihin

perustuvan mallin rahoitusvarojen arvon-

alentumisen arviointiin ja yleiset suojaus-

laskennan vaatimukset. IFRS 9:n mukaan

rahoitusvarat on luokiteltava kolmeen ar-

vostusryhmään: jaksotettuun hankintame-

noon kirjattavat, käypään arvoon muun laa-

jan tuloksen kautta kirjattavat ja käypään

arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavat.

Rahoitusvelkojen osalta standardi vastaa

useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia.

Arvonalentumisen osalta käytetään odotet-

tuihin luottotappioihin perustuvaa mallia.

Työllisyysrahaston rahoitusvarat muo-

dostuvat sijoitusomaisuudesta sekä ra-

havaroista. Rahaston johto luokittelee

rahoitusvarat niiden hankintapäivänä

niiden hankinnan tarkoituksen perus-

teella ryhmiin, jotka määrittävät niiden

arvostusperusteet. Kaikki rahoitusvarat

kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivä-

nä, jolloin sitoutuu ostamaan tai myymään

omaisuuserän.

79Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään

nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisis-

sa varoissa, paitsi silloin kun niiden erään-

tymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on

aikomus luopua niistä yli 12 kuukauden

kuluttua raportointipäivästä.

Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käy-

pään arvoon. Transaktiomenot kirjataan

suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaami-

sen jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan

käypään arvoon jokaisena raportointi-

päivänä ja käyvän arvon sekä realisoitu-

neet että realisoitumattomat muutokset

kirjataan nettovarallisuuden muutoslas-

kelmaan sillä kaudella, kun ne syntyvät.

Käyvän arvon nettomuutokset esitetään

nettovarallisuuden muutoslaskelmassa

rivillä ”Nettovoitot sijoitusomaisuuden

käypään arvoon arvostamisesta”. Kaikki

sijoitusomaisuuden korko- ja osinkotuotot

sisältyvät käyvän arvon nettomuutokseen.

Käyvän arvon määritysperusteet on esitet-

ty liitetiedossa 15.

Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun

oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai

ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että

riskit ja edut ovat siirtyneet.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaa-

dittaessa maksettavat talletukset.

Lainat

Otetut lainat kirjataan alun perin käypään

arvoon, josta on vähennetty transaktiome-

not. Myöhemmin lainat arvostetaan jakso-

tettuun hankintamenoon. Saadun määrän

(vähennettynä transaktiomenoilla) ja ta-

kaisin maksettavan määrän välinen erotus

merkitään nettovarallisuuden muutoslas-

kelmaan efektiivisen koron menetelmällä

laina-ajan kuluessa.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirja-

taan lainaan liittyvinä transaktiomenoina

siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi

tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin

palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslaskel-

maan, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole

näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat

tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi

tai kokonaan, palkkio aktivoidaan mak-

suvalmiuspalveluista suoritettuna ennak-

komaksuna siirtosaamisiin ja jaksotetaan

kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

80Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.9 Vuokrasopimukset

Rahasto on vuokralle ottajana soveltanut

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia

1.1.2019 alkaen. IFRS 16 määrittelee kirjaa-

mista, arvostamista ja tilinpäätöksessä

esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset.

Standardi määrittelee yhden laskentamal-

lin vuokralle ottajille. Lähtökohtaisesti

kaikki yli vuoden mittaiset vuokrasopi-

mukset merkitään taseeseen, paitsi silloin

kun vuokrasopimuksen kohteena olevan

hyödykkeen arvo on alhainen. Vuokra-

sopimuksen alkamispäivänä vuokralle

ottaja kirjaa vuokrasopimusvelan velvol-

lisuudesta suorittaa vuokramaksuja sekä

käyttöomaisuuserän oikeudestaan käyt-

tää omaisuuserää. Vuokralle ottajan on

kirjattava velasta korkokulua ja omaisuu-

serästä suunnitelman mukaisia poistoja.

Lisäksi vuokralle ottajan on määritettävä

vuokravelan suuruus uudelleen tiettyjen

tapahtumien yhteydessä (esimerkiksi muu-

tos vuokra-ajassa tai indeksikorotuksista

aiheutuva muutos vuokranmaksuissa).

Rahasto hyödyntää IFRS 16 -standardin sal-

limia helpotuksia lyhytaikaisten vuokraso-

pimusten (kestoltaan alle 12 kuukautta) ja

arvoltaan vähäisten hyödykkeiden osalta.

81Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET

ARVIOT JA HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standar-

dien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä

arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet

tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,

kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa

joudutaan käyttämään myös tilinpäätök-

sen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä par-

haaseen käytettävissä olleeseen tietoon.

Arviointi perustuu sekä aikaisempiin

kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin

tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä

pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot

voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuk-

siin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset

arvioiden muutokset kirjataan sillä tili-

kaudella, jonka aikana arviota korjataan

ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Työllisyysrahaston talouden suunnittelu

ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennus-

teisiin työttömyysasteen, työttömyysme-

non, työllisyyden sekä palkkasumman

kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on

asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että

niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla

voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttö-

myysvakuutusmaksut (maksuprosentit)

määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että

yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu

muutos tehdään sekä työnantajan keski-

määräiseen että palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän

vuoden elokuussa laadittavan talousarvion

ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan

tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahas-

ton tuloksen ennustepoikkeama oli vuonna

2022 merkittävästi pitkän aikavälin keski-

arvoa suurempi.

Rahasto käyttää tarvittaessa harkintaa

soveltaessaan käyvän arvon määrityksessä

käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä osin,

kun käyvät arvot eivät tule suorina hintoina

aktiivisilta markkinoilta.

Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten

käyvän arvon määritys perustuu diskontat-

tuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt

harkintaa arvioidessaan, että sijoitusten

luottoriskin muutoksella ei ole olennais-

ta vaikutusta sijoitusten käyvän arvon

muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja

korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen.

Rahaston keskeiset tulevaisuutta koskevat

oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liit-

tyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät

edellä mainittuihin tekijöihin.

82Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottotappiot

Työllisyysrahasto soveltaa IFRS 9 -stan-

dardin mukaista odotettavissa olevien

luottotappioiden mallia arvioitaessa epä-

varmoihin työttömyysvakuutusmaksusaa-

taviin liittyvää arvonalentumista. Mallissa

odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan

rahoitusvarojen koko voimassaoloajalta ja

sen pohjana on erääntyneiden saamisten

määrä ja se, kuinka kauan ne ovat olleet

erääntyneitä. Mallissa sovelletut paramet-

rit pohjautuvat arvioon raportointihetken

luottotappioksi kirjattavien työttömyysva-

kuutusmaksusaatavien, omavastuumak-

susaatavien, työsopimuslain (tsl) yhteen-

sovitussaatavien, etuussaatavien sekä

korkosaatavien määristä. Koko voimassa-

oloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

lasketaan kertomalla maksamattomien

saamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo

odotetulla tappio-osuudella. Odotettavissa

olevien luottotappioiden muutokset kirja-

taan tulokseen.

Segmenttiraportointi

IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin pe-

rusperiaatteen mukaan yhteisön on annet-

tava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen

käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien

liiketoimintojen ja taloudellisten toimin-

taympäristöjen luonnetta ja taloudellisia

vaikutuksia. Standardin määritelmän mu-

kaan toimintasegmentti on yhteisön osa:

A. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se

voi saada tuottoja ja josta voi aiheutua

kuluja

B. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin

operatiivinen päätöksentekijä säännöl-

lisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä

resurssien kohdistamisesta kyseiselle

segmentille ja arvioidakseen sen tulok-

sellisuutta ja

C. josta on saatavissa erillistä taloudellista

informaatiota.

Edelleen standardin määritelmän mukaan

ylimmän operatiivisen päätöksentekijän

toimen tehtävänä on resurssien kohdista-

minen yhteisön toimintasegmenteille ja

niiden tuloksellisuuden arviointi.

Työllisyysrahaston tehtävänä on kerätä

työttömyysvakuutusmaksuja, joiden taso on

määritetty julkisen vallan toimesta. Rahas-

to tilittää keräämänsä maksut eteenpäin,

pääasiassa työttömyyskassoille.

Keräämillään maksuilla Työllisyysrahasto

harjoittaa konservatiivista sijoitustoimin-

taa kattaakseen maksussa olevia rahoitus-

osuuksia. Mahdollista alijäämää rahasto

kattaa myös lainarahoituksella.

Työllisyysrahasto on voittoa tavoittele-

maton, julkiseen valtaan sidoksissa oleva

rahasto. Rahaston johto seuraa yhteisön toi-

mintaa yhtenä kokonaisuutena, joka muo-

dostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista

sekä niiden erotuksena muodostuvasta

nettovarallisuuden muutoksesta. Rahaston

johto ei varsinaisesti kohdista resursseja

yhteisön toiminnoille tai tarkastele toimin-

tojen tuloksellisuutta.

Näistä syistä johtuen Työllisyysrahaston

johto arvioi, että segmenttitietojen esit-

täminen ei ole tarkoituksenmukaista.

83Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Segmenttitietojen esittäminen ei paran-

taisi tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida

Rahaston toimintojen ja toimintaympäris-

tön luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia.

Työllisyysrahaston johdon arvion mukaan

rahaston toimintojen ja toimintaympä-

ristön luonne ja taloudelliset vaikutukset

käyvät ilmi IFRS-tilinpäätöksestä.

4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan riskit py-

ritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että

riskien realisoituminen ei aiheuta rahas-

tolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheut-

taisivat paineita maksujen korotuksiin

tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin.

Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitustoi-

mintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin

hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitus-

toiminnan periaatteissa sekä hallituksen

hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa ja

velanhoitosuunnitelmassa.

Sijoitusten markkinariskejä mitataan

lähinnä ns. stressitestimenetelmällä,

jossa kullekin sijoitusluokalle määritel-

lään historialliseen vaihteluun perustuva

riskiluku ilmaistuna vuotuisena volati-

liteettina. Työllisyysrahaston rahoitus-

riskit liittyvät lähinnä sijoituksiin ja ne

koostuvat markkinariskistä, luottoriskistä,

vastapuoliriskistä ja likviditeettiriskistä.

Rahoitusriskin vähentämiseksi sijoituksia

tehdään hallintoneuvoston vahvistamia

sijoitusperiaatteita noudattaen erilaisiin

omaisuusluokkiin ja hajauttaen. Riskirajat

asetetaan siten, että riskin realisoituminen

ei aiheuta rahastolle sellaisia menetyksiä,

jotka aiheuttaisivat paineita työttömyys-

vakuutusmaksujen korotuksiin. Suojaamis-

tarkoituksessa voidaan tehdä johdannais-

instrumentteja. Johdannaisia ei käytetty

esitettävinä kausina.

Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käy-

pään arvoon, sillä ne on luokiteltu ni-

menomaisesti käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot

luokittain sekä käyvän arvon määritysperi-

aatteet on esitetty liitteessä 15.

4.1 Rahoitusriskin osatekijät

Markkinariski

Korkoriski on rahaston sijoituksiin ja

velkoihin liittyvän markkinariskin pää-

asiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla

(joukkovelkakirjalaina- ja rahamarkkina-

sijoitukset) on hallitseva rooli rahaston

sijoitussalkuissa.

Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa

joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen

kautta. Katsauskauden lopussa 14 (27)

prosenttia sijoituksista oli epäsuoria

sijoituksia.

84Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusten markkinariski

31.12.2022

Riski

prosenttia

Pääoma

tuhatta euroa

Riski

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 218 108 1 091

Rahamarkkinat 1,00 % 830 516 8 305

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 231 058 9 242

Jvk pankit 4,50 % 307 430 13 834

Jvk yritykset 5,00 % 180 450 9 023

Osakkeet 25,00 % 36 111 9 028

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 74 958 7 496

Kokonaisriski 3,09 % 1 878 632 58 019

31.12.2021

Riski

prosenttia

Pääoma

tuhatta euroa

Riski

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 289 826 1 449

Rahamarkkinat 1,00 % 356 447 3 564

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 194 018 7 761

Jvk pankit 4,50 % 252 160 11 347

Jvk yritykset 5,00 % 162 983 8 149

Osakkeet 25,00 % 38 159 9 540

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 42 865 4 287

Kokonaisriski 3,45 % 1 336 458 46 097

Kokonaisriski oli 3,09 (3,45) prosenttia rahaston varallisuudesta ja

1,7 (1,4) prosenttia rahaston vuoden 2022 tuloista. Sijoitussalkun

riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatiivi-

sesta ja suhteellisen vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä

rakenteesta.

Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakor-

koisia (100 % myös vuonna 2021). Joukkovelkakirjalainoista vaih-

tuvakorkoisia sijoituksia oli 8 (9) prosenttia. Vaihtuvakorkoiset

sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun taas

kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon

korkoriskille.

Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2022

olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden tekijöi-

den pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 9,40

(6,06) miljoonaa euroa pienempi. Ja vastaavasti, jos euriborkorot

ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2022 olleet 0,5 prosent-

tiyksikköä matalammat, nettovarallisuuden muutos olisi ollut 9,40

(6,06) miljoonaa euroa suurempi.

85Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottoriski

Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luot-

toriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaski-

jakohtaisten limiittien avulla. Limiittien

määrittelyssä otetaan huomioon liikkee-

seenlaskijan absoluuttinen koko, talou-

dellinen asema ja tulevaisuuden näkymät.

Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja

näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten

perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai

pienennetään. Pääasiallisina sijoituskoh-

teina käytetään pohjoismaisia pankkeja,

joilla on korkeat luottoluokitukset, vahvan

luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi,

Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska, Itävalta

ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin ruot-

salaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja

pidetään vain korkean luottoluokituksen

pankeissa.

Sijoituksiin sisältyvän luottoriskin

spread-duraatio oli katsauskauden lopussa

1,28 (1,49) vuotta.

Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluo-

kitusta arvioidaan Standard & Poorsin

luokitusasteikolla perustuen historiallisiin

luottotappiotodennäköisyyksiin. Sijoi-

tussalkun luottoluokituksen arvioidaan

likimääräisesti olevan tasolla BBB+ (BBB+)

31.12.2022.

86Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Seuraava taulukko kuvaa Työllisyysrahaston korkosijoitusten määrää ja luoton laatua

luokittain jaoteltuina.

Sijoitukset liikkeeseenlaskijan luokituksen

mukaan jaettuina *

31.12.2022

tuhatta euroa

31.12.2022

prosenttia

31.12.2021

tuhatta euroa

31.12.2021

prosenttia

AAA 112 814 6,4 % 61 332 4,9 %

AA+ 130 509 7,4 % 110 224 8,8 %

AA 7 391 0,4 % 51 395 4,1 %

AA- 555 907 31,5 % 403 849 32,2 %

A+ 348 434 19,7 % 119 822 9,5 %

A 47 589 2,7 % 63 722 5,1 %

A- 145 574 8,2 % 121 257 9,7 %

BBB+ 102 284 5,8 % 55 768 4,4 %

BBB 176 883 10,0 % 180 243 14,4 %

BBB- 67 250 3,8 % 31 265 2,5 %

BB+ 40 965 2,3 % 6 812 0,5 %

BB 4 678 0,3 % 3 649 0,3 %

BB- - 0,0 % - 0,0 %

B+ - 0,0 % - 0,0 %

B - 0,0 % - 0,0 %

B- - 0,0 % - 0,0 %

CCC+ - 0,0 % - 0,0 %

CCC - 0,0 % - 0,0 %

NR 27 280 1,5 % 46 100 3,7 %

Yhteensä 1 767 560 100,0 % 1 255 438 100,0 %

* Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa valtioiden ja pankkien joukkovelkakirjalainoista. Niiden luoton

laatu on määritetty käyttäen S&P:n luottoluokituksia. Suurimmalla osalla sijoituskohteena olevista pankeista

on hyvät luottoluokitukset. Kaikilla alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei ole virallista luottoluokitusta, jolloin

näiden luottoluokitus määritellään kolmannelta osapuolelta saaduilla luokituksilla.

Työllisyysrahaston työttömyysvakuu-

tusmaksusaatavien, omavastuumaksu-

saatavien, työsopimuslain (tsl) yhteen-

sovitussaatavien, etuussaatavien sekä

korkosaatavien määriin sisältyy luotto-

riski. Merkittävin tekijä em. luottoriskin

toteutumiselle liittyy työttömyysvakuu-

tusmaksuvelvollisten asiakkaiden maksu-

kyvyttömyystilanteisiin (konkurssi, yritys-

saneeraus ja velkajärjestely).

Konkurssihakemusten määrä verrattu-

na vuoteen 2021 on ollut nousujohteinen.

Yrityssaneerausten määrä väheni vuoden

2022 kahdella ensimmäisellä neljännek-

sellä vuoteen 2021 verrattuna. Sen sijaan

yrityssaneerausten määrä kasvoi vuoden

2022 loppua kohden, kuten puolivuosi-

katsauksessa arvioitiin. 1.7.2022 voimaan

tulleella yrityssaneerauslain muutoksella,

joka mahdollistaa hakeutumisen varhai-

seen yrityssaneerausmenettelyyn, ei ole

kuitenkaan ollut vaikutusta Työllisyysra-

haston perintään.

87Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottotietolain muutokset tulivat voimaan 1.12.2022. Työllisyysra-

haston perinnän kannalta merkittävin muutos oli maksuhäiriö-

merkinnän poistuminen 30 päivän kuluttua siitä, kun tieto velan

maksamisesta on rekisteröity luottotietorekisteriin. Vielä on

aikaista arvioida muutoksen vaikutusta Työllisyysrahaston saata-

vien perinnän tehokkuuteen.

Maksuvalmiusriski

Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:

1. Likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset

2. Lyhyt lainanotto

3. Työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja korottami-

nen tarpeen mukaan

Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosi-

joituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä

varoja. Likviditeettipuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle

käytetään lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyt-

tämiseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on 300 (300) miljoonan

euron yritystodistusohjelma, josta on käyttämättä 200 miljoonaa

euroa. Lisäksi rahastolla on yhteensä 600 (800) miljoonan euron

komittoidut valmiusluottolimiitit (RCF) neljän pankin kanssa. Val-

miusluottolimiittejä ei ole käytetty.

Taulukoiden luvut ovat miljoonina euroina.

Käyttämättömät komittoidut luottolimiitit 31.12.2022 31.12.2021

Vuoden kuluessa erääntyvä pankkilainalimiitti

RCF (valtion takaus) 0 800

Yli vuoden kuluttua erääntyvä pankkilainalimiitti

RCF * 600 0

Yhteensä 600 800

* Sopimuksiin kohdistuu 12 kuukauden jatko-optio.

Käyttämättömät ei-komittoidut luottolimiitit 31.12.2022 31.12.2021

Yritystodistusohjelma 200 200

Yhteensä 200 200

Työllisyysrahasto on turvannut maksuvalmiuttaan vuoden 2022

aikana myös velkarahoituksella. Rahoittamisessa on tukeuduttu

pääomamarkkinoihin ja kotimaisiin yritystodistusmarkkinoihin.

Työllisyysrahastolla on seuraavat Standard & Poorsin vahvistamat

liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (7.10.2022):

• Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät

• Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät

Katsauskauden lopussa jvk-rahoitusta oli käytössä 1 200 (1 200)

miljoonaa euroa ja yritystodistusrahoitusta oli käytössä 100 (100)

miljoonaa euroa. Pankkilainoja ei ollut nostettuna 31.12.2022

(0 euroa 31.12.2021).

88Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Velkojen korkosidonnaisuusajat

Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset.

31.12.2022

Laina

Nimellisarvo

milj. euroa

Korkosidonnaisuus-

aika vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2023 600 0,46 0,00 % 16.6.2023 AA+

Jvk 2027 600 4,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yritystodistukset 100 0,25 -0,05 % 1–12 kk ei luokitusta

Yhteensä 1 300 2,28

31.12.2021

Laina

Nimellisarvo

milj. euroa

Korkosidonnaisuus-

aika vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2023 600 1,46 0,00 % 16.6.2023 AA+

Jvk 2027 600 5,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yritystodistukset 100 0,25 -0,30 % 1–12 kk ei luokitusta

Yhteensä 1 300 3,20

89Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusvelkojen juoksuajat

Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin

perustuvat maturiteetit

31.12.2022 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat yhteensä

Kirjanpitoarvo

varat (-) / velat

Ostovelat 881 0 0 0 881 881

Lainat 700 060 0 120 600 120 1 300 300 1 298 609

Käyttöoikeusomaisuusvelat 3 588 0 0 0 3 588 3 588

Yhteensä 704 529 0 120 600 120 1 304 769 1 303 077

Rahoitusvelkojen sopimuksiin

perustuvat maturiteetit

31.12.2021 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat yhteensä

Kirjanpitoarvo

varat (-) / velat

Ostovelat 861 0 0 0 861 861

Lainat 100 060 0 600 120 600 180 1 300 360 1 299 187

Käyttöoikeusomaisuusvelat 3 735 0 0 0 3 735 3 735

Yhteensä 104 656 0 600 120 600 180 1 304 956 1 303 783

90Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

4.2 Suhdannepuskuri

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan

Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja enna-

koitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista joh-

tuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi

rahaston tulojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdanne-

puskuri. Puskurin enimmäismäärä oli vuonna 2022 kuuden pro-

senttiyksikön työttömyysastetta vastaava vuotuisten menojen

määrä. Suhdannepuskurissa voi olla syvässä suhdannetaantu-

massa alijäämää vastaava menojen määrä. Puskuriin kertyneiden

varojen sijoittamista säännellään rahaston sijoitusperiaatteissa

sekä vuosittain vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa. Velkara-

hoituksen käyttöä säännellään lisäksi velanhoitosuunnitelmassa.

Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston

vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan kyseisen vuoden keski-

määräisellä työttömyysasteprosentilla ja kerrotaan luvulla 6. Alla

olevasta taulukosta selviää suhdannepuskurin määrä sekä laissa

tarkoitetut puskurin enimmäis- ja vähimmäismäärä. Luvut ovat

miljoonina euroina.

Suhdannepuskuri 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Määrä  633

Enimmäismäärä 1 868 2 220

Vähimmäismäärä -1 868 -2 220

91Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1–31.12.2022 1.1–31.12.2021

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan vakuutusmaksut 1 323 956 1 156 781

Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 021 2 082

Yhteensä 1 325 977 1 158 862

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan vakuutusmaksut 1 420 828 1 238 402

Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 979 2 705

Yhteensä 1 423 808 1 241 107

Perimiskulutuotot

Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 299 340

Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 330 281

Perimiskulutulot 275 159

Yhteensä 905 780

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksut

Omavastuumaksut 19 595 14 944

Jaksotus 2 729 7 826

Yhteensä 22 324 22 770

Työsopimuslain (TSL) mukaiset korvaukset

TSL:n mukaiset korvaukset ja lomautustulot 974 1 127

Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -489 -473

Yhteensä 484 654

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys

Ansiopäiväraha 703 550 896 630

Vuorottelukorvaus 11 012 9 225

Edellisen vuoden tasauserä -121 2 635

Aikuiskoulutusetuudet 2 892 2 192

Yhteensä 717 334 910 681

Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 3 490 831 3 334 855

92Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

6 MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Työllisyysrahaston maksamat osuudet

Muu ansiopäiväraha -684 505 -875 669

Lisäpäivä-päiväraha -138 902 -115 638

Lomautuspäiväraha -191 114 -442 243

Vuorottelukorvaus -14 481 -11 960

Hallintokulukorvaus -10 732 -12 656

Edellisen vuoden tasausmaksu 822 -4 627

Yhteensä -1 038 912 -1 462 793

Työttömyyskassoille maksetut valtion

osuudet

Muu ansiopäiväraha -688 419 -878 234

Vuorottelukorvaus -11 012 -9 225

Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -6 963 -8 623

Hallintokulukorvaus -8 169 -9 773

Edellisen vuoden tasausmaksu 386 -3 572

Yhteensä -714 176 -909 426

Eläketurvakeskus

Edellisen vuoden tasausmaksu 36 872 -66 779

Kuluvan tilikauden maksu -633 000 -835 000

Yhteensä -596 128 -901 779

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Valtion Eläkerahasto

Edellisen vuoden tasausmaksu 505 -1 139

Kuluvan tilikauden maksu -8 570 -10 087

Yhteensä -8 065 -11 226

Kansaneläkelaitos

Edellisen vuoden tasausmaksu 1 1

Perusturva, korotusosa,

työllistymisohjelmalisä -242 700 -239 000

Yhteensä -242 699 -238 999

Aikuiskoulutusetuudet

Stipendit -11 467 -10 415

Aikuiskoulutustuet -177 871 -175 307

Etuuksien perintäkulut -8 -6

Yhteensä -189 347 -185 728

Työ- ja elinkeinoministeriö

Edellisen vuoden tasausmaksu 0 0

Kuluvan tilikauden maksu -19 786 -14 391

Yhteensä -19 786 -14 391

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Jäsenvaltioiden laskutus -61 -40

Rahaston laskutus 92 73

Yhteensä 31 33

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -2 809 083 -3 724 310

93Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

7 HALLINTOKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Henkilöstökulut

Palkat, palkkiot ja etuudet -8 474 -7 887

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt -1 494 -1 341

Henkilösivukulut -297 -258

Yhteensä -10 265 -9 486

Henkilöstökuluista johdon palkat

ja palkkio-osuus

Johtoryhmä (pl. toimitusjohtaja) -635 -635

Toimitusjohtaja -197 -169

Hallitus ja hallintoneuvosto -152 -155

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt -159 -151

Yhteensä -1 143 -1 110

Muut hallintokulut

 -3 258 -3 019

 -450 -575

 -232 -975

 -1 528 -2 114

 -4 177 -4 410

 -2 689 -4 801

 -12 335 -15 893

Tilintarkastajien palkkiot

Lakisääteinen tilintarkastus -85 -92

Muut palkkiot 0 -33

Yhteensä -85 -126

Hallintokulut yhteensä -22 685 -25 505

Henkilöstön määrä 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Vakinaiset työntekijät 151 135

Määräaikaiset työntekijät 16 16

Yhteensä 167 151

94Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

8 RAHOITUSKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

 

Lainarahoituksen kulut

 -1 400 -2 350

Lainojen kulujaksotukset -262 -267

 690 730

 -972 -1 887

Eläketurvakeskuksen rahoitusosuuksien korkoutus 2 673 1 119

Valtion Eläkerahaston rahoitusosuuksien korkoutus 106 102

Rahoituskulut yhteensä 1 806 -666

95Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

9 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Toimitilojen perusparannus Koneet ja kalusto IFRS 16 Käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2022 0 0 3 735 3 735

Lisäykset 0 0 198 198

Vähennykset 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2022 0 0 3 933 3 933

Kertyneet poistot 1.1.2022 0 0 0 0

Tilikauden poistot 0 0 568 568

Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0

Kertyneet poistot 31.12.2022 0 0 568 568

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 0 0 3 735 3 735

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 0 0 3 365 3 365

Toimitilojen perusparannus Koneet ja kalusto IFRS 16 Käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 1 013 1 741 3 257 6 011

Lisäykset 0 0 3 735 3 735

Vähennykset -1 013 -1 741 -3 257 -6 011

Hankintameno 31.12.2021 0 0 3 735 3 735

Kertyneet poistot 1.1.2021 1 013 1 697 2 571 5 281

Tilikauden poistot 0 43 686 729

Vähennysten kertyneet poistot -1 013 -1 741 -3 257 -6 011

Kertyneet poistot 31.12.2021 0 0 0 0

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 0 43 686 730

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 0 0 3 735 3 735

96Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Ohjelmistot

Ohjelmistojen

kehittämismenot

Keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet * Yhteensä

Hankintameno 1.1.2022 910 13 892 0 14 802

Lisäykset 0 0 1 088 1 088

Siirto erien välillä 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2022 910 13 892 1 088 15 891

Kertyneet poistot 1.1.2022 856 10 331 0 11 187

Tilikauden poistot 41 2 081 0 2 122

Kertyneet poistot 31.12.2022 897 12 412 0 13 309

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 54 3 560 0 3 614

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 13 1 479 1 088 2 581

Ohjelmistot

Ohjelmistojen

kehittämismenot

Keskeneräiset

aineettomat hyödykkeet * Yhteensä

Hankintameno 1.1.2021 910 11 250 1 975 14 135

Lisäykset 0 0 667 667

Siirto erien välillä 0 2642 -2 642 0

Hankintameno 31.12.2021 910 13 892 0 14 802

Kertyneet poistot 1.1.2021 803 6 428 0 7 231

Tilikauden poistot 53 3 903 0 3 956

Kertyneet poistot 31.12.2021 856 10 331 0 11 187

Kirjanpitoarvo 1.1.2021 107 4 821 1 975 6 902

Kirjanpitoarvo 31.12.2021 54 3 560 0 3 614

* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen.

Vuonna 2022 aktivoidut kehittämismenot koostuvat uuden Muutosturvalain noudattamiseen vaadituista kehittämismenoista.

97Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

11 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISET JA -VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2022 31.12.2021

* 9 911 922

* 3 154 1 980

* 560 455

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 13 626 3 356

 701 769 622 164

 715 394 625 520

* Sisältää vakuutusmaksusaamisten luottotappiovaraukset (liitetieto 12).

Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2022 31.12.2021

 401 298

 1 132 1 548

 1 533 1 846

98Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot





Luvut ovat tuhansina euroina.





-



Työttömyysvakuutus-





Omavastuu ja

TSL saamiset





etuudet Yhteensä

1.1.2022 -2 654 -5 442 -600 -297 -139 -9 132

Muutos 798 1 233 95 -160 -17 1 949

31.12.2022 -1 856 -4 209 -505 -457 -156 -7 183





-



Työttömyysvakuutus-





Omavastuu ja

TSL saamiset





etuudet Yhteensä

1.1.2021 -2 434 -4 944 -522 -206 -120 -8 225

Muutos -220 -498 -78 -91 -19 -906

31.12.2021 -2 654 -5 442 -600 -297 -139 -9 132

99Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

13 MUUT SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Pitkäaikaiset muut saamiset  

Muut saamiset (vuokravakuus) 0 328

Yhteensä 0 328

Lyhytaikaiset muut saamiset  

 30 995 14 311

 25 500 0

 8 211 9 437

Koulutustukisaamiset 1 719 1 678

 3 3

-

 1 845 1 500

 1 343 102

 292 5 072

 24 341 46

 1 020 312

 20 0

 10 10

Palkkaturva (TEM) 1 049 13 821

 96 348 46 292

Muut saamiset  

Muut saamiset yhteensä 96 348 46 621

100Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

14 NETTOVOITOT SIJOITUSOMAISUUDEN KÄYPÄÄN ARVOON

Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

 1 753 659

 5 263 1 980

 671 38

Korkotuotot netto 7 034 3 460

 391 10

 -35 402 9 115

 -15 667 -10 889

 -199 -247

Sijoitustoiminnan nettotuotot -36 155 4 124

101Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

15 SIJOITUSOMAISUUS

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoi-

tusvaroiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus pe-

rustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuk-

siin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty

kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joil-

la instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostus-

tekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti

todennettavissa seuraavasti:

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla

noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoi-

tusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina

lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla

noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen

arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin

markkinatietoihin.

102Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Alla olevissa taulukoissa on eritelty sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaoteltuina.

Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. Luvut ovat tuhansina euroina.

31.12.2022 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 181 471 49 587 0 231 058

Pankkijoukkovelkakirjat 297 854 0 0 297 854

Yritysjoukkovelkakirjat 166 536 0 0 166 536

Rahasto- ja osakesijoitukset 146 135 13 795 0 159 931

Mezzanine-rahastot 0 0 1 030 1 030

Talletukset 0 168 165 0 168 165

Sijoitustodistukset 0 372 754 0 372 754

Kuntatodistukset 0 7 979 0 7 979

Yritystodistukset 0 181 288 0 181 288

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 73 928 73 928

Yhteensä 791 997 793 568 74 958 1 660 524

31.12.2021 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 118 939 75 079 0 194 018

Pankkijoukkovelkakirjat 232 603 0 0 232 603

Yritysjoukkovelkakirjat 148 066 0 0 148 066

Rahasto- ja osakesijoitukset 221 257 18 815 0 240 072

Mezzanine-rahastot 0 0 1 988 1 988

Talletukset 0 105 140 0 105 140

Sijoitustodistukset 0 21 017 0 21 017

Kuntatodistukset 0 1 000 0 1 000

Yritystodistukset 0 61 512 0 61 512

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 40 877 40 877

Yhteensä 720 864 282 563 42 865 1 046 293

103Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset. Luvut ovat tuhansina euroina.

1.1.2022

Realisoitumattomat

voitot/tappiot

Realisoituneet

voitot/tappiot Ostot Myynnit 31.12.2022

Mezzanine-rahastot 1 988 -130 0 17 -845 1 030

Vaihtoehtoiset sijoitukset 40 877 2 312 0 30 739 0 73 928

Yhteensä 42 865 2 182 0 30 756 -845 74 958

1.1.2021

Realisoitumattomat

voitot/tappiot

Realisoituneet

voitot/tappiot Ostot Myynnit 31.12.2021

Mezzanine-rahastot 2 904 454 0 19  1 988

Vaihtoehtoiset sijoitukset 18 566 1 074 0  0 40 877

Yhteensä 21 470 1 528 0   42 865

Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntato-

distukset on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmäl-

lä perustuen raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään sekä

termiinikurssiin siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan

elementtejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on

oikaistu sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella.

Oikaisulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta.

Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat mezzanine-rahastot, joiden

arvostus perustuu rahastoyhtiön laatimiin arvostuksiin. Sijoitusra-

hastot on arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään

perustuvaan substanssiarvoon ja ne on luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3

rahaston markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakel-

poisuuden perusteella. Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin

pörssissä ja ne on luokiteltu tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on

vähäinen.

104Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

16 RAHAVARAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahavarat  

Pankkitilit 224 711 292 326

Rahavarat yhteensä 224 711 292 326

17 LAINAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Pitkäaikaiset lainat  

Työllisyysrahasto joukkovelkakirjalainat 598 205 1 198 945

Pitkäaikaiset lainat yhteensä 598 205 1 198 945

Lyhytaikaiset lainat  

 600 358 0

 100 046 100 242

 700 404 100 242

105Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

18 MUUT VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Muut velat 31.12.2022 31.12.2021

 881 861

 7 112 3 481

Aikuiskoulutustuen jaksotus 16 290 11 618

 8 482 11 270

 20 835 28 212

 6 299 8 319

 0 610

 72 788 9

 534 564

 439 531

 2 641 7 937

 1 213 1 144

 3 588 3 735

 3 733 5 689

 -29 -166

 144 805 83 813

106Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

19 NETTOVARALLISUUSLASKELMAN

ULKOPUOLISET VASTUUT JA SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

31.12.2022 31.12.2021

Kokonaissitoumus 5 250 5 250

Toteutunut -5 056 -5 039

Sijoitussitoumukset yhteensä 194 211

Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden

mukaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.

Vuokravastuut

Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä ajoneuvon

vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Tilinpäätöshet-

kellä toimiston ja varastotilojen vuokra-aikaa on jäljellä 3 vuotta ja

3 kuukautta, minkä jälkeen sopimus on purettavissa 9 kuukauden

irtisanomisajalla. Auton vuokrasopimusaikaa on jäljellä 1 vuotta ja

10 kuukautta.

107Tilinpäätös 2022 Tilinpäätöksen liitetiedot

20 LÄHIPIIRI

Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryh-

mä. Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston

työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työt-

tömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan.

Hallintoneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta

valvoo Työllisyysrahaston toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveys-

ministeriöllä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.

Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja

terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläke-

turvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle

sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu Työllisyysrahaston

toimintaan, mutta Työllisyysrahasto noudattaa IFRS-standardeja

ja niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24). Työllisyysrahaston

lähipiiriin lasketaan kuuluvaksi hallintoneuvoston jäsenet, hal-

lituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja

sekä johtoryhmän jäsenet ja edellä mainittujen puolisot, edunval-

vottavat ja määräysvallassa olevat yritykset. Liiketoimet, joissa

osapuolena on lähipiiriin kuuluva henkilö, käsitellään hallituksen

hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Olennaisia lähipii-

riliiketoimia ei ole ollut kalenterivuoden 2022 aikana.

Oheisissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat,

palkkiot ja etuudet. Luvut esitetty tuhansina euroina ja ilman palk-

kasivukuluja. Tarkemmat erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät

vuosikertomuksen luvusta Palkitsemisraportti.

Hallituksen ja hallintoneuvoston

palkkiot ja muut etuudet 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Palkat, palkkiot ja etuudet 152 155

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 28 26

Yhteensä 180 181

Johtoryhmän palkat ja palkkiot

(toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Palkat, palkkiot ja etuudet 568 612

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 100 97

Yhteensä 668 732

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 1.1.–31.12.2022 1.1.–31.12.2021

Palkat, palkkiot ja etuudet 179 170

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 31 28

Yhteensä 209 197

108Tilinpäätös 2022

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 28.2.2023

Vesa Rantahalvari,

puheenjohtaja

Pekka Piispanen,

varapuheenjohtaja

Tuomas Aarto

Jarkko Eloranta

Minna Etu-Seppälä

Riikka Heikinheimo

Minna Helle

Markku Jalonen

Patrizio Lainà

Henrika Nybondas-Kangas

Antti Palola

Saana Siekkinen

Heikki Taulu

Pirjo Väänänen

Janne Metsämäki,

toimitusjohtaja

Allekirjoitukset

109Tilinpäätös 2022

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 1. maaliskuuta 2023

KPMG Oy Ab

Marcus Tötterman

KHT

Tilinpäätösmerkintä

110Tilinpäätös 2022

Tilintarkastuskertomus

Työllisyysrahaston hallintoneuvostolle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Työllisyysrahas-

ton (y-tunnus 1098099-7) tilinpäätöksen

tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös

sisältää laskelman nettovarallisuudesta,

laskelman nettovarallisuuden muutoksesta,

rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan

lukien yhteenveto merkittävimmistä tilin-

päätöksen laatimisperiaatteista.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan rahaston

taloudellisesta asemasta, toiminnan tu-

loksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (IFRS) mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle

annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen

Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-

kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintar-

kastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintar-

kastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia rahastosta niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suorit-

tamaamme tilintarkastusta ja olemme täyt-

täneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet rahastolle muita

kuin tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme

hankkineet lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-

vaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus

on määritetty perustuen ammatilliseen

harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimen-

piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheelli-

syyksien vaikutusten arvioimisessa suh-

teessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme

sellaisten virheellisyyksien suuruudesta,

joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen

käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätök-

siin. Olemme ottaneet huomioon myös

sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olen-

naisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuskertomus

111Tilinpäätös 2022

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset

seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen

harkintamme mukaan ovat olleet merkit-

tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan

tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä

seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintar-

kastuksessamme sekä laatiessamme siitä

annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen

537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan

mukaiset merkittävät olennaisen virheel-

lisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin

tilintarkastuksen kannalta keskeisiin

seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme

huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arvioin-

ti siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta

aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olen-

naisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja

käsiteltiin tilintarkastuksessa

Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja kerääminen

(tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 5)

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen

ja niiden kerääminen on Työllisyysrahaston

lainsäädännöllinen tehtävä ja tilinpäätöksen

laskelmassa nettovarallisuuden muutoksesta

esitetyt työttömyysvakuutusmaksut tilikaudelta

2022 ovat 3,5 miljardia euroa.

• Työttömyysvakuutusmaksut on määritettävä si-

ten, että Työllisyysrahasto kykenee suorittamaan

vastuullaan olevat velvoitteet. Työttömyysvakuu-

tusmaksut määrätään edellisen vuoden aikana

kalenterivuodeksi kerrallaan.

• Työllisyysrahasto tekee maksujen määrää

koskevan esityksen ja muodostaa eduskunnan

vahvistamien maksuprosenttien ja työnantajien

tulorekisteriin ilmoittamien toteutuneiden

palkkasummatietojen perusteella maksupäätökset

ja kerää maksusuoritukset.

• Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuutus-

maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä.

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrä on

tilinpäätöksen kannalta merkittävän suuruinen

ja maksun määräämiseen ja keräämiseen liittyy

lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, minkä

takia tämä on tilintarkastuksen kannalta keskei-

nen seikka.

• Tarkastustoiminpiteisiimme on sisältynyt

työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen

prosessin läpikäyntiä ja valvontaympäristön

arviointia.

• Olemme arvioineet työttömyysvakuutus-

maksujen laskutuksen, perinnän ja valvonnan

prosessia sekä suorittaneet tapahtumavirtojen

aineistotarkastusta.

• Olemme arvioineet ja testanneet kontrolleja, jotka

liittyvät maksujen määrittämiseen ja vastaanotta-

miseen sekä maksusuoritusten valvontaan.

• Olemme varmistuneet sovellettujen maksupro-

senttien oikeellisuudesta Työllisyysrahaston

järjestelmäympäristössä.

• Olemme perehtyneet menettelyihin koskien

työttömyysvakuutusmaksujen jaksottamista

suoriteperusteen mukaisesti ja työttömyys-

vakuutusmaksusaamisten arvonalentumisen

laskentaan.

• Tarkastus on kohdistunut myös keskeisten

tietovirtojen ja transaktioiden käsittelyn valvon-

taan, muutoshallintaan ja järjestelmien väliseen

tiedonsiirtoon.

Tilintarkastuskertomus

112Tilinpäätös 2022

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen

ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-

päätöksen laatimisesta siten, että tilinpää-

tös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-

vaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätös-

tä laatiessaan velvollisia arvioimaan rahas-

ton kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltu-

vissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen,

että tilinpäätös on laadittu toiminnan jat-

kuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos rahasto aiotaan purkaa tai toiminta lak-

kauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-

ehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen

varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä ko-

konaisuutena väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,

sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka

sisältää lausuntomme. Kohtuullinen var-

muus on korkea varmuustaso, mutta se ei

ole tae siitä, että olennainen virheellisyys

aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuk-

sessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärin-

käytöksestä tai virheestä, ja niiden katso-

taan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikutta-

van taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen

tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme am-

matillisen skeptisyyden koko tilintarkas-

tuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäy-

töksestä tai virheestä johtuvat tilin-

päätöksen olennaisen virheellisyyden

riskit, suunnittelemme ja suoritamme

näihin riskeihin vastaavia tilintarkas-

tustoimenpiteitä ja hankimme lausun-

tomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastus-

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäy-

töksestä johtuva olennainen virheel-

lisyys jää havaitsematta, on suurempi

kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitse-

matta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tieto-

jen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka

sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkas-

tuksen kannalta relevantista sisäisestä

valvonnasta pystyäksemme suunnitte-

lemaan olosuhteisiin nähden asianmu-

kaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta

emme siinä tarkoituksessa, että pystyi-

simme antamaan lausunnon rahaston

sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

113Tilinpäätös 2022

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hal-

lituksen ja toimitusjohtajan ollut asian-

mukaista laatia tilinpäätös perustuen

oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastus-

evidenssin perusteella johtopäätöksen

siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin

tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkit-

tävää aihetta epäillä rahaston kykyä

jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätök-

semme on, että olennaista epävarmuut-

ta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme luki-

jan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin

tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot

eivät ole riittäviä, mukauttaa lausun-

tomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäi-

vään mennessä hankittuun tilintarkas-

tusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat

tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa

siihen, ettei rahasto pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana

olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,

että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunni-

tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista,

mukaan lukien mahdolliset sisäisen val-

vonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvis-

tuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista

seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja

soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat mer-

kittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-

kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen

ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.

Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai mää-

räys estää kyseisen seikan julkistamisen

tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-

sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta

viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska

siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutus-

ten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä

koituva yleinen etu.

Tilintarkastuskertomus

114Tilinpäätös 2022

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa

koskevat tiedot

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 2019

ja siitä tuli yleisen edun kannalta merkittä-

vä yhteisö tilikauden 2020 aikana. Olemme

toimineet rahaston tilintarkastajana sen

toiminnan alkamisesta alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muus-

ta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomuk-

seen sisältyvän informaation, mutta se

ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu infor-

maatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,

onko muu informaatio olennaisesti risti-

riidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Toimintakerto-

muksen osalta velvollisuutenamme on

lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

laadittu sen laatimiseen sovellettavien

säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toiminta-

kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus

on laadittu toimintakertomuksen laatimi-

seen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn pe-

rusteella johtopäätöksen, että muussa

informaatiossa on olennainen virheelli-

syys, meidän on raportoitava tästä sei-

kasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Helsingissä 1. maaliskuuta 2023

KPMG OY AB

Marcus Tötterman

KHT

Tilintarkastuskertomus