Vuosikertomus
1.1.–31.12.2024
2024
2Vuosikertomus 2024 Sisältö
Sisältö
VUOSIKERTOMUS 2024
3 Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti
4 Taloudellinen kehitys
5 Toimitusjohtajan katsaus
8 Strategia, missio, visio ja arvot
11 Avainluvut 2024
12 HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
13 Työllisyysrahaston tehtävät
15 Sidosryhmäyhteistyö
17 Asiakaspalvelu
19 Työttömyysvakuutusmaksut
27 Aikuiskoulutusetuudet
37 Talous
40 Sijoitustoiminta
43 Vastuullisuus
58 Riskienhallinta
60 Henkilöstö
64 Tilikauden jälkeiset tapahtumat
65 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
78 Palkitsemisraportti
84 TILINPÄÄTÖS
85 Tilinpäätös (IFRS) 2024
85 Laskelma nettovarallisuuden
muutoksesta
88 Tilinpäätöksen liitetiedot
129 Tilintarkastuskertomus
3Vuosikertomus 2024
Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti
Työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta huolimatta
Työllisyysrahaston maksuvalmius on turvattu.
Koko vuoden
yhteenlaskettu
asiakastyytyväisyysindeksi
(CSAT) nousi tasolle 88 (85) %.
Rahoitimme työttömyys-
ja eläketurvaa sekä
aikuiskoulutusetuuksia
yhteensä
3 129
miljoonalla eurolla.
Kirkastimme
identiteettiämme ja
päivitimme strategiaamme.
Uudistettu visiomme on
olla arvostettu ja tehokas
sosiaaliturvan toimeenpanija.
Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti
4Vuosikertomus 2024 Taloudellinen kehitys
Taloudellinen kehitys
Työllisyysrahaston keräämien työttömyys-
vakuutusmaksujen kertymä jäi vuoden ai-
kana ennakoidusti vertailukautta huomat-
tavasti matalammaksi. Tämä johtui siitä,
että työttömyysvakuutusmaksuja alennet-
tiin merkittävästi vuodelle 2024 Työllisyys-
rahaston esityksen mukaisesti.
Rahaston maksamat rahoitusetuudet puo-
lestaan nousivat selkeästi edellisvuoteen
verrattuna. Vertailukautta heikompi talous
ja työllisyystilanne vuoden aikana johti
työttömyysturvamenojen kasvuun vuoden
2024 aikana.
Vuositulos (nettovarallisuuden muutos) jäi
matalammista vakuutusmaksuista johtuen
ennakoidusti alijäämäiseksi, joskin alijää-
mää syvensi työttömyysmenojen kasvu.
Taloudellinen kehitys 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 2 347 3 627
Maksetut rahoitusetuudet ja hallintokulut -3 163 -2 934
Nettorahoitustuotot 67 69
Nettovarallisuuden muutos -749 763
Sijoitusomaisuus ja rahavarat 1 513 1 869
Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 447 859
Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 599 599
Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 89 109
Nettovarallisuus 1 272 2 021
Työttömyysvakuutusmaksu-% (keskimääräinen) 1,61 % 3,04 %
Palkkasumman muutos-%* 2,2 % 4,6 %
Työttömyysaste (keskimäärin) 8,4 % 7,2 %
Sijoitustuotto-% 4,2 % 4,1 %
* Raportointikauden kumulatiivisen palkkasumman muutos edellisvuoden vastaavaan palkkasummaan.
Lasketaan palkoista, joista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua.
5Vuosikertomus 2024
Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus
Vuonna 2024 Työllisyysrahaston toimin-
nassa tapahtui merkittäviä muutoksia ja
samaan aikaan suuntasimme katseemme
tulevaisuuteen. Eduskunta hyväksyi ai-
kuiskoulutusetuuksien lakkauttamisen,
minkä seurauksena aloitimme etuuksien
asteittaisen alasajon. Eduskunta hyväk-
syi myös useita työttömyysturvamenoja
alentavia muutoksia. Muutoksen keskellä
keskityimme lakisääteisten tehtäviemme
toimeenpanoon ja kirkastimme rahaston
tulevaisuutta päivittämällä strategiamme.
Jatkossa visionamme on olla arvostettu
ja tehokas sosiaaliturvan toimeenpanija.
Strategisina tavoitteinamme on tuottaa
asiakaslähtöisiä digiajan palveluita luotet-
tavasti ja laadukkaasti sekä nostaa tuotta-
vuutta ja tehokkuutta. Missiomme säilyy
ennallaan, sillä tuomme edelleen turvaa
työn muutoksissa palveluillamme.
Strategisten kehityshankkeidemme
tavoitteena on kehittää digitaalisia
palveluitamme, lisätä tehokkuutta ja tuot-
tavuutta sekä parantaa järjestelmiemme
toimintakykyä ja -varmuutta.
Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuolis-
kolla toteutimme julkisen IT-hankinnan
kilpailullisena neuvottelumenettelynä ja
syksyllä aloitimme hankkeen toteutuksen.
IT-alustapalveluiden kehittämiseen kes-
kittyvän hankkeen tavoitteena on mahdol-
listaa asiakkaillemme, sidosryhmillemme
ja henkilöstöllemme nykyaikaiset, käyttä-
jäystävälliset, luotettavat ja tietoturvalli-
set digitaaliset ratkaisut ja palvelut myös
jatkossa.
AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN
LAKKAUTUSPÄÄTÖS NOSTI
HAKEMUSMÄÄRÄT UUDELLE TASOLLE
Aikuiskoulutustukeen oikeutetut akti-
voituivat käyttämään tukimahdollisuut-
taan eduskunnan lakkautuspäätöstä
odotellessa. Alkuvuonna 2024 tuen
hakijoiden määrät kasvoivat noin
6Vuosikertomus 2024
puolitoistakertaisiksi verrattuna edellis-
vuoden samaan ajanjaksoon. Kuitenkin
päätös siitä, ettei aikuiskoulutustukea
myönnetä missään tilanteessa opintoihin,
jotka alkavat 1.8.2024 tai sen jälkeen vä-
hensi dramaattisesti syksyn hakijamääriä.
Hakijamäärien ja kiinnostuksen kasvu sekä
lakkauttamiseen liittyvä epävarmuus eivät
näkyneet aikuiskoulutustuen asiakastyyty-
väisyydessä, joka pysyi edelleen erinomai-
sella tasolla.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen
tarkoittaa myös irtisanomisia. Työllisyys-
rahastossa pidettiin muutosneuvottelut, ja
henkilöstövähennykset toteutuvat lakkau-
tuksen edetessä. Enimmillään Työllisyys-
rahastossa tulee lakkaamaan 73 tehtävää.
Etuuksien lakkauttaminen merkitsee siis
rahaston henkilöstömäärässä isoa muu-
tosta, vaikka etuuksien osuus rahaston
menojen kokonaisuudesta on vain noin 10
prosenttia.
Julkisuudessa ja eduskunnassa käytiin vil-
kasta keskustelua aikuiskoulutusetuuksien
lakkautuksesta koko lakimuutosprosessin
ajan. Tuotimme runsaasti tietoa etuuden
käytöstä ja sisällöstä keskustelun sekä
päätöksenteon tueksi. Yksi keskustelun
aihe oli aikuiskoulutusetuuksien korvaava
malli. Tällä hetkellä toteutumassa on opin-
tolainaan perustuva malli sekä jatkuvan
oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuk-
sen (JOTPA) toimeenpanema tuki, joka ei
kuitenkaan kohdistu koulutukseen mene-
ville henkilöille vaan työnantajille.
TULOS ALIJÄÄMÄINEN, MUTTA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS-
MAKSUALENNUKSET JATKUVAT
Työllisyysrahaston vuosi 2024 oli mata-
lammista työttömyysvakuutusmaksuista
johtuen ennakoidusti taloudellisesti ali-
jäämäinen, joskin alijäämää syvensi työt-
tömyysmenojen kasvu. Hallitusohjelman
säästöt näkyivät työttömyysturvamenoissa
vasta vähäisessä määrin. Työttömyysva-
kuutusmaksujen kerääminen ja perin-
tä sekä työttömyysturvan ja muun
rahaston vastuulla olevan sosi-
aaliturvan rahoitus toteutuivat
totutusti vakaalla otteella
myös vuonna 2024.
Suomen hallitus päätti toteuttaa työt-
tömyysturvan ja muun sosiaaliturvan
säästöjen kanavoinnin valtion budjettiin.
Kanavointi tehdään sairausvakuutuksen
ja sairaanhoitovakuutuksen kautta. Työlli-
syysrahaston kannalta hallituksen päätös
oli toimiva, koska työttömyysvakuutus-
maksujen annetaan muuttua normaalisti.
Lisäksi hallitus päätti, että vuodesta 2014
voimassa ollut työttömyysturvan muutok-
siin perustuva kanavointiratkaisu poistuu
vuoden 2025 alusta.
Toimitusjohtajan katsaus
7Vuosikertomus 2024
Esitimme edelleen työttömyysvakuu-
tusmaksujen alentamista vuodelle 2025.
Esityksessä otimme huomioon talouden ja
työllisyyden ennusteet vuodelle 2025, arvi-
on työttömyysturvaan tehtyjen leikkausten
vaikutuksesta Työllisyysrahaston menoi-
hin sekä suhdannepuskurin hyvän tason.
Toisen perättäisen maksujen alennusvuo-
den myötä työttömyysvakuutusmaksut
ovat alle puolet vuoden 2023 tasosta vuon-
na 2025. Työttömyysvakuutusmaksujen
alentamisesta huolimatta Työllisyysrahas-
ton maksuvalmius on turvattu.
VASTUULLISESTI KATSE TULEVAAN
Vastuullisuustyössä painotuksemme ja
päätavoitteemme ovat sosiaalisen vastuul-
lisuuden teemoihin suuntautuvaa, mikä on
yhtenevä suunta ydintehtäviemme kanssa.
Edistämme YK:n Agenda 2030 kestävän ke-
hityksen tavoitteita erityisesti huolehtimal-
la työttömyysturvan kestävästä rahoituk-
sesta, aikuiskoulutusetuuksien tehokkaalla
toimeenpanolla, sekä noudattamalla ja
kehittämällä hyvän hallinnon periaatteita
rahastossa. Vuoden 2024 aikana keskityim-
me erityisesti vastuullisuusraportoinnin
mittaristojen määrittelyyn ja toimenpitei-
den suunnitteluun, jotta saisimme raken-
nettua vankan pohjan systemaattiselle
vastuullisuustyölle ja vastuullisuudesta
raportoimiselle.
Työllisyysrahaston toiminta perustuu
osaavan, ammattitaitoisen ja muutoskykyi-
sen henkilöstön työpanokseen. Yhdessä
tekeminen on ehdoton voimavaramme.
Muutoksen keskellä pystyimme tuotta-
maan asiakkaillemme erinomaisen asia-
kaskokemuksen ja hoitamaan lakisääteiset
tehtävämme moitteetta sekä suuntaamaan
katseemme tulevaan.
JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan katsaus
Yhdessä tekeminen on ehdoton voimavaramme.
8Vuosikertomus 2024
Strategia, missio, visio ja arvot
Strategia, missio, visio ja arvot
Työllisyysrahaston strategia sisältää mis-
sion, vision, strategiset tavoitteet, arvot
sekä muutosvoimat. Vuoden 2024 lop-
pupuolella tarkastelimme hallituksen
johdolla strategiaamme ja päädyimme
tarkentamaan visiotamme ja strategisia
tavoitteitamme sekä tunnistamaan rahas-
toon vaikuttavia muutosvoimia. Hallitus
arvioi strategian päivittämisen tarpeita
vuosittain.
Missiomme on edelleen tuoda turvaa työn
muutoksissa. Uutena visionamme on olla
arvostettu ja tehokas sosiaaliturvan toi-
meenpanija. Arvomme ovat Asiakkaamme
ensin; Uudistamme, kehitymme, toimimme;
Olemme yhtenäinen joukkue.
Tuomme turvaa
työn muutoksissa
MISSIO
Tuomme turvaa
työn muutoksissa
VISIO
Arvostettu ja tehokas
sosiaaliturvan toimeenpanija
ARVOT
Asiakkaamme ensin
Uudistamme, kehitymme,
toimimme
Olemme yhtenäinen joukkue
9Vuosikertomus 2024 Strategia, missio, visio ja arvot
Päivitetyt strategiset tavoitteemme ovat:
• Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan
palveluita luotettavasti ja laadukkaasti
• Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta
Lisäksi strategiset tavoitteet pitävät sisäl-
lään erinomaisen asiakas- ja henkilöstöko-
kemuksen tavoittelun.
Tunnistetut Työllisyysrahastoon vaikutta-
vat keskeiset muutosvoimat:
• Turvallisuusympäristö
• Suomen julkinen talous
• Sosiaaliturvan muutokset
• Tehtävien jako julkishallinnossa
• Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat
lainsäädäntömuutokset
• Työllisyyden kehitys
• Väestönkehitys ja huoltosuhde
• Työttömyysturvan rahoitus
• Työlainsäädännön uudistukset
• Työmarkkinajärjestöjen rooli
• Digitalisaatio ja tekoäly
Strategian tueksi kirkastimme Työllisyys-
rahaston identiteettiä henkilöstön kanssa
vuoden 2024 aikana. Työssä muodostet-
tu yhdeksän osa-aluetta sisällään pitävä
identiteettimatriisi toimii päätöksenteon ja
toiminnan ohjaamisen työkaluna. Rahas-
tolaisten mielestä identiteettimme ydintä
kuvaa seuraava:
“Työllisyysrahasto on uniikki osaaja. Olem-
me työttömyysturvan rahoituksen perusta,
joka tuo turvaa työn muutoksissa vakaudel-
la ja muutoskyvyllä. Toimimme yhteiskun-
nan ja asiakkaamme parhaaksi vaalimalla
yhteistyötä ja vuoropuhelua. Muutosky-
vykkyytemme organisaationa ja yksilöinä
mahdollistaa esille nouseviin mahdolli-
suuksiin tarttumisen. Meille ominaista on
kekseliäs ja poikkeuksellisen asiakasläh-
töinen ajattelutapa”.
Jatkossa strategia ja toimintasuunnitelma
antavat rahastolaisille suunnan ja askeleet,
ja identiteetti tyylin toteuttaa niitä. Pää-
määränä meillä on visiomme.
Ennen loppuvuoden 2024 strategiapäivitys-
tä strategisia tavoitteitamme olivat
• Tuotamme digiajan palveluita
luotettavasti ja laadukkaasti.
• Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta,
tuotamme erinomaisen asiakas- ja
henkilöstökokemuksen.
Tavoitteiden toteutumista seurasimme eri-
tyisesti tehokkuuden, asiakaskokemuksen
ja henkilöstötyytyväisyyden mittareilla.
10Vuosikertomus 2024 Strategia, missio, visio ja arvot
Työllisyysrahaston strategia
Visio
Arvostettu ja
tehokas
sosiaaliturvan
toimeenpanija
Asiakkaamme
ensin
Uudistamme
Kehitymme
Toimimme
Olemme
yhtenäinen
joukkue
Arvot
Missio
Tuomme turvaa työn
muutoksissa
Työmarkkinajärjestöjen rooli
Turvallisuusympäristö
Suomen julkinen talous
Sosiaaliturvan muutokset
Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat lainsäädäntömuutokset
Työllisyyden kehitys
Väestönkehitys ja huoltosuhde
Työttömyysturvan rahoitus
Työlainsäädännön uudistukset
Muutosvoimat
Nostamme tuottavuutta
ja tehokkuutta
Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan
palveluita luotettavasti ja laadukkaasti
Strategiset tavoitteet
Digitalisaatio ja tekoäly
Tehtävien jako julkishallinnossa
Erinomainen asiakaskokemus
Erinomainen henkilöstökokemus
11Vuosikertomus 2024
Avainluvut 2024
Avainluvut
Luvut ovat miljoonina euroina.
Tulot 2020 2021 2022 2023 2024 Muutos € Muutos %
Työnantajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 993 1 159 1 326 1 412 766 -647 -46 %
Palkansaajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 1 073 1 241 1 424 1 490 806 -684 -46 %
Valtionosuudet 1 248 911 717 704 752 47 7 %
Muut työnantajamaksut* 27 23 23 21 24 3 17 %
Tulot yhteensä 3 340 3 335 3 490 3 627 2 347 -1 280 -35 %
Menot 2020 2021 2022 2023 2024 Muutos € Muutos %
Työttömyyskassat, työllisyysrahaston osuudet -1 372 -1 463 -1 039 -1 098 -1 238 140 13 %
Työttömyyskassat, valtion osuudet -1 245 -909 -714 -700 -747 47 7 %
Eläketurvakeskus -870 -902 -596 -600 -722 123 20 %
Kansaneläkelaitos -207 -239 -243 -263 -168 -95 -36 %
Aikuiskoulutusetuudet -197 -186 -189 -201 -212 11 6 %
Työ- ja elinkeinoministeriö -25 -14 -20 -30 -32 2 5 %
Valtion Eläkerahasto -9 -11 -8 -8 -10 2 28 %
Hallintokulut -21 -26 -23 -34 -34 1 2 %
Menot yhteensä -3 947 -3 750 -2 832 -2 934 -3 163 229 8 %
Nettorahoitustuotot -16 3 -34 69 67 -2 -4 %
Nettovarallisuuden muutos -623 -412 625 763 -749 -1 512
Nettovarallisuus 2020 2021 2022 2023 2024 Muutos € Muutos %
Sijoitusomaisuus ja rahavarat 1 831 1 339 1 885 1 869 1 513 -356 -19 %
Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 593 679 818 859 447 -413 -48 %
Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 1 287 1 299 1 299 599 599 0 0 %
Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 92 86 146 109 89 -20 -18 %
Nettovarallisuus 1 045 633 1 258 2 021 1 272 -749 -37 %
* Muut työnantajamaksut sisältävät työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset.
12
Hallituksen
toimintakertomus
13Hallituksen toimintakertomus 2024
Työllisyysrahaston tehtävät
Työllisyysrahaston tehtävät
Työllisyysrahaston
tärkeimmät tehtävät ovat
työttömyysetuuksien rahoitus,
työttömyysvakuutusmaksujen
määrääminen ja perintä sekä
aikuiskoulutusetuuksien
myöntäminen.
Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,
joita maksavat sekä työnantajat että työn-
tekijät. Määräämme työttömyysvakuutus-
maksut työnantajan tulorekisteriin ilmoit-
tamien tietojen perusteella. Eduskunta
vahvistaa maksuprosentit hyväksymällä
maksuja koskevan lain vuosittain.
Rahastolla on sen varojen ja velkojen ero-
tuksena muodostuva suhdannepuskuri,
jonka avulla pyrimme turvaamaan vakaata
maksukehitystä. Puskurin avulla voidaan
tasata maksujen nousupainetta, kun työttö-
myysturvan menot kasvavat.
Työllisyysrahaston rahoittamia etuuksia
ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan
maksamat työttömyyspäivärahat sekä
rahaston itsensä maksamat aikuiskoulu-
tustuki ja ammattitutkintostipendi. Työlli-
syysrahastolle kuuluu myös muutosturvan
rahoitustehtävä.
Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen
aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta
1.8.2024 alkaen. Samassa yhteydessä myös
ammattitutkintostipendi lakkautettiin.
Etuuksia maksetaan vielä siirtymäaikana,
aikuiskoulutustukea pisimmillään vuoden
2026 alkuun asti.
Vastaamme myös työttömyyspäivärahan,
vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen
maksuajalta kertyvän työeläkkeen rahoi-
tuksesta. Oman osuutemme lisäksi väli-
tämme työttömyyskassoille valtion maksa-
man peruspäivärahan suuruisen osuuden
työttömyyspäivärahoihin. Nämä yhdessä
kattavat noin 94,5 % työttömyyskassojen
rahoituksesta. Loppuosa kassojen rahoituk-
sesta kertyy jäsenmaksuista.
Työllisyysrahaston toimintaa valvoo
Finanssivalvonta.
milj.
euroa
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
7,7 %
6,8 %
7,2 %
%
2
3
4
5
6
7
8
9
10
2020 2021 2022 2023 2024
Työllisyysrahaston rahoitus
työttömyyskassoille
Työttömyysaste %
1
0
1 245 909
714
700
1 372
1 463
1 039
1 098
8,4 %
747
1 238
7,7 %
Työttömyyskassoille maksetut
valtion osuudet, milj. euroa
Työttömyyskassoille maksetut
Työllisyysrahaston osuudet, milj. euroa
14Hallituksen toimintakertomus 2024 Työllisyysrahaston tehtävät
Työnantajat
rahoittaa osuuden
työttömyysturvasta
verovaroin.
maksavat työttömyys-
vakuutusmaksuja.
Lisäksi he maksavat
tietyissä tilanteissa
omavastuu- tai muutosturva-
työsuhteen päättymisriitojen
ja työsopimuslain mukaisesta
yhteensovituksesta.
Valtio
Palkansaajat
maksavat työttömyys-
vakuutusmaksuja.
806
milj. €
Kerätyt
maksut
2 347
milj. €
milj. €
790
Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää
Vuoden 2024 luvut
Työllisyys-
rahasto
Maksamme työttömyysturvan
ajalta kertyneen eläketurvan
Eläketurvakeskukselle ja Valtion
Eläkerahastolle.
milj. €
732
Rahoitamme aikuiskoulutustukea.
milj. €
203
Maksamme palkkaturvan osuuden
työ- ja elinkeinoministeriöön.
milj. €
1 238
Maksamme ansiosidonnaisen
päivärahan osuuden työttömyys-
kassoille.
Maksamme valtion osuuden
työttömyysturvasta työttömyys-
kassoille.
Rahoitamme koulutuskorvausta
(esim. kunnat, seurakunnat ja
säätiöt ovat oikeutettuja).**
milj. €
168
Maksamme peruspäivärahan
osuuden Kelalle.
Rahoitamme ammattitutkinto-
stipendejä.
milj. €
747
Maksetut
rahoitusosuudet*
*Sisältää hallintokulut
Suhdanne-
puskurissa
netto-
varallisuutta
yhteensä
1 272
milj. €
3 163
milj. €
milj. €
27
milj. €
752
milj. €
11,5
5,1
maksun sekä korvauksen
Maksamme muutosturvakoulutuksen
kustannukset KEHA-keskukselle.***
Suhdannepuskurin
nettovarallisuus
pieneni
749 milj. €
milj. €
9,6
milj. €
**Valtionvarain-
ministeriön rahoittama
***Muutosturvarahan
menot sisältyvät
kassojen ja Kelan lukuihin.
Netto-
rahoitus-
tuotot
67
milj. €
15Hallituksen toimintakertomus 2024 Sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmäyhteistyö
Työllisyysrahasto toimii
laajasti yhteistyössä monien eri
tahojen kanssa. Lakisääteisten
tehtävien hoitamisessa
teemme tiivistä yhteistyötä
eri ministeriöiden, erityisesti
sosiaali- ja terveys-, työ- ja
elinkeino-, opetus- ja kulttuuri-
sekä valtiovarainministeriön
kanssa.
Olemme osa lakisääteistä sosiaalivakuu-
tusta. Työttömyyskassat, Kela, Eläketurva-
keskus, Tapaturmavakuutuskeskus sekä
työeläkeyhtiöt ovat näissä asioissa yhteis-
työkumppaneitamme. Tehtävämme mak-
suvalmiuden turvaajana edellyttää hyvää
ja toimivaa yhteistyötä pankkien ja rahoi-
tuslaitosten kanssa. Aikuiskoulutustuen
maksajana teemme kiinteästi yhteistyötä
oppilaitosten kanssa. Työmarkkinakeskus-
järjestöt ovat edustettuina Työllisyysra-
haston hallinnossa ja lisäksi rahasto tekee
yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Vuoden 2024 aikana Työllisyysrahaston
tapaa tehdä sidosryhmätyötä päivitettiin.
Johtoryhmä asetti sidosryhmätyölle stra-
tegiset tavoitteet. Sidosryhmäyhteistyötä
tekevien kanssa tarkensimme yhteisiä toi-
mintatapoja ja sitä, miten organisoidumme
rahaston teemojen äärelle.
Teimme avoimuusrekisteriin ensimmäisen
ilmoituksen kesällä 2024. Avoimuusrekis-
teriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministe-
riöihin kohdistuvasta vaikuttamistoimin-
nasta. Ilmoitimme mm. ajankohtaisista
asioistamme kertovasta uutiskirjeestä, jon-
ka lähetämme poliittisille päättäjille neljä
kertaa vuodessa sekä tapaamisistamme
ministeriöiden virkamiesten kanssa heidän
valmistellessa aikuiskoulutusetuuksien
lakkautusehdotusta ja tehdessä selvitystä
työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan
säästöjen kanavoinnista. Avoimuusrekiste-
rin tavoitteena on parantaa päätöksenteon
läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikut-
tamista sekä vahvistaa kansalaisten luot-
tamusta valtionhallintoon ja demokratiaan.
Rekisteriin tehdyt ilmoitukset ovat kaik-
kien vapaasti tarkasteltavissa.
16Hallituksen toimintakertomus 2024
Vuoden aikana järjestimme webinaareja
sidosryhmillemme, kuten oppilaitoksille,
työttömyyskassoille ja työoikeusjuristeille.
Aiheina olivat mm. aikuiskoulutusetuuk-
sien lakkautuksen vaikutukset, muutos-
turva sekä työsuhteen päättymisriidat ja
työsopimuslain mukainen yhteensovitus.
Lisäksi julkaisimme Työllisyysrahaston
Youtube-kanavalla videoita aikuiskoulutu-
setuuksista sekä rahoitustehtävästämme.
Tapasimme myös aktiivisesti sosiaali-
vakuutusalan toimijoita edistääksemme
yhteisiä asioitamme ja toimeenpanon
tehokkuutta.
Olemme Kelan, Eläketurvakeskuksen,
Työtapaturmavakuutuskeskuksen ja
sosiaali- ja terveysministeriön ohella osa
pohjoismaista sosiaaliturvakokoonpanoa.
Tähän liittyen olimme puhumassa aikuis-
koulutusetuuksien asioinnin kehittämis-
tä asiakaskokemuksen parantamiseksi
sekä prosessien automatisointia sosiaa-
liturvaseminaarissa Kööpenhaminassa
toukokuussa.
Haluamme olla myös medialle kiinnostava
tietolähde liittyen palkansaajan sosiaali-
turvaan, työttömyysvakuutusmaksuihin ja
osaamisen uudistamiseen. Julkaisimme
vuoden aikana mediatiedotteita ja tarjosim-
me verkkosivuillamme toimeenpanoomme
liittyvää tietoa. Mainetutkimuksen mukaan
toimittajat käyttävät aktiivisesti verkkosi-
vujamme tiedonhakuun. Lisäksi saimme
toimittajilta kiitosta viestintämme avoi-
muudesta sekä selkeistä ja hyvin jäsennel-
lyistä tiedotteista.
Tutkimme mainettamme myös poliittisten
päättäjien, oppilaitosten edustajien ja ns.
suuren yleisön keskuudessa vuoden 2024
aikana. Työllisyysrahaston maine poliitti-
set päättäjät -sidosryhmässä oli noussut
huomattavasti muutamassa vuodessa ja on
nyt erinomaisella tasolla. Avoimissa vasta-
uksissa päättäjät olivat tyytyväisiä rahas-
ton toimintaan ja he toivoivat lisää tietoa
toimeenpanostamme. Myös oppilaitosten
edustajat arvioivat rahaston maineen ai-
empaa paremmaksi (hyvä-taso edelleen).
Suurin osa oppilaitostutkimuksen vastaa-
jista hyödyntää työssään verkkosivujamme
ja kokee ne erittäin tai melko hyödyllisiksi.
Yli puolet heistä myös hyödyntää ja kokee
hyödylliseksi uutiskirjeemme. Suuren ylei-
sön keskuudessa rahaston maine oli tasolla
kohtalainen. Kuitenkin suuri yleisö kokee
rahastolaiset osaaviksi ja rahaston toimin-
nan avoimeksi, läpinäkyväksi ja eettiseksi
sekä yhteiskuntaa hyödyttäväksi.
Sidosryhmäyhteistyö
17Hallituksen toimintakertomus 2024
Asiakaspalvelu
Asiakastyytyväisyys parani
aikuiskoulutusetuuksien
lakkauttamisesta huolimatta.
TUIMME ETUUSASIAKKAITA
MUUTOSTILANTEESSA JA
PALVELUMUOTOILIMME TYÖNANTAJA-
ASIAKKAIDEN PROSESSEJA
Työttömyysvakuutusmaksupalveluissa
keskityimme perusasiakaspalvelun
ohessa työnantaja-asiakkaiden
asiointipalvelun uudistamiseen. Kesällä
ideoimme uutta asiointipalvelua,
syksyn aikana olemme tehneet eri
prosessien palvelumuotoilua ja otimme
työnantaja-asiakkaitamme mukaan
suunnitteluun. Uuden asiointipalvelun
toteutusvaihe alkaa vuonna 2025.
Uudistukselle on tarvetta, sillä sähköisen
asioinnin asiakastyytyväisyys oli
kaikista kanavista matalin, 36 %.
Työttömyysvakuutusmaksuasiakkaat
arvostivat henkilökohtaista
palvelua, ja puhelimitse saamaansa
palveluun tyytyväisiä oli 93 %
asiakkaista vuonna 2024.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen
siirsi painopisteen etuuksien
asiointipalvelun kehittämisestä
laadukkaaseen neuvontaan ja tukeen.
Asiakastyytyväisyyden turvaaminen oli
keskeinen tavoitteemme haastavassa
muutostilanteessa ja onnistuimme
siinä erinomaisesti vuonna 2024.
Puhelinpalvelun ja sähköisen
asiointipalvelun asiakastyytyväisyys
oli 95 %. Luku on kaikkien aikojen
korkein. Tulokseen vaikuttivat
aiempina vuosina toteuttamamme
laaja hakemuskäsittelyprosessien
automatisointi sekä sähköisen asioinnin
sujuvuuden parantamiseen tähtäävä
systemaattinen kehitystyö. Lisäksi
panostimme palveluasiantuntijoidemme
Asiakaspalvelu
18Hallituksen toimintakertomus 2024
jatkuvaan perehdyttämiseen muutoksen
yksityiskohdissa. Saimmekin
vuoden aikana runsaasti kiitosta
palvelumme laadusta muutostilanteen
keskellä. Koko vuoden yhteenlaskettu
asiakastyytyväisyysindeksi (CSAT,
customer satisfaction index, tyytyväisten
ja erittäin tyytyväisten asiakkaiden osuus
kaikista asiakkaista) nousi tasolle 88 (85) %.
AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN
LAKKAUTTAMINEN NÄKYI
ASIAKASKONTAKTIEN MÄÄRÄSSÄ
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen
näkyi vuoden 2024 ensimmäisellä puolis-
kolla kasvaneena neuvontatarpeena, kun
asiakkaat halusivat varmistaa oikeutensa
aikuiskoulutustukeen lakkauttavan lain
edetessä. Aikuiskoulutustukea sai, jos
opinnot ja tukioikeus alkoivat viimeistään
31.7.2024. Siirtymäajan käynnistyttä elo-
kuun alussa neuvontakontaktien määrä
kääntyi voimakkaaseen laskuun. Vastaan-
otimme 9 542 (12 033) puhelua ja 3 674
(4 289) asiakasviestiä 1.8.–31.12.2024.
Työttömyysvakuutusmaksupalveluissa
asiakasneuvonnan määrä on ollut viime
vuosina varsin maltillinen. Työttömyys-
vakuutusmaksujen kerääminen on täysin
automatisoitu prosessi ja asiakasneuvon-
nan tarvetta esiintyy vain satunnaisesti.
Vuonna 2024 vastasimme vakuutusmaksu-
palveluiden puolella 9 542 (12 033) asiakas-
puheluun, 3 674 (4 289) asiakasviestiin sekä
17 185 (21 632) sähköpostitse saapuneeseen
neuvontapyyntöön.
Asiakaspalvelu
19Hallituksen toimintakertomus 2024
Työttömyysvakuutusmaksut
Työttömyysvakuutusmaksut
Työllisyysrahasto
määrää ja perii
työttömyysvakuutusmaksut
sekä valvoo työnantajien
työttömyysvakuutusmaksuihin
liittyvien velvoitteiden
hoitamista.
Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-
lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien
rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-
kuutusmaksua maksavat 18–64-vuotiaat
työntekijät sekä heidän työnantajansa.
Työnantaja oli velvollinen maksamaan
työttömyysvakuutusmaksut, jos hänen
maksamansa palkat ylittivät 1 500 euroa
vuoden 2024 aikana. Yrittäjän palkasta
ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.
Työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoi-
tettu osaomistaja on maksuvelvollinen,
mutta maksaa matalampaa palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksua.
Työttömyysvakuutusmaksun perusteena
olevana palkkana pidetään työ- tai virka-
suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota
tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai
sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.
Työnantaja pidättää palkansaajan työttö-
myysvakuutusmaksun työntekijän palkas-
ta palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa
palkkatiedot tulorekisteriin. Työllisyys-
rahasto saa tiedot palkoista suoraan tu-
lorekisteristä ja määrää palkkatietojen
perusteella työttömyysvakuutusmaksut
työnantajan maksettavaksi. Perimme mak-
sut neljä kertaa vuodessa tammi-, huhti-,
heinä- ja lokakuussa kolmen edellisen kuu-
kauden palkanmaksun perusteella.
Hyödynnämme automaattista päätöksen-
tekoa laajasti työttömyysvakuutusmak-
sujen määräämisessä. Automaattisesti
muodostettujen päätösten osuus kaikista
työttömyysvakuutusmaksupäätöksistä oli
noin 99 % vuonna 2024. Kehitimme auto-
maatioprosessimme käytäntöjä, testasim-
me toiminnallisuuksia sekä tarkastimme
ja päivitimme dokumentaatiota julkishal-
linnon uuden lainsäädännön asettamien
vaatimusten mukaisesti vuonna 2024.
20Hallituksen toimintakertomus 2024
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN
MÄÄRÄ VUONNA 2024
Työttömyysvakuutusmaksuprosentit
alennettiin rahaston esityksen mukaisesti
vuonna 2024. Maksujen alentamisen edelli-
seen vuoteen verrattuna mahdollistivat nä-
kymät taloudesta ja työllisyydestä, rahas-
ton suhdannepuskuriin karttuneet varat
sekä hallitusohjelman kirjausten arvioitu
menoja alentava vaikutus.
Vuonna 2024 työnantajien maksamat työt-
tömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä
766 (1 412) miljoonaa euroa. Työnantajien
maksamat omavastuu- ja muutosturva-
maksut, sekä työsopimuslain mukaiset
vähennykset olivat yhteensä 24 (21) miljoo-
naa euroa. Palkansaajien maksamat työttö-
myysvakuutusmaksut olivat yhteensä 806
(1 490) miljoona euroa.
Työttömyysvakuutusmaksut
milj.
euroa
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2020 2021 2022 2023
Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut
Työnantajat
Palkansaajat
1 073
1 241
1 424
1 490
1 412
1 326
1 159
993
2 065
2 401
2 751
2 902
2024
806
766
1 571
0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
%
2020
2021
2023
2022
Työnantajat
Palkansaajat
Työttömyysvakuutusmaksujen
maksuprosentit
1,25 %
1,42 %
1,51 %
1,54 %
1,25 %
1,40 %
1,50 %
1,50 %
2024
0,82 %
0,79 %
21Hallituksen toimintakertomus 2024
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS-
MAKSUPROSENTIT ALENEVAT
VUONNA 2025
Elokuussa 2024 esitimme työttömyys-
vakuutusmaksujen alentamista 0,4 pro-
senttiyksiköllä vuodelle 2025. Esityksen
maksujen alentamisesta mahdollistivat
hallitusohjelman kirjausten arvioitu meno-
ja alentava vaikutus ja kehysriihen päätök-
set, paranevat näkymät taloudesta ja työl-
lisyydestä sekä suhdannepuskurin hyvä
taso ja pienentyvä enimmäismäärä vuonna
2025. Tasavallan presidentti vahvisti vuo-
den 2025 maksuja koskevan lain joulukuus-
sa 2024.
Työttömyysvakuutusmaksuprosentit 2023 2024 2025
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 1,50 0,79 0,59
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,52 0,27 0,20
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 2,06 1,09 0,80
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu 1,54 0,82 0,61
Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,75 0,43 0,30
Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan
työttömyysvakuutusmaksu 0,52 0,27 0,20
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,52 0,27 0,20
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,22 0,65 0,43
Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,52 0,27 0,20
Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,52 0,71 0,49
(1) Palkkasummaan asti, joka on 2 251 500 euroa vuonna 2023, 2 337 000 euroa vuonna 2024 ja 2 455 500 euroa
vuonna 2025.
(2) Palkkasumman ylittävältä osalta, joka on 2 251 500 euroa vuonna 2023, 2 337 000 euroa vuonna 2024 ja
2 455 500 euroa vuonna 2025.
Työttömyysvakuutusmaksut
22Hallituksen toimintakertomus 2024
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN
VALVONTA
Työllisyysrahasto valvoo työnantajien
työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteiden
täyttymistä. Valvonnan tarkoituksena on
varmistaa, että työnantajien työttömyys-
vakuutusmaksun perusteeksi ilmoittamat
palkkatiedot vastaavat todellista palkan-
maksua ja että työttömyysvakuutusmaksut
saadaan kerättyä oikean suuruisina.
Valvonnassa tutkimme tulorekisteriin
ilmoitettujen palkkatietojen oikeellisuutta.
Jos havaitsemme, että työnantaja on il-
moittanut palkkatietoja tulorekisteriin vir-
heellisesti tai muutoin poikkeavasti, olem-
me yhteydessä työnantajaan ja selvitämme
tarkemmin palkkatietojen oikeellisuutta.
Valvonnassa havaittujen virheellisten palk-
katietojen syynä on useassa tapauksessa
virhe palkkahallinnon järjestelmässä, väärä
käsitys maksuvelvollisuudesta tai muu
erehdys. Neuvomme työnantajia maksuvel-
vollisuutta ja palkkojen ilmoittamista kos-
kevissa asioissa edistääksemme sitä, että
työnantajat ilmoittavat palkkatiedot oikein.
Tulorekisteritietojen lisäksi saamme
vuosittain Verohallinnolta tiedot verotar-
kastuksissa havaituista palkoista, joita
vertailemme tulorekisteriin ilmoitettuihin
tietoihin. Olemme yhteydessä työnan-
tajaan, jos palkkatietoja ei ole ilmoitettu
tulorekisteriin. Hyödynnämme valvon-
nassa myös muilta sosiaalivakuuttajilta ja
viranomaisilta saatuja tietoja työnantajista.
Tarvittaessa voimme määrätä työttömyys-
vakuutusmaksun arvioimalla saatujen
tietojen perusteella.
Otimme tutkittavaksi 1 099 (894) valvon-
tatapausta vuonna 2024. Määräsimme
valvonnan perusteella lisämaksua makset-
tavaksi yhteensä 338 357 (289 646) euroa ja
palautimme maksuja 19 188 (16 087) euroa.
Työttömyysvakuutusmaksut
Otimme tutkittavaksi 1 099 (894)
valvontatapausta vuonna 2024.
23Hallituksen toimintakertomus 2024
KOULUTUSKORVAUS
Koulutuskorvauksen tarkoituksena on
parantaa työnantajan mahdollisuuksia jär-
jestää työntekijöilleen heidän ammatillista
osaamistaan kehittävää koulutusta. Koulu-
tuskorvaukseen oikeutettuja ovat julkisen
ja kolmannen sektorin työnantajat, kuten
esimerkiksi kunnat, hyvinvointialueet, seu-
rakunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut,
yhdistykset ja säätiöt. Nämä työnantajat
eivät ole olleet oikeutettuja koulutusvähen-
nykseen verotuksessa. Koulutusvähennyk-
sen poistuminen 1.1.2025 alkaen ei vaikuta
koulutuskorvauksen myöntämiseen.
Koulutuskorvaukseen ovat vuodesta 2025
alkaen oikeutettuja samat työnantajat kuin
ennen koulutusvähennyksen poistumista.
Työnantaja voi hakea koulutuskorvausta
Työllisyysrahastolta vuosittain seuraa-
van kalenterivuoden tammikuun loppuun
mennessä. Myönnämme ja maksamme
koulutuskorvauksen työnantajan tekemän
hakemuksen perusteella.
Vuonna 2024 maksoimme koulutuskorva-
usta 602 (616) työnantajalle noin 11,5 (10,2)
miljoonaa euroa vuoden 2023 koulutuspäi-
viltä. Korvaukseen oikeutetut työnantajat
hakivat korvausta yhteensä 512 268 (451
522) koulutuspäivän perusteella. Koulu-
tuskorvausta saaneista työnantajista oli
kuntia ja kaupunkeja 264 (304), hyvinvoin-
tialueita 21, yhdistyksiä ja säätiöitä 177
(172), seurakuntia 94 (96), yliopistoja 10 (10)
ja muita työnantajia 36 (35).
36 %
5 %
6 %
13 %
Maksetut koulutuskorvaukset
Hyvinvointialue
Yliopisto
38 %
Kunta
Yhdistys ja säätiö
Muut
2 %Seurakunta
11,5
milj. euroa
Työttömyysvakuutusmaksut
24Hallituksen toimintakertomus 2024
TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN
OMAVASTUUMAKSU
Jos lähellä eläkeikää oleva työntekijä on
irtisanottu tai lomautettu ja hän on jäänyt
pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomau-
tetuksi, Työllisyysrahasto voi määrätä
ja periä työnantajalta työttömyysturvan
omavastuumaksun. Omavastuumaksuilla
rahoitamme irtisanomisista ja lomautuk-
sista aiheutuneita työttömyysturvamenoja.
Omavastuumaksun määräytymisestä sekä
maksun perintämenettelystä säädetään
työttömyysetuuksien rahoituksesta anne-
tun lain (1998/555) 8 a luvussa.
Vuonna 2022 eduskunta hyväksyi laki-
muutoksen, joka poistaa oikeuden työttö-
myysturvan lisäpäiviin, eli niin sanottuun
eläkeputkeen. Samalla omavastuumaksu-
jen kerääminen päättyy. Uusi lakisäätei-
nen irtisanovan työnantajan muutostur-
vamaksu korvaa siirtymäajan kuluessa
omavastuumaksut. Vuonna 1964 syntyneet
ovat viimeinen ikäluokka, joka voi päästä
lisäpäiville ja josta työnantaja on velvol-
linen maksamaan omavastuumaksun.
Omavastuumaksun siirtymäaika päättyy
viimeistään vuonna 2035.
Vastaanotimme noin 3 900 (6 700) uutta
omavastuuasiaa vuonna 2024. Määräsim-
me työnantajalle omavastuumaksun noin
370 (1 000) tapauksessa. Käsiteltävien asioi-
den määrä on ollut laskusuunnassa oma-
vastuumaksun poistumisen siirtymäajalla.
Merkitsimme omavastuumaksuja noin 7
(14) miljoonaa euroa vuonna 2024. Keski-
määräinen käsittelyaika maksupäätökseen
johtaneissa tapauksissa oli 59 (46) päivää.
IRTISANOVAN TYÖNANTAJAN
MUUTOSTURVAMAKSU
Aloitimme uuden, irtisanovan työnan-
tajan muutosturvamaksun keräämisen
tammikuussa 2023. Muutosturvamaksun
määräytymisestä sekä maksun perintäme-
nettelystä säädetään työttömyysetuuk-
sien rahoituksesta annetun lain
(1998/555) 4 a luvussa.
Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan
muutosturvamaksun, jos työnantaja on ir-
tisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän
tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja
työntekijä on ollut työnantajan palveluk-
sessa vähintään viisi vuotta. Muutosturva-
maksuilla rahoitamme työntekijän muutos-
turvapakettia. Muutosturvapaketti koostuu
muutosturvakoulutuksesta ja muutosturva-
rahasta. Työvoimaviranomainen järjestää
irtisanotulle työntekijälle kahden kuukau-
den palkkaa vastaavan muutosturvakoulu-
tuksen. Lisäksi Kela tai työttömyyskassa
maksaa yhden kuukauden
palkkaa vastaavan
muutosturva-
rahan.
Työttömyysvakuutusmaksut
25Hallituksen toimintakertomus 2024
Työllisyysrahastossa tuli vireille noin 3 200
(1 000) muutosturva-asiaa vuonna 2024.
Määräsimme työnantajalle muutosturva-
maksun noin 2 400 (500) tapauksessa.
Merkitsimme muutosturvamaksuja noin
16 (6) miljoonaa euroa vuonna 2024. Muu-
tosturvan määrät kasvoivat muutosturvan
toisena käytössäolovuotena verrattuna vuo-
teen 2023. Keskimääräinen käsittelyaika
maksupäätökseen johtaneissa tapauksissa
oli 57 (75) päivää.
TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN
YHTEENSOVITUS
Työllisyysrahasto toimii työsuhteen päätty-
misriita-asioissa maksettavan korvauksen
ja työntekijän saamien työttömyyspäivä-
rahojen yhteensovituksen asiantuntijana.
Työnantaja, joka on lomauttanut tai päät-
tänyt työntekijän työsopimuksen työsopi-
muslain säännösten vastaisesti, on velvol-
linen maksamaan työntekijälle korvausta.
Korvauksesta vähennetään 75 % työnte-
kijälle työsuhteen päättymisen jälkeen
maksetuista ansiosidonnaisista työttömyy-
setuuksista siltä ajalta, kun korvausta mak-
setaan työttömyydestä johtuvasta palkkae-
tujen menetyksestä. Työnantaja maksaa
vähennyksen Työllisyysrahastolle.
Työsopimuslain mukainen yhteensovitus
tehdään, kun tuomioistuin tuomitsee mak-
settavaksi korvausta tai kun riitaosapuolet
sopivat keskenään korvauksesta. Tuomiois-
tuimen on kuultava Työllisyysrahastoa, jos
kantajalle on työsuhteen päättämisen jäl-
keen tai lomautuksen ajalta maksettu an-
sioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa.
Vuonna 2024 annoimme yhteensä noin 680
(720) lausumaa ja sopimuskommenttia.
Pidimme myös sidosryhmillemme koulu-
tustilaisuuksia, joissa kerroimme työsopi-
muslain mukaisesta yhteensovituksesta.
Työttömyysvakuutusmaksut
26Hallituksen toimintakertomus 2024
Työntekijät
maksoivat
806
milj. euroa
Työnantajat
maksoivat
766
milj. euroa
50,5 % 49,5 %
Saamatta jääneiden
maksujen osuus
0,25 %
Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA MAKSOI
työnantajaa tai muuta
maksuvelvollista tahoa
137 502
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KERÄTTIIN
ASIAKASTYYTYVÄISYYS
(CSAT)
77 %
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN
ASIAKASKONTAKTIT (KPL)
89 375
Verkkosivujen
katselut
9 542
Puhelut
1 445
Laskurien
käyttökerrat
17 185
Sähköpostit
38 000
Kirjautumiset
asiointipalveluun*
3 674
Viestit asiointi-
palvelussa
1 571 milj. euroa
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSPÄÄTÖKSIÄ
ANNETTIIN
500 547 kpl
Automaattisten
päätösten osuus
99 %
Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2024. *Kirjautumiset asiointipalveluun arvio samalta ajalta.
KOULUTUSKORVAUKSIA HYVITETTIIN
602 työnantajalle
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN
VALVONTATAPAUKSIA OTETTIIN KÄSITTELYYN
Valvonnan perusteella
annettuja päätöksiä
1 392 kpl
1 099 kpl
Työttömyysvakuutusmaksut
27Hallituksen toimintakertomus 2024
Aikuiskoulutusetuudet
Aikuiskoulutusetuudet
Aikuiskoulutustuen ja
ammattitutkintostipendin
lakkauttava laki tuli voimaan
kesäkuussa. Poistuva etuus
nosti alkuvuoden hakijamäärät
ennätyskorkealle.
Aikuiskoulutusetuuksien vuosi eteni hal-
litusohjelman lakkautuskirjauksen toi-
meenpanon ehdoilla. Petteri Orpon hallitus
kirjasi hallitusohjelmaansa kesäkuussa
2023 aikuiskoulutustuen ja ammattitutkin-
tostipendin lakkauttamisesta elokuusta
2024 alkaen. Asia eteni eduskuntaan hel-
mikuussa 2024, ja lakiesitystä käsiteltiin
sosiaali- ja terveysvaliokunnan ohella,
sivistys-, perustuslaki- sekä työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnissa. Eduskunta hy-
väksyi aikuiskoulutusetuudet kumoavan
lainsäädännön 22.5. ja presidentti hyväk-
syi sen 30.5. Lakkautuslaki astui voimaan
kaksi päivää myöhemmin. Aikuiskoulutu-
setuuksien lakkauttamisen siirtymäaika
käynnistyi 1.8.2024 ja se tulee jatkumaan
31.12.2025 asti.
Myönsimme aikuiskoulutustukea tou-
kokuun loppuun saakka vanhoin eh-
doin. Siitä eteenpäin lakkautuslain
mukaisesti aikuiskoulutustukea
pystyi myöntämään enää palkansaajille
tai päätoimisille yrittäjille, joiden opinnot
ja tukioikeus olivat alkaneet viimeistään
31.7.2024. Syksyllä alkaviin opintoihin tu-
kea ei voinut enää myöntää.
Ammattitutkintostipendejä olemme lak-
kautuslain mukaisesti myöntäneet amma-
tillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon
ja erikoisammattitutkinnon suorittamises-
ta opiskelijoille, joiden ammatillinen tut-
kinto on valmistunut viimeistään 31.7.2024.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisella
on ollut merkittäviä vaikutuksia Työlli-
syysrahaston asiakastyötä tekevään ja sitä
tukevaan henkilöstöön. Vaativasta muu-
tostilanteesta huolimatta aikuiskoulutuse-
tuuksien toimeenpano ja asiakasneuvonta
on kyetty hoitamaan erinomaisesti, kiitos
täysin digitalisoidun hakemusprosessin,
korkean automaatioasteen sekä muutosky-
vykkään henkilöstön.
28Hallituksen toimintakertomus 2024
OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ
AIKUISKOULUTUSTUELLA YLI 20 VUOTTA
Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuo-
desta 2001 alkaen. Tukea ovat voineet saada
työssä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille
on kertynyt työhistoriaa vähintään kahdek-
san vuotta. Tuki on tarkoitettu ammatti-
taidon ylläpitämiseen ja osaamisen kehit-
tämiseen ja sitä on voinut saada julkisen
valvonnan alaisiin opintoihin Suomessa.
Opinnot ovat voineet olla tutkintoon tai
tutkinnon osan suorittamiseen johtavia tai
ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoite-
taan kokonaan työttömyysvakuutusmak-
sujen tuotosta. Valtio rahoittaa yrittäjän
aikuiskoulutustuen ja valtion työntekijöille
maksettavat ammattitutkintostipendit.
MAKSETTUJEN
AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN
MÄÄRÄ KASVOI VUONNA 2024
Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintosti-
pendejä myönnettiin vuonna 2024 yhteen-
sä 212,2 (201,1) miljoonaa euroa. Myönnet-
tyjen aikuiskoulutusetuuksien rahamäärä
kasvoi 5,5 % vuoteen 2023 verrattuna.
Maksoimme aikuiskoulutustukea 31 796
(32 518) henkilölle yhteensä 202,7 (189,3)
miljoonaa euroa. Maksettu määrä nousi
noin 7% vuodesta 2023, vaikka tuensaajien
määrä laski hieman. Aikuiskoulutustuen
saajista palkansaajan aikuiskoulutustukea
sai 30 694 (31 439) henkilöä ja yrittäjän ai-
kuiskoulutustukea 1104 (1 079) henkilöä.
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2020 2021 2022 2023
Tuensaajat, hlö (mukana yrittäjät)
Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. eur
Tuensaajien lukumäärät ja
maksetut aikuiskoulutustuet
milj.
euroa
hlö
27 066
28 322
30 124
32 518
2024
31 796
175,3
177,9
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
186,9
189,3
202,7
Aikuiskoulutusetuudet
Yhä useampi tuensaaja työskentelee opintojen ohessa.
29Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
Enemmistö aikuiskoulutustuen saajista on ollut alle 40-vuotiai-
ta naisia. Sukupuolijakauma säilyi ennallaan vuonna 2024: 77 %
oli naisia ja 23 % miehiä. Myös ikäjakauma säilyi edellisvuoden
mukaisena. Jakauma suurimmasta pienempään ikäryhmään
oli:
• 30–34-vuotiatia 25 %
• 35–39-vuotiaita 25 %
• 40–44-vuotiaita 19 %
• 45–49-vuotiaita 13 %
• 50–54-vuotiaita 8 %
• yli 55-vuotiaita 6 %
• 25–29-vuotiaita 4 %.
23 %
77 %
Aikuiskoulutustuen saajat sukupuolittain vuonna 2024
Miehet
Naiset
25 %
19 %
Aikuiskoulutustuen saajat iän mukaan vuonna 2024
30–34 vuotta
40–44 vuotta
25 %
35–39 vuotta
4 %
25–29 vuotta
13 %
45–49 vuotta
8 %
50–54 vuotta
6 %
Yli 55 vuotta
30Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
Vuonna 2024 tuensaajista 48 (47) % opiskeli ammattikorkea-
kouluissa, 29 (27) % yliopistoissa, 20 (23) % ammatillisissa oppilai-
toksissa ja 2 (3) % muissa oppilaitoksissa.Valtaosa edunsaajista, 81
% suoritti tutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkinnon osia ja amma-
tillista lisä- tai täydennyskoulutusta suoritti 18 % ja muita koulu-
tuksia noin 1 % tuensaajista.
Tuensaajien keskuudessa suosituimmat koulutusalat vuonna 2024
olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, 33 (33) % ja yhteiskuntatie-
teiden liiketalouden ja hallinnon ala 20 (19) %. Seuraavaksi suo-
situimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala 15 (16) %
sekä humanistinen ja kasvatusala 15 (14) %.
Mille aloille kouluttaudutaan?
0
5
10
15
20
25
30
35
40
%
2020
2021
2022
2023
2024
Sosiaali-,
terveys- ja
liikunta-ala
Yhteiskunta-
tieteiden
liiketalouden
ja hallinnon
ala
Tekniikan ja
liikenteen
ala
Humanistinen
ja kasvatusala
Kulttuuriala
Luonnonvara-
ja ympäristöala
Luonnon-
tieteiden
ala
Matkailu-,
ravitsemis- ja
talousala
Muu
koulutus
Yleissivistävä
koulutus
31Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
JO YLI KOLMANNES
AIKUISKOULUTUSTUEN HAKIJOISTA
JULKISHALLINNON TYÖNTEKIJÖITÄ
Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltu-
na aikuiskoulutustukea hyödynsivät eniten
julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen
alalla työskentelevät, joiden osuus kaikis-
ta tuensaajista oli 36 (31) %. Kyseisen alan
hakijoiden osuus on kasvanut 18 prosent-
tiyksikköä viimeisen viiden vuoden aikana.
Seuraavaksi eniten tukea hyödynnettiin
terveys- ja sosiaalipalveluiden ja tukku- ja
vähittäiskaupan aloilla. Terveys- ja so-
siaalipalveluiden tuensaajien määrä on
laskenut viimeisen viiden vuoden aikana
9 prosenttiyksikköä. Osa laskusta selittyy
tilastollisella muutoksella, sillä hyvinvoin-
tialueet tilastoituvat julkisen hallinnon
ja maanpuolustuksen alle. Koulutusalan
hakijoiden prosentuaalinen osuus kaikista
hakijoista nousi pitkästä aikaa ollen 4 %
vuonna 2024.
Miltä aloilta kouluttaudutaan?
0
5
10
15
20
25
30
35
40
%
Julkinen hallinto
ja maanpuolustus;
pakollinen
sosiaalivakuutus
Terveys- ja
sosiaali-
palvelut
Tukku- ja
vähittäiskauppa;
moottoriajo-
neuvojen ja
moottoripyörien
korjaus
Teollisuus
Ammatillinen,
tieteellinen ja
tekninen
toiminta
Hallinto- ja
tukipalvelu-
toiminta
Muu palvelu-
toiminta
Koulutus
Muut
2020
2021
2022
2023
2024
32Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
LAKKAUTUKSEN VUOKSI OIKEUS
SAADA TUKEA HALUTTIIN VARMISTAA
HYVISSÄ AJOIN KEVÄÄLLÄ
Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakume-
nettely on kaksivaiheinen. Tukioikeusha-
kemuksen perusteella tuensaaja saa ensin
oikeuden aikuiskoulutustukeen hakeman-
sa tukijakson ajalle. Tämän jälkeen hän
voi hakea tuen maksamista kuukausittain
jälkikäteen erillisellä maksuhakemuk-
sella. Jos hakija haluaa tehdä töitä opin-
tovapaajaksojensa välissä ja jaksottaa
siten opiskeluaan, tulee uusista tukijak-
soista lähettää Työllisyysrahastoon uusi
tukioikeushakemus.
Vastaanotimme 34 125 (41 096) aikuiskou-
lutustuen tukioikeushakemusta ja 164 323
(144 608) maksuhakemusta. Kiivain ensiha-
kemisen ajankohta on aiemmin ollut elo-
kuussa uusien opintojen alkaessa. Koska jo
vuoden 2023 loppupuolella oli tiedossa, että
tuki ehdotetaan lakkautettavan niin, ettei
syksyllä 2024 alkaviin uusiin opintoihin
olisi oikeus saada tukea, olivat tuenhakijan
aikaisin liikkeellä. Tukioikeushakemuk-
sia saapuikin aiemmista vuosista poike-
ten eniten tammikuussa 4 484 kpl. Myös
maksuhakemisen kiireisimmät kuukaudet
osuivat keväälle. Maksuhakemuksia saapui
huhtikuussa 18 354, joka on 8 % enemmän
kuin vuoden 2023 vilkkaimpana kuukaute-
na (16 389). Maalis-toukokuun maksuhake-
musmäärät olivat Työllisyysrahaston histo-
rian kaikkien aikojen korkeimmat. Vuonna
2024 tukioikeushakemuksen keskimääräi-
nen käsittelyaika oli 8–9 (13–14) päivää ja
maksuhakemuksen 0,9 (0,5) päivää.
33Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
AUTOMAATIOASTE
KASVOI TUKIOIKEUDEN
JATKOHAKEMUSPROSESSIN
AUTOMATISOINNIN MYÖTÄ
Aikuiskoulutustuen maksuhakemuksille
on tyypillistä, että valtaosa (n. 80 %) hake-
muksista saapuu etuuspalveluiden käsitel-
täväksi kuun ensimmäisellä viikolla muo-
dostaen työhön merkittävän ruuhkapiikin.
Palvelukyvyn varmistamiseksi olemme
viime vuosina kehittäneet maksupäätösten
ja tukioikeuden jatkohakemusten prosessi-
automaatiota. Vuonna 2024 automaattisten
maksupäätösten osuus oli 89 (84) % kaikis-
ta annetuista maksupäätöksistä. Vuoden
2024 tukioikeuden jatkohakemuksista 53
(20) % sai automaattisen päätöksen.
Julkishallinnon automaattista päätök-
sentekoa koskevan lainsäädännön siir-
tymäaika päättyi 31.10.2024. Vuoden 2024
aikana kehitimme automaatioon liittyvää
dokumentaatiota uuden lainsäädännön
asettamien vaatimusten mukaisesti ja
varmistimme, että ennen lain voimaantuloa
käytössä olleet prosessit ovat uusien sään-
nösten mukaisia.
Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
15 %
24 %
26 %
34 % 35 %
22 %
15 %
-13 %
2 %
-16 %
-25 %
-31 %
kpl
2023
2024
tammikuu helmikuu maaliskuu
huhtikuu
toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
34Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
AMMATTITUTKINTOSTIPENDI
AMMATILLISEN TUTKINNON
SUORITTANEELLE
Ammattitutkintostipendijärjestelmä on ol-
lut voimassa vuodesta 1996 alkaen. Stipen-
din voi saada Suomessa asuva henkilö, joka
on suorittanut ammatillisen perustutkin-
non, ammattitutkinnon tai erikoisammat-
titutkinnon, on alle 68-vuotias ja jolle on
kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta
tutkinnon suorittamispäivään mennessä.
Ammattitutkintostipendi on veroton kerta-
korvaus, suuruudeltaan 414 euroa.
AMMATTITUTKINTOSTIPENDIN
MÄÄRÄT LÄHTIVÄT KESÄKUUN
JÄLKEEN LASKUUN STIPENDIN
LAKKAUTUKSEN VUOKSI
Myönsimme ammattitutkintostipendejä
23 009 (28 485) henkilölle vuonna 2024.
Maksoimme stipendejä yhteensä 9,6 (11,8)
miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin
viimeisenä viitenä vuotena.
Ammattitutkintostipendiä haetaan val-
mistumisen jälkeen ja sen vuoksi usein
lukukauden päättyessä. Vuonna 2024 ha-
kemuksia saapui eniten kesäkuussa 6 842
(5715) kpl. Kesäkuun jälkeen hakemusmää-
rät lähtivät merkittävään laskuun, koska
lakkautuksen vuoksi stipendiä ei voi saada
kuin viimeistään 31.7.2024 valmistuneen
tutkinnon perusteella. Heinä-joulukuun
välillä hakemuksia saapui enää yhteen-
sä 3 146 kappaletta. Stipendihakemuksen
keskimääräinen käsittelyaika oli 7–8 (6–7)
päivää. Vuoden 2024 päätöksistä 42 % oli
automaattisesti annettuja.
Stipendeistä 44 % myönnettiin ammatti-
tutkinnon perusteella, 29 % ammatillisen
perustutkinnon perusteella ja 27 % erikoi-
sammattitutkinnon perusteella. Vuonna
2024 yleisimmät stipendin saajien suo-
rittamat tutkinnot olivat edellisvuosien
tavoin lähiesimiestyön ammattitutkinto
11(10,1)%, sosiaali- ja terveysalan perustut-
kinto 8(9,6)% sekä johtamisen ja yritysjoh-
tamisen erikoisammattitutkinto 8 (7,4) %.
Stipendin saajista selvä enemmistö, 65 %,
oli naisia.
Ammattitutkintostipendien saajat
ja maksetut stipendit
milj.
euroa
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
hlö
2020 2021 2022 2023
Ammattitutkintostipendien saajat, hlö
Maksetut stipendit, milj. euroa
26 443
25 949
27 755
28 485
2024
23 009
10,6
10,4
11,5
11,8
9,6
12
10
8
6
4
2
0
35Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
MUUTOKSEN HAKEMINEN JA
PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN
ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ
Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-
tustukipäätökseen tyytymätön voi hakea
päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-
toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden
muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-
na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena
toimii vakuutusoikeus. Vuoden 2024 aikana
valituksia lähetettiin lautakuntaan 217
(248) kpl. Vakuutusoikeudelle lähetettiin
valituksia 17 (30) kpl. Yleisimmin valituk-
set koskivat etuuden takaisinperintää tai
sivutulojen huomiointia niiden maksuajan-
kohdan mukaan.
Jos etuutta on maksettu aiheettomasti tai
määrältään liian suurena, on liikamaksu
perittävä etuudensaajalta takaisin. Takai-
sinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 1 431
(1 318) kpl.
KESKITYIMME
JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN
ALASAJOON
Etuusjärjestelmien ja prosessien kehittä-
misessä olemme keskittyneet kumoavan
lainsäädännön asettamiin muutoksiin.
Saimme vietyä järjestelmäpäivitykset laa-
dukkaasti tuotantoon huolimatta siitä, että
laki vahvistettiin vain kahta päivää ennen
sen voimaantuloa.
Varsinaista kehitystyötä ei enää tehdä,
vaan keskitymme järjestelmäkokonaisuu-
den alasajoon, tiedon säilyttämiseen ja
arkistointiin.
36Hallituksen toimintakertomus 2024 Aikuiskoulutusetuudet
AIKUISKOULUTUSTUEN
ASIAKASKONTAKTIT (KPL)
31 796
henkilöä, joista
96,5 % palkansaajia
ja 3,5 % yrittäjiä
AIKUISKOULUTUSTUKEA SAI
PALKANSAAJAN
AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ
35 208 kpl
Tukioikeuspäätöksiä
164 321 kpl
Maksupäätöksiä
89 %
Automaattisten
päätösten osuus
9 pv
Keskimääräinen
käsittelyaika
1 pv
Keskimääräinen
käsittelyaika
1 094 kpl
12 pv
Keskimääräinen
käsittelyaika
Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2024.
1 458 326
27 527
91 385
2 796
589 627 51 251
Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat
ASIAKASTYYTYVÄISYYS
(CSAT)
91 %
Verkkosivujen
katselut
Puhelut
Laskurien
käyttökerrat
Sähköpostit
Kirjautumiset
asiointipalveluun
Viestit asiointi-
palvelussa
39 %
Automaattisten
päätösten osuus
YRITTÄJÄN
AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ
37Hallituksen toimintakertomus 2024
Talous
Talous
SUHDANNEPUSKURI JA
NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS
Työllisyysrahastolla on laissa määritelty
suhdannepuskuri, jolla turvataan maksu-
valmiutta ja tasataan muutoksia työttö-
myysvakuutusmaksuissa. Suhdannepuskuri
muodostuu rahaston varojen ja velkojen
erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai
velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste
työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä
voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön
työttömyysastetta vastaavien menojen suu-
ruinen. Lakiin kirjatusti suhdannepuskuri
voi työttömyysvakuutusmaksutasosta pää-
tettäessä ennusteen mukaan ylittää varojen
enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen
vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksuke-
hityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyys-
vakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä
edellisvuoden maksuja korkeammiksi. Suh-
dannepuskurin enimmäismäärä lasketaan
vuositilinpäätöksen lukujen perusteella.
Suhdannepuskurin enimmäismäärä
lasketaan siten, että Työllisyysrahas-
ton vastuulla olevat vuotuiset menot,
2416 miljoonaa euroa vuonna 2024, jae-
taan kyseisen vuoden keskimääräisellä
työttömyysasteprosentilla (8,4) ja kerro-
taan luvulla 6. Suhdannepuskurin lailla
säädetty enimmäismäärä oli 1 726 (1 861)
miljoonaa euroa vuonna 2024.
milj.
euroa
1 868 1 861
-2 078
-2 220
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
2020 2021 2022 2023 2024
Suhdannepuskurin kehitys
Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä
1 045
633
1 258
2 021
2 078
2 220
-1 868
-1 861
1 726
-1 726
1 272
38Hallituksen toimintakertomus 2024 Talous
Elokuussa 2024 sosiaali- ja terveysmi-
nisteriölle toimittamamme vuotta 2025
koskevan talousarvion mukaan Työllisyys-
rahaston nettovarallisuuden muutos olisi
noin 700 miljoonaa euroa negatiivinen
vuonna 2024 ja noin 350 miljoonaa euroa
negatiivinen vuonna 2025. Samassa yhtey-
dessä arvioimme, että nettovarallisuus olisi
noin 1320 miljoonaa euroa positiivinen
31.12.2024 ja noin 960 miljoonaa euroa posi-
tiivinen 31.12.2025.
Työllisyysrahaston nettovarallisuuden
muutos oli 749 miljoonaa negatiivinen
(763 miljoonaa euroa positiivinen) vuonna
2024. Työllisyysrahaston nettovarallisuus
oli 1272 miljoonaa euroa 31.12.2024 (2 021
miljoonaa euroa 31.12.2023).
Vuoden 2024 tilinpäätöstä laadittaessa
arvioimme, että Työllisyysrahaston netto-
varallisuuden muutos olisi noin 600 mil-
joonaa euroa negatiivinen vuonna 2025,
mikä merkitsisi noin 670 miljoonan euron
positiivista nettovarallisuutta vuoden 2025
lopussa.
milj.
euroa
-800
-600
-400
-200
0
200
400
600
800
1 000
2020 2021 2022 2023 2024
Nettovarallisuuden muutos
-623
-412
625
763
-749
39Hallituksen toimintakertomus 2024 Talous
MAKSUVALMIUS JA VELKARAHOITUS
Työllisyysrahaston hallintoneuvoston
hyväksymien sijoitustoiminnan ja velkara-
hoituksen periaatteiden mukaan rahastolla
tulee olla alle vuoden korkosijoituksissa
vähintään yhden kuukauden menoja vas-
taava määrä (noin 264 miljoonaa euroa
vuonna 2024). Edellä kuvattu niin sanottu
likviditeettipuskuri oli tänä aikana keski-
määrin 3,1-kertainen vähimmäismäärään
suhteutettuna.
Likviditeettitarpeita varten rahastolla on
myös 300 miljoonan euron yritystodistus-
ohjelma (31.12.2023: 300 miljoonaa euroa),
ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron
sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän
pankin kanssa (31.12.2023: 600 miljoonaa
euroa). Yritystodistusohjelma ja valmius-
luottolimiitit olivat kokonaan käyttämät-
tä sekä vuoden 2023 että vuoden 2024
lopussa.
Työllisyysrahastolla oli vuoden 2024 lo-
pussa liikkeeseen laskettu 600 miljoonan
euron joukkovelkakirjalaina, jonka eräpäivä
on 16.6.2027.
Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos
S&P GlobalRatingsin vahvistama luottoluo-
kitus AA+ (vakaat näkymät)/A-1+. Luotto-
luokitus on sama kuin S&P GlobalRatingsin
Suomen valtiolle antama luokitus.
Arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden
muutos olisi noin 600 miljoonaa euroa negatiivinen
vuonna 2025, mikä merkitsisi noin 670 miljoonan euron
positiivista nettovarallisuutta vuoden 2025 lopussa.
40Hallituksen toimintakertomus 2024
Sijoitustoiminta
Sijoitustoiminta
Työllisyysrahasto harjoittaa
sijoitustoimintaa siinä
laajuudessa kuin se on
tarpeen tulojen ja menojen
eriaikaisuudesta johtuvien
rahoitusylijäämien
sijoittamiseksi sekä
maksuvalmiuden
turvaamiseksi.
Työllisyysrahaston sijoitusomaisuuden ja
rahavarojen määrä oli 1 513 (1 869) miljoo-
naa euroa vuoden 2024 lopussa.
Työllisyysrahaston sijoitustoiminnan yhte-
nä keskeisenä tavoitteena on tukea laki-
sääteisten tehtävien hoitoa ja varmistaa
osaltaan riittävä maksuvalmius rahaston
vastuulla olevien menojen rahoittamista
varten. Rahaston hallitus päättää vuosittain
vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa
sijoitusten tuottotavoitteesta sekä sijoitus-
varojen kohdentamisesta eri omaisuusla-
jeihin. Hallintoneuvosto hyväksyi päivite-
tyt sijoitustoiminnan ja velkarahoituksen
periaatteet huhtikuussa 2024.
TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Vuonna 2024 maailmantalouden kehitys-
tä jarruttivat edelleen sota Ukrainassa,
geopoliittiset jännitteet ja asetetut pa-
kotteet. Suomen talouskasvu on jäämäs-
sä lievästi negatiiviksesi vuonna 2024.
Työmarkkinoiden osalta työllisyyskehitys
heikentyi ja työttömyysaste kohosi 8,4 (7,2)
prosenttiin vuonna 2024.
Vuodesta 2022 alkanut voimakas inflaatio
ja sitä seurannut keskuspankkien koron-
nostosykli päättyi vuonna 2024. Euroopan
keskuspankki laski ohjauskorkoaan ke-
sä-joulukuussa neljä kertaa 0,25 %:n ko-
ronlaskuilla, 4 %:sta 3 %:iin vuoden 2024
aikana.Vastaavasti USA:n keskuspankki
FED ja useat muut keskuspankit laskivat
ohjauskorkojaan vuonna 2024 inflaation
vähennyttyä merkittävästi vuoden aikana.
SIJOITUSMARKKINAT
Osakemarkkinoiden kehitys vuonna 2024
oli pääosin vahvaa: osakeindeksit pää-
markkinoilla Pohjois-Amerikassa kotiva-
luutoissa mitattuina vahvistuivat noin 25 %
ja Euroopassa noin 8 %. Kotimaan pörssin
kehitys oli vaatimaton, ja indeksituotoksi
muodostui -0,1 %.
41Hallituksen toimintakertomus 2024
Korkosijoitukset Työllisyysrahaston pää-
sijoitusluokissa eurooppalaisissa joukko-
lainoissa tuottivat hyvin. Korkosijoitusten
hyvään kehitykseen vaikutti luottoriskien
hinnoittelun melko vakaa kehitys sekä eri-
tyisesti toisella vuosipuoliskolla laskeneet
joukkolainojen korot. Tähän johtivat erityi-
sesti keskuspankkien korkopäätökset ja
tiedot inflaation selkeästä hidastumisesta
sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Vaihtoehtoisten sijoitusten markkinake-
hitys vuoden aikana riippui voimakkaasti
tarkemmasta sijoituskategoriasta. Sijoituk-
set kotimaan kiinteistösektoreihin asunto-,
liike-, sekä yhteiskuntakiinteistöihin tuot-
tivat heikosti vuoden 2024 aikana, poik-
keuksena sijoitukset metsäkiinteistöihin,
joiden tuotto oli vahvaa. Sijoitukset listaa-
mattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin
yrityslainoihin tuottivat hyvin. Sijoitukset
uusiutuvaan energiaan tuottivat heikosti.
SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN
Sijoitimme varoja aktiivisesti rahamarkki-
nainstrumentteihin, joukkolainoihin, osak-
keisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin,
omaisuusluokasta riippuen joko suoraan
tai rahastojen kautta. Vuoden 2024 sijoi-
tussuunnitelmassa kasvatimme sijoitusten
painoa hieman vaihtoehtoisissa sijoituk-
sissa ja joukkolainoissa, rahamarkkina-
sijoitusten painoa vähensimme hieman.
Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa
sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 590
(820) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoi-
hin 775 (958) miljoonaa euroa, osakkeisiin
44 (39) miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin
sijoituksiin 103 (83) miljoonaa euroa. Vuon-
na 2024 sijoitustemme tuotto oli 4,2 (4,1) %.
Tuotto ylitti sekä sijoitussuunnitelmaamme
kirjatun tuotto-odotuksen 3,6 (2,8) % ja sijoi-
tustoimintamme vertailutuoton 3,9 (4,1) %.
Sijoituspäätöksiä tehdessämme otamme
myös vastuullisuusasiat huomioon. Vas-
tuullisuutta sijoitustoiminnassamme on
kuvattu tarkemmin Vastuullisuus-osiossa
Vastuullinen sijoittaminen sivulla 56.
0,1
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
2020 2021 2022 2023 2024
Sijoitusten tuotto
Sijoitustuotto Vertailutuotto
%
0,7
0,5
-0,7
-2,9 -2,8
4,1 4,1
4,2
3,9
39 %
51 %
7 %
Sijoitusten jakauma
Rahamarkkinat
Joukkolainat
Vaihtoehtoiset
sijoitukset
3 %Osakkeet
1 512
milj. euroa
Sijoitustoiminta
42Hallituksen toimintakertomus 2024 Sijoitustoiminta
milj. euroa
Suurimmat sijoitukset
74,6 milj. euroa
59,5 milj. euroa
48,5 milj. euroa
40,1 milj. euroa
39,9 milj. euroa
39,4 milj. euroa
34,0 milj. euroa
32,0 milj. euroa
31,5 milj. euroa
30,3 milj. euroa
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Danske Bank talletukset
OP Euro II A-korkorahasto
SEB Euro Short Rate Fund IC-korkorahasto
SEB joukkovelkakirja
Svenska Handelsbanken sijoitustodistus
Hollannin valtion joukkovelkakirja
Nordea Kiinnitysluottopankki joukkovelkakirja
OP Yrityspankki joukkovelkakirja
Saksan valtion joukkovelkakirja
Suomen valtion joukkovelkakirja
43Hallituksen toimintakertomus 2024 Vastuullisuus
Vastuullisuus
Edistämme
Työllisyysrahastossa kestävää
kehitystä ja vastuullisuutta
niistä näkökulmista, joihin
voimme vaikuttaa omalla
perustoiminnallamme
mahdollisimman tehokkaasti.
Sosiaaliturvan rahoittajana
vastuullisuusnäkökulmamme
painottuvat vahvasti sosiaalisen
vastuullisuuden teemoihin. Rahaston
vastuullisuuskokonaisuuden
viitekehyksenä toimii YK:n Agenda
2030 kestävän kehityksen tavoitteet,
joista olemme tunnistaneet kolme
meille oleellisinta tavoitetta.
Näiden lisäksi vastuullisuus
näkyy sijoitustoiminnassamme ja
velkarahoituksen hankinnassa.
Kehittääksemme vastuullisuusosaamis-
tamme hyödynsimme erilaisia verkostoja
vuoden 2024 aikana. Kuulumme yritysvas-
tuuverkosto FIBSiin, joka järjestää tilai-
suuksia ajankohtaisista vastuullisuustee-
moista sekä tarjoaa uutis- ja tietopalveluita
teemaan liittyvistä aiheista. Osallistuimme
aktiivisesti Valtiokonttorin ylläpitämän
vastuullisuusverkoston tapahtumiin, joissa
julkishallinnon organisaatiot jakavat tietoa
esimerkiksi vastuullisuuden ja siihen liitty-
vän raportoinnin parhaista käytänteistä.
44Hallituksen toimintakertomus 2024 Vastuullisuus
PERUSTEHTÄVÄMME JA TUNNISTETUT
AGENDA 2030 -TAVOITTEET
Olennaisuusanalyysin perusteella olemme
tunnistaneet seuraavat YK:n kestävän kehi-
tykset tavoitteet, joihin voimme vaikuttaa
positiivisesti omalla perustoiminnallamme
parhaiten. Tällaisiksi tavoitteiksi olem-
me tunnistaneet seuraavat Agenda 2030
-päätavoitteet:
• Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
• Hyvä koulutus
• Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä
hallinto
Valitut päätavoitteet kytkeytyvät suoraan
ydintehtäviimme, kuten työttömyysturvan
ja aikuiskoulutusetuuksien rahoittamiseen.
Jatkoimme konkreettisten vastuullisuus-
toimenpiteiden ja mittareiden työstöä
vuoden 2024 aikana. Tavoitteenamme on
rakentaa vankka pohja systemaattiselle
vastuullisuustyölle, jonka myötä voimme
edetä raportoimaan vastuullisuustoimin-
nastamme kattavammin tulevina vuosina.
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisen
myötä joudumme pohtimaan Agenda 2023
-tavoitteitamme uudelleen lähivuosina,
sillä mahdollisuudet edistää Hyvä koulu-
tus -tavoitetta osana perustehtäviämme
vuoden 2025 jälkeen pienenevät erittäin
olennaisesti.
KESTÄVÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN
RAHOITUS TUO TURVAA
TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA
Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,
joilla rahoitamme muun muassa työttö-
myysturvaa, muutosturvaa, palkkaturvaa,
eläketurvaa sekä aikuiskoulutusetuuksia.
Osa työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta
siirretään Työllisyysrahaston suhdanne-
puskuriin, jonka tarkoituksena on turvata
työttömyysvakuutusmaksujen tasainen
maksukehitys. Suhdannepuskuria kartute-
taan, kun Suomen talous ja työllisyys voivat
hyvin. Puskuriin kertyneitä varoja käyte-
tään talouden laskukausina, mikä hillit-
see painetta nostaa työnantajien ja pal-
kansaajien työttömyysvakuutusmaksuja.
Hoitamalla perustehtävämme tehokkaasti
tuemme YK:n kestävän kehityksen Ihmis-
arvoista työtä ja talouskasvua -tavoitetta.
Tehtävämme on varmistaa kestävä työt-
tömyysturvan rahoitus huolehtimalla
sopivasta työttömyysvakuutusmaksujen
tasosta pyrkien vaihteluiden tasaamiseen,
keräämällä työttömyysvakuutusmaksut
tehokkaasti, pitämällä yllä hyvää maksu-
valmiutta, sijoittamalla varoja tuottavasti ja
turvaavasti, sekä ennakoimalla talouden ja
työllisyyden vaihteluita Suomessa. Työt-
tömyysturvan kestävä rahoitus lisää yh-
teiskuntarauhaa. Työttömyysturvan avulla
ihmisillä on mahdollisuus etsiä sopivia
työpaikkoja. Vakaa yhteiskunta myös tukee
Suomen talouskasvua.
45Hallituksen toimintakertomus 2024 Vastuullisuus
Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 2 347 milj. euroa 3 627 milj. euroa
Maksetut rahoitusosuudet 3 129 milj. euroa 2 900 milj. euroa
Nettovarallisuuden muutos -749 milj. euroa 763 milj. euroa
Suhdannepuskurin varat / enimmäismäärä Positiivinen, mutta alle enimmäismäärän 1 272 / 1 726 milj. euroa 2 021 / 1 861 milj. euroa
Työttömyysvakuutusmaksuprosentin tasainen kehitys -tavoitteen mittari:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Työttömyysvakuutusmaksuprosentti
(keskimääräinen) Pieni vuotuinen vaihtelu
työnantajat 0,82 %,
työntekijät 0,79 %.
työnantajat 1,54 %,
työntekijät 1,50 %
Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Työttömyysvakuutusmaksujen toteutuneet
luottotappiot Mahdollisimman vähäinen 2,7 milj. euroa 4,6 milj. euroa
Hyvä maksuvalmius -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Alle vuoden korkosijoituksissa olevat varat ja
niiden suhde kuukauden menoihin Vähintään 1-kertainen 581 milj. euroa / 3,1 kertainen 889 milj. euroa / 2,6-kertainen
Käyttämättömät sitovat luottolimiitit milj. euroa 600 milj. euroa 600 milj. euroa
Tuottava ja turvaava sijoittaminen -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Sijoitustuotto-%;
Vertailuindeksin tuotto-%
Sijoitustuotto-% vähintään
vertailuindeksin tuotto-% 4,2 % / 3,9 % 4,1 % / 4,1 %
Sijoitussalkun keskimääräinen luottoriski Vähintään BBB- BBB+ BBB+
Sijoitussalkun kokonaisriski Maltillinen 4,07 % (maltillinen) 3,54 % (maltillinen)
46Hallituksen toimintakertomus 2024 Vastuullisuus
Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso
Vuonna 2024 keräsimme työttömyysva-
kuutusmaksuja ja muita tuottoja yhteensä
2 347 (3 627) miljoonaa euroa. Tästä oli
työnantajien työttömyysvakuutusmaksu-
ja yhteensä 766 (1 412) miljoonaa euroa ja
palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja
yhteensä 806 (1 490) miljoona euroa.
Vuonna 2024 maksoimme rahoitus-
osuuksia 3 129 (2 900) miljoonaa, millä
rahoitimme työttömyysturvaa, muutos-
turvaa, palkkaturvaa, eläketurvaa sekä
aikuiskoulutusetuuksia.
Vuosituloksemme (nettovarallisuuden
muutos) oli -749 (763) miljoonaa euroa.
Työllisyysrahaston suhdannepuskurin
varallisuus oli 1 272 (2 021) miljoonaa euroa
positiivinen vuoden 2024 lopussa. Suhdan-
nepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä
oli 1 726 (1 861) miljoonaa euroa vuonna
2024. Maksuvalmiutemme säilyi hyvällä
tasolla läpi vuoden.
Työttömyysvakuutusmaksujen
tasainen kehitys
Työttömyysvakuutusmaksujen tasoa las-
kettiin merkittävästi vuodelle 2024. Mak-
sujen alennuksen taustalla olivat parantu-
neet näkymät taloudesta ja työllisyydestä,
suhdannepuskurin lähestyminen enim-
mäismääräänsä sekä hallitusohjelman kir-
jausten arvioitu menoja alentava vaikutus.
Viime vuonna työnantajan keskimääräinen
maksu oli 0,82 prosenttia palkasta, joka on
0,72 prosenttiyksikköä vähemmän kuin
vuonna 2023. Työntekijöiden maksu oli 0,79
prosenttia palkasta, joka on 0,71 prosent-
tiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2023.
47Hallituksen toimintakertomus 2024 Vastuullisuus
Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen
kerääminen
Työttömyysvakuutusmaksusaataviin liit-
tyvät toteutuneet luottotappiot olivat 2,7
(4,6) miljoonaa euroa vuonna 2024. Luotto-
tappiot olivat noin 0,17 (0,16) % vuoden 2024
kerätyistä työttömyysvakuutusmaksuista.
Hyvä maksuvalmius
Maksuvalmiuden turvaamiseksi Työllisyys-
rahastossa pidetään alle vuoden korkosijoi-
tuksissa vähintään yhden kuukauden me-
noja vastaava määrä varoja. Vuonna 2024
näiden korkosijoitusten määrä oli 581 (889)
miljoonaa euroa. Näiden korkosijoitusten
määrä oli vuoden 2024 aikana keskimäärin
3,1-kertainen (2,6) yhden kuukauden me-
noja vastaavaan määrään suhteutettuna.
Likviditeettitarpeita varten rahastolla on
myös 300 miljoonan euron yritystodistus-
ohjelma (31.12.2023: 300 miljoonaa euroa),
ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron
sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän
pankin kanssa (31.12.2023: 600 miljoonaa
euroa). Yritystodistusohjelma ja valmius-
luottolimiitit olivat kokonaan käyttämättä
vuoden 2024 lopussa (31.12.2023: kokonaan
käyttämättä).
Tuottava ja turvaava sijoittaminen
Vuonna 2024 sijoitustemme tuotto oli 4,2
(4,1) %. Tuotto ylitti sijoitussuunnitelmaam-
me kirjatun tuotto-odotuksen, 3,6 (2,8) %,
sekä ylitti sijoitustoimintamme vertailu-
tuoton 3,9 (4,1) %.
Sijoitussalkkumme keskimääräistä luotto-
luokitusta arvioidaan Standard & Poors’n
luokitusasteikolla perustuen historiallisiin
luottotappiotodennäköisyyksiin. Sijoitus-
salkun luottoluokituksen arvioimme liki-
määräisesti olevan tasolla BBB+ 31.12.2024
(31.12.2023: BBB+).
Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa
sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 590
(820) miljoonaa euroa ja joukkovelkakir-
joihin 775 (958) miljoonaa euroa. Näiden
sijoitusten osuus koko sijoitussalkustam-
me on 90 (93) %. Vuoden 2024 sijoitussuun-
nitelmassamme rahamarkkina- ja joukko-
velkakirjasijoitusten minimimääräksi on
asetettu 87 (87) % sijoitussalkusta.
Sijoitussalkkumme kokonaisriski oli
4,07% (31.12.2023: 3,54 %). Sijoitussalkun
riski on maltillinen, mikä johtuu salkun
varsin konservatiivisesta ja suhteellisen
vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä
rakenteesta.
48Hallituksen toimintakertomus 2024
Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuustyö
Vastuullisuus näkyy myös yhdenvertai-
suus- ja monimuotoisuustyössämme.
Rahastossa toimii monimuotoisuustyö-
ryhmä, jonka tavoitteena on tunnistaa ja
käsitellä työyhteisön monimuotoisuuteen
liittyviä kysymyksiä ja määritellä, millaisia
käytännön kehittämistoimenpiteitä työ-
yhteisössämme saatetaan tarvita. Työryh-
män tehtävänä on myös edistää kaikkien
työntekijöidemme kokemusta avoimesta ja
tasa-arvoisesta työyhteisöstä. Takaamalla
turvallisen työympäristön kaikille työnte-
kijöillemme vaikutamme samalla positiivi-
sesti YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua -pääta-
voitteen toteutumiseen.
Vuonna 2024 päivitimme rahaston yh-
denvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoi-
suussuunnitelman. Tämän lisäksi kartoi-
timme henkilöstömme kokemuksia siitä,
miten monimuotoisuus, yhdenvertaisuus
ja osallisuus näkyvät työyhteisössämme.
Henkilöstön kokemuksien pohjalta pys-
tymme kehittämään yhdenvertaisuuteen ja
monimuotoisuuteen liittyviä periaatteita ja
käytänteitä jatkossa.
AIKUISKOULUTUSETUUKSILLA ON
EDISTETTY JATKUVAA OPPIMISTA
JA OSAAMISEN UUDISTAMISTA
Aikuiskoulutusetuuksilla on tuettu ja
tuetaan vielä lakkautuksen siirtymäajalla
työelämässä olevien aikuisten ammatillista
kehittymistä ja osaamisen uudistamista.
Tavoitteenamme on aikuiskoulutusetuuk-
sien tehokas toimeenpano ja niiden tunnet-
tuuden lisääminen. Nämä tavoitteet taas
edistävät Agenda 2030:n Hyvä koulutus
-tavoitteen toteutumista.
Vastuullisuus
49Hallituksen toimintakertomus 2024
Tunnettuus-tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Edunsaajien määrä (aikuiskoulutustuki) 31 796 henkilöä 32 518 henkilöä
Edunsaajien määrä (ammattitutkintostipendi) 23 009 henkilöä 28 485 henkilöä
Tehokas toimeenpano -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Hakemuskäsittelyaika (ensihakemus, aikuiskoulutustuki,
keskimääräinen) Alle 15 päivää 13,8 päivää 17,1 päivää
Hakemuskäsittelyaika (maksuhakemus,
aikuiskoulutustuki, keskimääräinen) Alle 1 päivä 0,5 päivää 0,8 päivää
Hakemuskäsittelyaika (ammattitutkintostipendi,
keskimääräinen) Alle 10 päivää 6,8 päivää 9,9 päivää
Vastuullisuus
50Hallituksen toimintakertomus 2024
Tunnettuuden lisääminen
Aikuiskoulutusetuuksien vuosi eteni hal-
litusohjelman lakkautuskirjauksen toi-
meenpanon ehdoilla. Lakkautuslaki astui
voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutusetuuksien
lakkauttamisen siirtymäaika käynnistyi
1.8.2024 ja se tulee jatkumaan 31.12.2025
saakka. Aikuiskoulutustuen viimeiset
maksut tapahtuvat vuonna 2026 ja ammat-
titutkintostipendin viimeiset maksut ta-
pahtuvat vuonna 2025. Vuonna 2024 aikuis-
koulutustukea maksettiin 31 796 (32518)
henkilölle. Vuonna 2024 ammattitutkintos-
tipendin sai 23 009 (28 485) henkilöä.
Aikuiskoulutustuen tunnettuutta olem-
me arvioineet edunsaajien määrän lisäksi
erilaisilla viestinnän mittareilla. Aikuis-
koulutusetuuksien lakkauttamisen vuoksi
emme pyri enää tunnettuuden lisäämi-
seen, vaan oppilaitosten ja edunsaajien
opastamiseen. Olemme selkeyttäneet
aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisen
vaikutuksia sidosryhmillemme aktiivi-
sella viestinnällä, sekä järjestämällä asi-
akkaillemme säännöllisiä webinaareja
aikuiskoulutusetuuksista.
Vuonna 2024 järjestimme aikuiskoulutu-
setuuksien asiakkaille 7 (5) webinaaria ja
lähetimme kohdennettuja uutiskirjeitä,
joissa opastimme tuen hakemiseen liitty-
vissä asioissa ja kerroimme aikuiskoulutu-
setuuksien lakkauttamisen vaikutuksista
asiakkaisiimme. Viestimme myös aktiivi-
sesti suomalaisille oppilaitoksille aikuis-
koulutusetuuksien lakkauttamisesta ja lak-
kauttamisen siirtymäajasta muun muassa
säännöllisillä uutiskirjeillä. Vuonna 2024
järjestimme sidosryhmätilaisuuden, johon
kutsuimme edustajia muun muassa eri
työmarkkinajärjestöistä, ministeriöistä ja
Kelasta.
Tehokas toimeenpano
Lakkautusuutisesta johtuen aikuiskoulu-
tustuen hakemusmäärät kasvoivat kevääl-
lä 2024. Kasvaneista hakemusmääristä
huolimatta onnistuimme lyhentämään
käsittelyaikoja. Vuonna 2024 aikuiskoulu-
tustuen ensihakemuksen keskimääräinen
käsittelyaika oli 13,8 (17,1) päivää ja maksu-
hakemuksen 0,5 (0,8) päivää. Ammattitut-
kintostipendien osalta hakemuksen keski-
määräinen käsittelyaika oli 6,8 (9,9) päivää.
Koulutuskorvaus
Työllisyysrahasto käsittelee myös työn-
antajan koulutuskorvauksia. Koulutus-
korvauksen tarkoituksena on parantaa
työnantajan mahdollisuuksia järjestää
työntekijöilleen ammatillista osaamista
kehittävää koulutusta. Siihen ovat oikeutet-
tuja esimerkiksi hyvinvointialueet, kunnat,
seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt. Vuon-
na 2024 koulutusta maksettiin 602 (616)
työnantajalle yhteensä 11,5 (10,2) miljoonaa
euroa.
Vastuullisuus
51Hallituksen toimintakertomus 2024
KEHITÄMME JATKUVASTI TOIMINTAMME
LÄPINÄKYVYYTTÄ JA TEHOKKUUTTA
Hyvän hallinnon periaatteiden noudatta-
minen ja kehittäminen edistävät tavoitet-
tamme olla tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja
vastuullisempi toimija. Tämän lisäksi tor-
jumme harmaata taloutta Suomessa yhteis-
työssä muiden julkisten organisaatioiden
ja viranomaisten kanssa. Näihin liittyvillä
toimenpiteillä pyrimme edistämään YK
Agenda2030:n rauha, oikeudenmukaisuus
ja hyvä hallinto -tavoitteen toteutumista.
Kehitämme jatkuvasti hyvän hallinnon
periaatteitamme ja toimintatapojamme.
Rahastolla on käytössä väärinkäytösepäi-
lyjen ilmoittamista varten kanava, jonka
kautta tulleet ilmoitukset käsitellään luot-
tamuksellisesti ja tarvittaessa anonyymisti.
Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa vää-
rinkäytösepäilyistä, joiden aiheet kuuluvat
ilmoittajansuojelulain tai Työllisyysrahas-
ton eettisten ohjeiden soveltamisalaan.
Noudatamme toiminnassamme EU:n yleis-
tä tietosuoja-asetusta ja muuta voimassa
olevaa toimintaamme sovellettavaa lain-
säädäntöä sekä viranomaisten ohjeistuksia
henkilötietojen käsittelystä. Järjestimme
henkilöstöllemme koulutuksia rahaston
eettisistä ohjeista vuonna 2024, jotta me
kaikki osaisivat toimia vaatimusten mu-
kaan ja tunnistaa mahdollisia epäeettisiä
käytänteitä. Rahaston eettiset ohjeet ovat
julkisesti nähtävillä verkkosivuillemme.
Henkilöstömme ja asiakkaidemme tyy-
tyväisyys on meille tärkeää. Mittaamme
henkilöstötyytyväisyyttä vuosittain ky-
selyllä ja kehitämme toimintaamme saa-
mamme henkilöstöpalautteen perusteella.
Asiakastyytyväisyyttä mittaamme sekä
aikuiskoulutusetuuksien että työttömyys-
vakuutusmaksujen asiakaspalveluissa
CSAT-indeksillä, jonka tulosten pohjalta
kehitämme palveluitamme jatkuvasti. Py-
rimme myös tehostamaan toimintaamme
lisäämällä automaation käyttöä prosesseis-
samme sekä hoitamaan aikuiskoulutuse-
tuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen
käsittelytehtävät tarkasti ja tehokkaasti,
jotta tarve hakea muutosta päätöksiimme
pysyisi mahdollisimman vähäisenä.
Vastuullisuus
52Hallituksen toimintakertomus 2024
Tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja vastuullisempi toimija -tavoitteen mittarit:
Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2024 Toteutuma vuonna 2023
Automaattisten päätösten osuus aikuiskoulutusetuuksien
päätöksistä (maksuhakemukset ja ammattitutkintostipendit)
89 % (maksuhakemukset),
42 % (ammattitutkintostipendit)
83,5 % (maksuhakemukset),
40,6 % ammattitutkintostipendit
Automaattisten päätösten osuus
työttömyysvakuutusmaksupäätöksistä 99 % 99 %
Henkilöstötyytyväisyys (eNPS) Vähintään +10 -18 -26
Asiakastyytyväisyys (CSAT, etuuspalvelut) Yli 80 % 91 % 85 %
Asiakastyytyväisyys (CSAT, työttömyysvakuutusmaksut) Yli 80 % 77 % 79 %
SAMU:ssa* ja vakuutusoikeudessa muutettujen
päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin
(Ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukipäätökset) 8 / 229 747 19 / 215 607
SAMU:ssa* ja vakuutusoikeudessa muutettujen
päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin
(työttömyysvakuutusmaksupäätökset) 0 / 500 547 0 / 520 880
Tietosuojaloukkausten- ja poikkeamien määrä (loukkauksista
tehty ilmoitus Suomen tietosuojavaltuutetulle) Laskeva trendi
16 tietosuojaloukkausta ja
22 tietosuojapoikkeamaa
8 tietosuojaloukkausta ja
22 tietosuojapoikkeamaa
Väärinkäytösepäilyiden ilmoituskanavaan saapuneiden
ilmoitusten määrä 7 ilmoitusta 4 ilmoitusta
Luottamus&Maine-tutkimuksen tulokset
(yleisarvosana viimeisimmästä tehdystä ja
sitä edeltävästä tutkimuksesta,
sekä vuodet, joilta nämä ovat. Asteikko 1-5).
Yleisarvosanan nouseva
trendi sidosryhmittäin
poliittiset päättäjät 3,99,
oppilaitokset 3,77,
suuri yleisö 3,37,
media 3,12
poliittiset päättäjät 3,66,
oppilaitokset 3,52 (2020),
suuri yleisö 3,34,
media 3,65 (2021)
* Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta
Vastuullisuus
53Hallituksen toimintakertomus 2024
Tehokkaampi, läpinäkyvämpi
ja vastuullisempi toimija
Palvelukyvyn varmistamiseksi käytämme
aikuiskoulutusetuuksien käsittelyssä pro-
sessiautomaatiota. Vuonna 2024 automaat-
tisten maksupäätösten osuus oli 89 (83,5)
% kaikista annetuista maksupäätöksistä.
Vuoden 2024 ammattitutkintostipendi-
päätöksistä 42 (40,6) % oli automaattisesti
annettuja. Hyödynnämme automaattista
päätöksentekoa laajasti myös työttömyys-
vakuutusmaksujen määräämisessä. Au-
tomaattisesti muodostettujen päätösten
osuus kaikista työttömyysvakuutusmaksu-
päätöksistä oli vuonna 2024 noin 99 (99) %.
Seuraamme henkilöstökokemuksen kehit-
tymistä vuosittain kyselyillä ja kehitämme
toimintaamme saamamme henkilöstö-
palautteen perusteella. Työtyytyväisyyttä
seuraamme mm. eNPS-luvulla, joka kertoo,
kuinka todennäköisesti työntekijät suo-
sittelisivat työpaikkaa muille. eNPS-mit-
tarin asteikko on välillä -100 ja +100. Mitä
korkeampi luku, sitä todennäköisemmin
vastaajat suosittelisivat työpaikkaa myös
muille. Vuonna 2024 rahaston eNPS-luku
oli -18 (-26). Arvioon ovat viime vuosina vai-
kuttaneet erityisesti aikuiskoulutusetuuk-
sien lakkauttaminen ja siitä seuranneet
muutosneuvottelut.
Etuuspalvelumme asiakastyytyväisyys oli
läpi vuoden erinomaisella tasolla huoli-
matta siitä, että etuuksien lakkautusuuti-
nen kasvatti työmääriämme. Koko vuoden
yhteenlaskettu asiakastyytyväisyysindeksi
(CSAT, customer satisfaction index, tyyty-
väisten ja erittäin tyytyväisten asiakkaiden
osuus kaikista aikuiskoulutusetuuksien
asiakkaista) saavutti tason 91 (85) %. Työt-
tömyysvakuutusmaksujen palveluissa
tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus
asiakkaista saavutti tason 77 (79) %.
Ammattitutkintostipendi-, aikuiskoulutus-
tuki-, tai työttömyysvakuutusmaksupää-
tökseen tyytymätön voi hakea saamaansa
päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-
toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden
muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-
na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena
toimii vakuutusoikeus. Mittaamme teke-
miemme päätösten laatua ja tehokkuutta
sillä, miten moni antamamme päätös
muuttuu SAMUn tai vakuutusoikeuden
käsittelyssä. Mitä vähemmän muutok-
sia antamiimme päätöksiin tehdään, sitä
laadukkaammin ne on tehty, eikä jo kerran
annettuihin päätöksiin tarvitse käyttää
enempää resursseja. Vuoden 2024 aikana
aikuiskoulutusetuuksia koskevia valituk-
sia lähetettiin lautakuntaan 217 (248) kpl
ja vakuutusoikeudelle 17 (30) kpl. Työttö-
myysvakuutusmaksujen osalta lautakun-
taan tai vakuutusoikeuteen ei lähetetty
yhtäkään tapausta vuosina 2023 tai 2024.
Vuonna 2024 lähetetyistä aikuiskoulutu-
setuuksien muutoksenhakupyynnöistä
SAMU:n tapauksessa 5 (17) kpl ja vakuu-
tusoikeuden tapauksessa 3 (2) kpl muutok-
senhaku hyväksyttiin edes osittain tai asia
lähetettiin Työllisyysrahastoon uudelleen
käsiteltäväksi.
Vastuullisuus
54Hallituksen toimintakertomus 2024
Työllisyysrahasto teki tietosuojaval-
tuutetun toimistolle yhteensä 16 tieto-
suojaloukkausilmoitusta vuonna 2024.
Loukkauksesta tehdään ilmoitus tieto-
suojaviranomaiselle, jos siitä voi arvion
mukaan aiheutua riski luonnollisten hen-
kilöiden oikeuksille ja vapauksille. Muita
tietosuojaan liittyviä poikkeamia kirjattiin
vuoden aikana 22 kappaletta.
Työllisyysrahaston compliance-toiminto
vastaa väärinkäytösepäilyjen ilmoituska-
navasta. Kanavan kautta on mahdollista
ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja
väärinkäytöksistä myös anonyymisti. Vää-
rinkäytösten ilmoituskanavaan tuli 7 (4)
ilmoitusta vuonna 2024. Ilmoitukset käsi-
teltiin ja tutkittiin toimintaperiaatteiden
mukaisesti.
Työllisyysrahaston mainetta tutkittiin
neljässä sidosryhmässä vuonna 2024:
poliittiset päättäjät, oppilaitokset, suuri
yleisö sekä media. Tutkimusmenetelmänä
oli T-Median Luottamus&Maine-tutkimus,
jossa vastataan väittämiin hallinnon, ta-
louden, johtamisen, innovaatioiden, vuo-
rovaikutuksen, tuotteiden ja palveluiden,
työpaikan sekä vastuullisuuden näkökul-
mista. Asteikolla 1–5 rahaston maineen
yleisarvosana oli poliittisten päättäjien
keskuudessa 3,99 (3,66), oppilaitoksien 3,77
(vuonna 2020: 3,52), suuren yleisön 3,37
(3,34), ja median 3,12 (vuonna 2021: 3,65).
Poliittisten päättäjien ja suuren yleisön
keskuudessa rahaston maine nousi hieman
vuoden takaisesta. Oppilaitosten ja medi-
an sidosryhmien tutkimusta ei toteutettu
vuonna 2023. Oppilaitosten keskuudes-
sa maineemme on noussut vuonna 2020
tehtyyn tutkimukseen verrattuna, kun taas
median keskuudessa maineemme on las-
kenut jonkin verran vuoden 2021 tutkimuk-
sen tuloksiin verrattuna.
Kehitimme hyvän hallinnon periaatteisiin
ja vaatimuksenmukaisuuteen liittyvää
toimintaa vuoden 2024 aikana. Rahastossa
muun muassa hyväksyttiin uudet eettiset
ohjeet ja julkaistiin pakollinen verkkokou-
lutus henkilöstölle. Uuden verkkokoulutuk-
sen suoritusprosentti oli 89 vuoden 2024
lopussa. Suoritusaste on jatkanut nousuaan
raportointikauden päättymisen jälkeen.
Lisäksi compliance-toiminto järjesti pal-
velualueittain koulutustilaisuuksia uusista
eettisistä ohjeista.
Vastuullisuus
55Hallituksen toimintakertomus 2024
Harmaan talouden torjunnassa teimme
viime vuonna tiivistä yhteistyötä Vero-
hallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön
sekä muiden julkisten toimijoiden kanssa.
Osallistuimme myös Palkka.fi-palkanlas-
kentaohjelman rahoitukseen. Palkka.fi on
Verohallinnon, työeläkevakuutusyhtiöiden
ja Työllisyysrahaston ylläpitämä maksuton
palkanlaskentaohjelma pientyönantajille.
Ohjelma helpottaa palkkoihin liittyvien
maksujen hoitamista oikein ja näin tukee
harmaan talouden torjuntaa. Vuonna 2024
osallistumme myös selvityshankkeeseen
kaupparekisteristä poistetuista yhtiöis-
tä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa
kaupparekisteristä poistettuihin yhtiöihin
liittyviä keskeisiä ongelmia aiheuttavat
lainkohdat ja viranomaisten menettelyt, ja
laatia ehdotuksia ongelmien poistamiseksi.
Liityimme myös avoimuusrekisteriin, johon
ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin
kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta.
Avoimuusrekisterin tavoitteena on paran-
taa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua
epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa
kansalaisten luottamusta valtionhallintoon
ja demokratiaan.
YHTEISKUNNALLISEN
RAHOITUKSEN VIITEKEHYS
Rahastolla on laadittuna yhteiskunnalli-
sen rahoituksen viitekehys. Viitekehys on
laadittu kansainvälisen pääomamarkki-
najärjestön (ICMA) vuonna 2021 päivitet-
tyjen yhteiskunnallisten joukkolainojen
periaatteiden sekä eurooppalaisen lai-
namarkkinajärjestön (LMA) vuonna 2023
päivitettyjen yhteiskunnallisten laino-
jen periaatteiden mukaisesti. Viitekehys
mahdollistaa yhteiskunnallisia hyötyjä
ajavan velkarahoituksen hankkimisen eri
rahoitusinstrumentein.
Viitekehys mahdollistaa rahaston vel-
karahoituksen sitomisen tiiviisti yhteen
positiivisten yhteiskunnallisten vaiku-
tusten kanssa. Lisäksi viitekehystä sovel-
tamalla voimme edistää valitsemiemme
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
”Hyvä koulutus” sekä ”Ihmisarvoista työtä
ja talouskasvua” toteutumista. Tällä tavoin
nostettua rahoitusta käytetään menoihin,
jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset, eli
keskittyvät tuomaan turvaa työn muutok-
sissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työttö-
myysetuuksien rahoittaminen sekä ai-
kuiskoulutustuki, joka tukee ammatillisen
osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.
Työllisyysrahastolla ei ollut sellaista vel-
karahoitusta vuoden 2024 lopussa, johon
yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehys-
tä olisi sovellettu.
Vastuullisuus
56Hallituksen toimintakertomus 2024
VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN
Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme
tarkoittaa sitä, että otamme sijoituspää-
töksiä tehdessä huomioon sijoituskohteen
taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön,
yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social
and Governance). Sovellamme ESG-in-
tegrointia mahdollisuuksien mukaan
kaikissa sijoituksissamme, pois lukien
indeksisijoitukset. Ulkopuolinen taho käy
sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa
ja raportoi mahdollisista poikkeamista.
Emme sijoita yhtiöihin, jotka liitetään
esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman
käyttöön, työntekijöiden tai ihmisoikeuk-
sien polkemiseen. Lisäksi sijoitamme
mahdollisuuksien mukaan niihin yrityk-
siin, jotka noudattavat YK:n Global Compact
-periaatteita.
Työllisyysrahaston sijoitusten vastuulli-
suuden seurantaan ja analysointiin käyte-
tään numeerisia arviointimenetelmiä, joilla
pyritään saamaan mahdollisimman kattava
ja monipuolinen kuva rahaston vastuul-
lisuusprofiilista ja sen kehittymisestä.
Seurantaa on tehty vastaavilla mittareil-
la vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuutta
arvioitaessa tarkastellaan mm. sijoituskoh-
teiden ja niiden taustalla olevien yritys-
ten operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia
mittareita, kuten ympäristökuormitusta
mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-ar-
von toteutumista ja hyvää hallintotapaa.
Arviointi pohjautuu SFDR- ja MiFID II
-sääntelyyn sekä EU-taksonomiaan. Vii-
meisimmän vastuullisuusarvioinnin mu-
kaan sijoituksemme olivat ESG-mittareilla
hyvällä tasolla.
Vastuullisuus
57Hallituksen toimintakertomus 2024
Työllisyysrahaston sijoitusomaisuudesta
tehtävä ESG-analyysi kattaa 68 (54) % ra-
haston sijoitusomaisuudesta ja rahavarois-
ta. Analysoituun varallisuuteen eivät sisäl-
ly esimerkiksi rahavarat eivätkä sijoitukset
valtioiden lainoihin.
Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan
varainhoitolaitoksen joulukuuta 2024
koskevan analyysin mukaan sijoitussalk-
kumme ympäristömittareista suhteelliset
hiilipäästöt (painotettu hiili-intensiteetti)
ovat vähentyneet joulukuussa 2023 teh-
tyyn analyysiin verrattuna. Vähentymiseen
on vaikuttanut sijoitusten suuntaaminen
ympäristöystävällisempiin sijoituskoh-
teisiin ja itse sijoituskohteiden aiempaa
vähäisempi laskennallinen ympäristö-
kuormitus. Sijoitustemme hiilijalanjälki
on edelleen merkittävästi vertailuindeksiä
matalampi. Rahastosijoitustemme 82 (79)
% on kestävyystekijöitä edistäviä, eli SFDR
art. 8 rahastoja ja 13 (16) % SFDR art. 9 ra-
hastoja, joiden tavoitteena on tehdä kestä-
viä sijoituksia. Kaikista sijoituksistamme
88 (80) prosentilla on vähintään kunnianhi-
moinen tavoite ilmastotyössä ja päästöjen
vähentämisessä.
Sijoituksistamme 79 (77) prosentilla arvi-
oidaan olevan positiivinen vaikutus YK:n
kestävän kehityksen tavoitteisiin. Sijoitus-
temme sosiaalisiin tekijöihin liittyvissä
mittareissa (sukupuolten välinen tasa-arvo,
hallituksen riippumattomuus ja palkkata-
sa-arvo) kehitys verrattuna vuoden 2023
loppuun oli epäyhtenäistä. Mitatut havain-
not näyttävät salkkutasolla kuitenkin, että
koko salkku on linjassa vertailuindeksin
kanssa paitsi palkkatasa-arvon osalta, jolla
mittarilla salkku on selkeästi parempi kuin
vertailuindeksi. Mittareista palkkatasa-ar-
vo parani lievästi vuoden 2024 aikana ja
hallitusten riippumattomuus pysyi samalla
tasolla. Työllisyysrahaston suorissa sijoi-
tuksissa ei ole niin sanottuja normienrik-
kojayhtiöitä (perustuen ISS:n luokitteluun).
Rahastosijoitusten osana 0,2 (0,1) % rahas-
ton sijoituksista on kohdistunut tällaisiin
yhtiöihin.
Vastuullisuus
58Hallituksen toimintakertomus 2024
Riskienhallinta
Riskienhallinta
Riskienhallinta on osa
Työllisyysrahaston sisäistä
valvontaa. Sen tavoitteena
on varmistaa päätöksenteon
riskitietoisuus ja tukea rahastoa
tavoitteiden saavuttamisessa.
Riskienhallinta tuottaa
laadukasta tietoa rahastoon
kohdistuvista riskeistä
ja uhkista sekä antaa
toimenpidesuosituksia niiden
ehkäisemiseksi.
TURVAAMME TOIMINTAAMME LAAJA-
ALAISELLA RISKIENHALLINNALLA
Seuraamme ja hallitsemme riskejä mm.
seuraavissa osa-alueissa: strategiset, ope-
ratiiviset, toimintaympäristöön, sääntelyyn
sekä talouteen ja rahoitukseen liittyvät
riskit. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on
tärkeä osa toimintaamme.
Strategisen tason riskien tunnistaminen ja
niiden määrämuotoinen hallinta auttavat
rahastoa pääsemään tavoitteisiinsa mää-
ritellyn riskienottohalukkuuden rajoissa.
Vuonna 2024 tehostimme edelleen strate-
gisten riskien hallintaa. Strategiset riskit
liitettiin aiempaa tiiviimmin osaksi sisäi-
sen valvonnan ja riskienhallinnan periaat-
teita yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Li-
säksi kyberriskien hallintaa vahvistettiin.
Operatiivisten riskien hallinnalla turvaam-
me avaintoimintojemme keskeytymät-
tömyyden ja lakisääteisen toimintamme
jatkuvuuden sekä pyrimme varmistamaan,
että rahaston toimintaedellytykset säilyvät
myös poikkeusoloissa. Työllisyysrahasto
on jatkanut digitalisaation edistämistä
palveluiden parantamiseksi ja toiminnan
tehostamiseksi, ja tällä tavalla pienentänyt
myös operatiivisia riskejä. Vuoden 2024
yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena oli
jatkuvuudenhallinta, jonka kehitystyö on
vaikuttanut positiivisesti myös riskienhal-
linnan kokonaiskuvaan.
Sääntelyriskien hallinnalla huolehdimme
siitä, että Työllisyysrahasto toimii lain- ja
vaatimustenmukaisesti, vastuullisesti sekä
eettisesti. Tähän liittyy oleellisesti lainsää-
dännön muutosten aktiivinen seuranta.
Näihin aihealueisiin keskittyy erityisesti
Työllisyysrahaston compliance-toiminto.
Seuraamme aktiivisesti myös tietoturva-
sääntelyn kehittymistä. Kehitimme myös
tietosuojaan liittyviä prosesseja.
59Hallituksen toimintakertomus 2024 Riskienhallinta
Toimintaympäristön muutoksista johtu-
via taloudellisia riskejä hallitsemme mm.
monipuolisilla ennustemenetelmillä sekä
työttömyysvakuutusmaksujen oikea-ai-
kaisilla muutoksilla. Maksuvalmiutemme
turvaamiseksi harjoitamme matalan riskin
sijoitustoimintaa ja pyrimme turvaamaan
hyvät mahdollisuudet lainanottoon. Lisäk-
si Työllisyysrahastolla on lakisääteinen
suhdannepuskuri, jonka tehtävänä on
loiventaa suhdannevaihteluista johtuvaa
tarvetta työttömyysvakuutusmaksutason
muutoksille. Rahoitusriskien hallintaa on
toteutettu Työllisyysrahastossa samojen
periaatteiden mukaan kuin aikaisemmin.
Henkilöstöllä on keskeinen rooli riski-
enhallinnassa. Henkilöstö osallistuu ak-
tiivisesti tunnistamalla riskejä omassa
työssään. Riskienhallinnasta on koko hen-
kilöstölle pakollinen koulutus, jota päivite-
tään vuosittain. Tämä tukee osaamista ja
vahvistaa riskitietoisuutta koko organisaa-
tiossa. Riskienhallintapäällikkö tukee koko
organisaatiota riskien tunnistamisessa ja
raportoi riskien tilannekuvasta rahaston
johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja
hallitukselle.
Päivitimme riskienhallinnan periaatteet
syksyllä 2024 ja yhdistimme ne sisäisen
valvonnan periaatteisiin.
COMPLIANCE TUKEE JA VARMISTAA
TOIMINNAN SÄÄNTELYMUKAISUUTTA
Työllisyysrahaston sisäiseen valvon-
taan ja toiseen puolustuslinjaan kuuluu
riskienhallinnan ohella myös complian-
ce-toiminto. Työllisyysrahaston hallitus
on vahvistanut toiminnon periaatteet, ja
Compliance Officer raportoi säännöllisesti
toimitusjohtajalle, tarkastusvaliokunnalle
ja hallitukselle.
Toiminto pyrkii varmistamaan, että Työl-
lisyysrahastossa noudatetaan voimassa
olevaa sääntelyä, rahastoa sitovia ulkoisia
ohjeita ja rahaston omia toimintaohjeita.
Compliance tunnistaa ja arvioi tiiviissä
yhteistyössä riskienhallinnan kanssa sään-
telyn noudattamattomuuteen kohdistuvia
riskejä. Toiminto myös tukee liiketoimin-
taa sääntely-ympäristön seurannassa ja
koordinoi yhteistyötä compliancen ja eri
palvelualueiden kesken. Se myös edistää
eettisten ja vastuullisten toimintatapojen
noudattamista muun muassa ohjeistamalla
ja kouluttamalla Työllisyysrahastossa
työskenteleviä.
Vuoden 2024 aikana hyväksyttiin rahaston
uudet eettiset ohjeet ja julkaistiin ohjeita
koskeva kaikille työntekijöille pakollinen
verkkokoulutus. Lisäksi compliance järjesti
palvelualueittain koulutustilaisuuksia oh-
jeista. Sääntelyn noudattamisen valvonnan
lisäksi Compliance Officer toimii rahaston
sisäpiirivastaavana, ylläpitää lähipiirirekis-
teriä ja avustaa esteellisyyskysymyksissä.
Työllisyysrahaston compliance-toiminto
vastaa myös väärinkäytösten ilmoituska-
navasta. Kanavan kautta on mahdollista
ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja vää-
rinkäytöksistä myös anonyymisti. Tulleet
väärinkäytösilmoitukset käsiteltiin ja tut-
kittiin ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.
60Hallituksen toimintakertomus 2024
Vuoden 2024 lopussa Työllisyysrahastoon
oli työsuhteessa 140 (175) henkilöä. Henki-
lötyövuosina mitattuna henkilöstömäärä
oli 135 (159).
Maksoimme palkkoja yhteensä
10921130euroa ja luontoisetuja 70 949
euroa vuoden 2024 aikana. Palkkausjär-
jestelmämme perustuu työn vaativuuteen
ja lisäksi käytössämme on strategisten
tavoitteidemme toteutumista tukeva
tavoitepalkkio-ohjelma.
Henkilöstöstämme 54 (56) oli miehiä ja
86(119) naisia. Henkilöstön keski-ikä oli
44,2 (41,5) vuotta ja keskimääräinen palve-
lusaika rahastossa oli 7,0 (6,3) vuotta. Va-
paaehtoinen henkilöstövaihtuvuus oli 10,23
(8,53)% vuonna 2024.
.
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
hlö
30.6.2023
Henkilöstömäärä
2023–2024
175
31.12.2023
30.6.2024
31.12.2024
186
140
175
hlö
0
5
10
15
20
25
30
Henkilöstön
ikä- ja sukupuolijakauma 2024
20–29 v 30–39 v 40–49 v 50–59 v 60–65 v
Naiset Miehet
9
5
6
10
20
19
26
17
2
26
Henkilöstö
Henkilöstö
61Hallituksen toimintakertomus 2024
AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN
LAKKAUTTAMISELLA LAAJAT
HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET
Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamista
koskevan lain voimaantulo 1.6.2024, oli
vuoden merkittävin muutos henkilöstö-
johtamisen näkökulmasta. Lakimuutos
on jo siirtymäajalla vaikuttanut etuus-
palvelua sekä tukitoimintoja tuottavien
palvelualueiden rakenteeseen, toimintaan
ja henkilöstövoimavaroihin. Aikuiskoulu-
tusetuuksien lakkautuksen takia etuuspal-
veluissa työskentelevien työsuhteista 58 %
päättyi ja 13 % työntekijöistä siirtyi toisiin
tehtäviin organisaation sisällä vuoden 2024
aikana. Lopulliset henkilöstövaikutukset
selviävät, kun siirtymäaika on päättynyt.
Henkilöstö
Haastavan muutostilanteen keskellä kes-
kityimme tukemaan henkilöstöämme.
Olemme tukeneet työntekijöidemme hyvin-
vointia avoimen vuoropuhelun sekä erilais-
ten valmennusten ja keskustelufoorumien
avulla. Erityistä huomiota olemme kiinnit-
täneet irtisanotuille työntekijöille suunnat-
tuihin muutostukitoimenpiteisiin, kuten
uravalmennuksiin ja työaikajoustoihin,
jotta heidän polkunsa uusiin työmahdolli-
suuksiin olisi mahdollisimman sujuva.
Seurasimme muutosjohtamisen onnistu-
mista säännöllisesti. Helmi–lokakuussa
toteutimme kuusi kokemusmittausta, joilla
selvitimme työntekijöidemme näkemyksiä
muutostilanteesta. Kyselyn tulosten ja hen-
kilöstön palautteiden avulla kohdensimme
viestintää ja toimenpiteitä kulloistakin
tarvetta vastaavaksi. Lisäksi saimme arvo-
kasta tietoa muutosjohtamisen toimenpi-
teiden kokemuksista ja kohdistumisesta eri
palvelualueilla.
62Hallituksen toimintakertomus 2024
VAHVISTIMME IT-PALVELUITAMME
Vaikka yksi tehtävistämme tulee päätty-
mään, työ rahastossa jatkuu muiden laki-
sääteisten tehtäviemme parissa. Vuonna
2024 uudistimme Teknologia ja kehitys
-palvelualueemme organisaatiorakennetta
ja vahvistimme IT-palveluitamme myös
rekrytoinnein. Teknologisen kehityksen
tahti on kiihtyvää ja vaatii muutoskyvyk-
kyyttä, jonka ylläpitäminen edellyttää
meiltä vahvaa IT-organisaatiota, joka pys-
tyy entistä paremmin vastaamaan liiketoi-
mintamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Kehittämällä IT-alustapalveluita haluamme
varmistaa mahdollisimman nykyaikaiset,
käyttäjäystävälliset, luotettavat ja tietotur-
valliset digipalvelut ja -ratkaisut henkilös-
töllemme ja asiakkaillemme.
PANOSTIMME OSAAMISEN
KEHITTÄMISEEN JA
ENNALTAEHKÄISEVÄÄN
TYÖKYVYN TUKEMISEEN
Vuoden aikana panostimme henkilöstön
osaamisen kehittämiseen, erityisesti työ-
elämä- ja digitaitoja tukemalla. Tarjosim-
me henkilöstöllemme kattavasti sisäisiä
koulutuksia ja ulkoisia valmennuksia, sekä
läsnä- että verkkototeutuksina. Koulutus-
tunteja kertyi keskimäärin 16,4 (13,9) tuntia
henkilöä kohti.
Hyvinvoinnin tukemisessa keskityimme
erityisesti ennaltaehkäisevään työtervey-
teen ja työkyvyn ylläpitoon. Sairauspoissa-
oloprosenttimme oli 2,85 (3,23) %.
Näiden toimenpiteiden vaikutukset nä-
kyivät positiivisesti työntekijöidemme
antamissa palautteissa: työntekijät kokivat,
että heidän osaamisestaan ja hyvinvoin-
nistaan pidetään huolta myös haastavassa
muutostilanteessa.
Henkilöstö
63Hallituksen toimintakertomus 2024
SEURAAMME HENKILÖSTÖKOKEMUKSEN
KEHITTYMISTÄ SÄÄNNÖLLISESTI
Hyvä henkilöstökokemus on meille sy-
dämen asia ja strategiamme ytimessä.
Seuraamme henkilöstökokemuksen kehit-
tymistä erilaisin kyselyin. Vuoden lopussa
toteutimme pulssikyselyn, joka antoi arvo-
kasta seurantatietoa vuonna 2023 määritet-
tyjen kehittämistoimien vaikutuksista.
Yhtenä mittarina hyödynnämme
eNPS-suositteluindeksiä, jonka luku vaih-
telee -100 ja 100 välillä. Vuonna 2024 ra-
haston eNPS-luku oli -18 (-26). Arviomme
mukaan suositteluindeksin tasoon ovat
viime vuosina vaikuttaneet erityisesti
aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamiseen
liittyvät muutokset.
Vuoden 2024 lopun tuloksissa oli merkit-
tävää parannusta, 3,09 (2,45) asteikolla 1–4,
oman työsuhteen jatkumisen arvioinnissa.
Samalla kuitenkin kokemus tiimien työ-
kuorman hallittavuudesta oli heikentynyt
3,03:sta 2,83:en. Myös kokemus rahaston
strategian ja tulevaisuuden näkymien vies-
tinnästä oli laskusuunnassa ja arvioitiin
tasolle 2,79 (2,93).
Yhtenä ratkaisuna samanaikaisten projek-
tien ja muiden muutosten tuottamaan työ-
kuorman hallintaan rahastossa perustettiin
projektimuotoinen moniammatillinen
muutoskoordinaatiotiimi, joka toimi linkki-
nä muutosten suunnittelun, päätöksenteon
ja toimeenpanon välillä vuoden 2024 jälki-
puoliskon ajan. Jatkossa muutoskoordinaa-
tiotyö painottuu enemmän linjatyöhön.
Syksyllä 2024 käynnistimme myös laajan
identiteettiprojektin, jonka tulosten vienti
arkeen jatkuu vuonna 2025. Identiteettityön
tavoitteena on, että jokaisella rahastolaisel-
la on ymmärrys Työllisyysrahaston identi-
teetistä ja tulevaisuuden suunnasta ja että
määritelty identiteetti toimii apuna arjen
työssä.
Syksyllä 2024 käynnistimme myös laajan
identiteettiprojektin, jonka tulosten
vienti arkeen jatkuu vuonna 2025.
Henkilöstö
64Hallituksen toimintakertomus 2024
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Työllisyysrahaston taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia katsauskauden päättymisen jälkeen.
Helsingissä 25.2.2025
Työllisyysrahasto
Hallitus
65Hallituksen toimintakertomus 2024
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 on
laadittu arvopaperimarkkinalain ja Suo-
men listayhtiöiden 1.1.2025 voimaan tulleen
hallinnointikoodin raportointia koskevan
suosituksen mukaisesti.
SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN
HALLINNOINTIKOODIN
2025 NOUDATTAMINEN JA
SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN
Työllisyysrahasto on lakisääteinen itsenäi-
nen laitos, jota valvoo Finanssivalvonta.
Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen
kaki Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä notee-
rattuja joukkovelkakirjalainoja, joista yksi
maksettiin sen eräpäivänä kesäkuussa
2023 ja toinen erääntyy maksettavaksi
vuonna 2027.
Työllisyysrahastolla on 300 miljoonan
euron yritystodistusohjelma (31.12.2023: 300
miljoonaa euroa), joka oli kokonaan käyttä-
mättä vuoden 2023 ja 2024 lopussa.
Työllisyysrahasto noudattaa soveltuvin
osin toiminnassaan hallinnointikoodia,
joka on julkisesti saatavissa Arvopape-
rimarkkinayhdistys ry:n sivuilta (www.
cgfinland.fi).
Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toimie-
linten tehtäviä säätelevät laki työttömyy-
setuuksien rahoituksesta (555/1998), val-
tioneuvoston asetus työttömyysetuuksien
rahoituksesta (1227/2014) sekä Työllisyys-
rahaston ohjesäännöstä annettu asetus
(862/1998).
Työllisyysrahaston toimintamuodosta ja
taustasta johtuen sen toiminta poikkeaa
hallinnointikoodista seuraavien suositus-
ten osalta:
• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:
Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö,
eikä Työllisyysrahaston korkeinta
päätäntävaltaa käytä yhtiökokous tai
vastaava elin, vaan valtioneuvoston
nimittämä hallintoneuvosto
Työllisyysrahaston ohjesäännöstä
annetussa asetuksessa (862/1998)
säädetyn mukaisesti. Asetuksessa
säädetään muun muassa
hallintoneuvoston kokouksissa
päätettävistä asioista ja menettelyistä
sekä kokouskutsusta. Siksi
yhtiökokousta, yhtiökokouskutsua
päätösehdotuksia, osakkeenomistajien
aloitteita, läsnäoloa yhtiökokouksessa
ja yhtiökokouksen asiakirjoja koskevat
suositukset eivät tule sovellettavaksi
Työllisyysrahaston toiminnassa.
• Suositukset 5, 6, 7, 8 ja 9:
Työllisyysrahaston hallintoneuvosto
valitsee hallituksen jäsenet
Työllisyysrahaston ohjesäännöstä
annetussa asetuksessa (862/1998)
säädettyjä periaatteita noudattaen.
Asetuksen mukaan hallintoneuvosto
vahvistaa hallituksen jäsenet,
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Hallintoneuvosto nimittää hallituksen
66Hallituksen toimintakertomus 2024
siten, että seitsemän jäsentä edustaa
työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.
Siksi hallituksen jäsenten valintaa,
toimikautta, kokoonpanoa ja
monimuotoisuutta sekä jäsenten
riippumattomuutta koskevat
suositukset eivät tule sovellettavaksi
Työllisyysrahaston toiminnassa.
• Suositukset 10 ja 19: Työllisyysrahaston
hallintoneuvosto valitsee hallituksen
jäsenet Työllisyysrahaston
ohjesäännöstä annetussa asetuksessa
(862/1998) säädettyjä periaatteita
noudattaen. Hallintoneuvosto
nimittää hallituksen siten,
että seitsemän jäsentä edustaa
työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.
Työllisyysrahastolla ei myöskään
ole osakkeenomistajia tai vastaavia
omistajia, joten arvioitavaksi ei tule
hallituksen tai johdon riippumattomuus
merkittävistä osakkeenomistajista
eikä sovelleta osakkeenomistajien
nimitystoimikuntaa koskevaa
suositusta.
• Suositukset 16, 17 ja 18:
Työllisyysrahaston toimintaa
koskevassa sääntelyssä ei ole asetettu
velvollisuutta asettaa erityisiä
valiokuntia eikä rahastolla täten
tarkastusvaliokuntaa lukuun ottamatta
ole valiokuntia. Koska Työllisyysrahasto
ei ole osakeyhtiö, arvioitavaksi ei tule
tarkastusvaliokunnan riippumattomuus
merkittävistä osakkeenomistajista.
• Suositus 21: Työllisyysrahaston
ohjesääntöä koskevan asetuksen
mukaan hallintoneuvosto valitsee
hallituksen jäsenet ja hallituksen
puheenjohtajan, joka valitaan
vuorovuosina työnantajien tai
työntekijöiden edustajista, joten
suositus toimitusjohtajaa koskevasta
rajoituksesta ei tule sovellettavaksi.
• Suositus 22: Sosiaali- ja
terveysministeriö määrää
hallintoneuvoston jäsenten
kokouspalkkiot ja matkakustannusten
korvausperiaatteet. Hallintoneuvosto
päättää hallituksen jäsenille
maksettavista palkkioista. Hallitus
päättää toimitusjohtajan toimisuhteen
ehdoista ja palkitsemisesta sekä muun
johdon palkitsemisen periaatteista.
• Suositus 23: Työllisyysrahastolla ei
ole osakkeenomistajia tai vastaavia
omistajia, joten hallituksen jäsenten
osakepalkkioita ja osakeperusteisia
palkkioita koskevia suosituksia ei
sovelleta.
• Suositus 27: Työllisyysrahasto ei ole
osakeyhtiö, joten lähipiiriliiketoimia
koskeva sääntely ei hallintokoodin
tarkoittamalla tavalla ole
sovellettavissa Työllisyysrahaston
toimintaan. Työllisyysrahasto soveltaa
kuitenkin IFRS-standardia ja seuraa
lähipiiritoimia jäljempänä selostetulla
tavalla.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
67Hallituksen toimintakertomus 2024
HALLINTONEUVOSTO
Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun
asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-
rahaston korkeinta päätösvaltaa käyttää
hallintoneuvosto, jossa on 10–18 jäsentä.
Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja
puolet työntekijöitä. Työllisyysrahaston
hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on
kolme kalenterivuotta. Valtioneuvosto aset-
ti sosiaali- ja terveysministeriön esitykses-
tä 2.11.2023 Työllisyysrahaston hallintoneu-
voston toimikaudeksi 1.1.2024–31.12.2026.
Hallintoneuvostoon nimitettiin 18 jäsentä.
Jäsenistä kuusi nimitettiin Elinkeinoelä-
män keskusliitto EK ry:n, kolme Kunta- ja
hyvinvointialuetyönantajat KT:n, kolme
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
SAK ry:n, kolme STTK ry:n ja kolme Akava
ry:n esityksestä. Kokoonpano on naisten
ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4 a
§:n 2 momentin mukainen. Vuoden 2024
aikana valtioneuvosto nimitti kaksi uutta
hallintoneuvoston jäsentä hallintoneuvos-
ton kuluvan toimikauden jäljellä olevaksi
ajaksi 31.12.2026 saakka.
Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan
kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjoh-
tajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen
tulee edustaa työnantajia ja toisen työnte-
kijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin
työnantajien ja työntekijöiden edustajalla.
Vuonna 2024 hallintoneuvoston puheen-
johtajana toimi työnantajia edustava Antti
Zitting.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
68Hallituksen toimintakertomus 2024
Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti
Hallintoneuvoston varsinainen kokous
pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous
ennen toukokuun loppua sekä syyskokous
viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvos-
ton ylimääräinen kokous pidetään silloin,
kun hallintoneuvoston puheenjohtaja tai
hallitus pitää sitä tarpeellisena tai silloin,
kun vähintään kaksi hallintoneuvoston
jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kirjal-
lisesti pyytää. Kokouskutsu on toimitettava
todisteellisesti hallintoneuvoston jäsenil-
le viimeistään kahdeksan päivää ennen
kokousta.
Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltai-
nen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjoh-
taja ja vähintään puolet hallintoneuvoston
jäsenistä ovat kokouksessa läsnä. Sekä
työnantajien että työntekijöiden tulee täl-
löin olla edustettuina. Hallintoneuvoston
päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsen-
ten enemmistö on kannattanut. Äänten
mennessä tasan päätökseksi tulee se
mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on
kannattanut. Jos kysymys on vaalista ja ää-
net menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos
arvalla. Jos kysymys on esityksestä työttö-
myysvakuutusmaksuiksi ja äänet menevät
tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota
sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja
on kannattanut.
Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan
hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-
puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodeksi
kerrallaan. Toisen tulee edustaa työnantajia
ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus on
vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden
edustajilla.
Vuonna 2024 hallintoneuvosto kokoontui
kolme kertaa. Hallintoneuvoston järjestäy-
tymiskokous pidettiin tammikuussa 2024.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
69Hallituksen toimintakertomus 2024
Hallintoneuvoston jäseninä vuonna 2024 toimivat:
Nimi Syntymä vuosi Koulutus Päätoimi
Läsnäolo
hallintoneuvoston
kokouksissa
Antti Zitting, pj 1956 diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Sacotec-yhtiöt 3/3
Riku Aalto, vpj 1965 hallintotieteiden maisteri puheenjohtaja, Teollisuusliitto ry 3/3
Maria Kaisa Aula 1962 VTL, YTT
Aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen
hyvinvointialue 3/3
Nina Brask 15.8.2024 alkaen 1972 kuntohoitaja
Aluehallituksen puheenjohtaja, Kymenlaakson
hyvinvointialue 1/1
Päivi Inberg 15.8.2024 alkaen 1972 perushoitaja
Puheenjohtaja,
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 1/1
Jari Jokinen 1967 diplomi-insinööri toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK ry 3/3
Teemu Kokko 1961 kauppatieteiden tohtori
toimitusjohtaja, rehtori,
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy 3/3
Antti Korpiniemi 1961
maatalous- ja metsätaloustieteiden
maisteri toimitusjohtaja, Berner Oy 2/3
Tomi Lantto 1970 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Antell Oy 2/3
Kirsi-Marja Lievonen 13.4.2024 asti 1962 oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari henkilöstö- ja konsernijohtaja, Vantaan kaupunki 0/1
Petri Lindroos 1965 kasvatustieteen maisteri neuvottelujohtaja, Opetusalan Aammattijärjestö OAJ ry 2/3
Salla Luomanmäki 1963 filosofian maisteri Akavan hallituksen jäsen, Akava ry:n edustaja. 3/3
Jorma Malinen 1959 automaatiosuunnittelija puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro ry 3/3
Matti Mettälä 1963 varatuomari johtaja, Kesko Oyj 3/3
Outi Mäkelä 1974 KTM Kunnanjohtaja, Nurmijärvi 3/3
Olli Nikula 1967 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy 3/3
Silja Paavola 15.8.2024 asti 1956 apuhoitaja
puheenjohtaja,
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2/2
Saila Ruuth 1981 valtiotieteiden maisteri toimialajohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 2/3
Millariikka Rytkönen 1975 kätilö (amk), sairaanhoitaja (yamk)
puheenjohtaja,
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ry 3/3
Annika Rönni-Sällinen 1976 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 3/3
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
70Hallituksen toimintakertomus 2024 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
HALLITUS
Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun
asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-
rahastolla on hallitus, jossa on 14 jäsentä.
Hallintoneuvosto nimittää hallituksen
jäsenet siten, että seitsemän hallituksen
jäsentä edustaa työnantajia ja seitsemän
työntekijöitä. Hallituksessa on puheenjoh-
taja ja varapuheenjohtaja, joista toisen tulee
edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä.
Puheenjohtajuus on vuorovuosin työnanta-
jien ja työntekijöiden edustajalla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheen-
johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään
seitsemän muuta jäsentä ovat kokouk-
sessa läsnä tai osallistuu kokoukseen
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla. Sekä työnantajien
että työntekijöiden tulee olla edustettuina.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide,
jota jäsenten enemmistö on kannattanut.
Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee
se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja
on kannattanut. Jos kysymys on esitykses-
tä työttömyysvakuutusmaksuiksi ja äänet
menevät tasan, päätökseksi tulee se mieli-
pide, jota sekä puheenjohtaja että varapu-
heenjohtaja ovat kannattaneet.
Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston
hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä. Hallitus seuraa Työllisyys-
rahaston kehitystä johdon toimittamien
kuukausiraporttien sekä muun johdon
toimittaman informaation avulla. Työlli-
syysrahaston hallituksen keskeiset teh-
tävät ja toimintaperiaatteet määritellään
Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetus-
sa valtioneuvoston asetuksessa (862/1998)
ja hallituksen kirjallisessa työjärjestyk-
sessä. Hallitus arvioi toimintaansa kerran
vuodessa.
71Hallituksen toimintakertomus 2024
Hallituksen jäseninä vuonna 2024 toimivat:
Nimi Syntymävuosi Koulutus Päätoimi
Läsnäolo
hallituksen
kokouksissa
Pekka Piispanen, pj 1960 filosofian maisteri johtaja, vaikuttaminen, Akava ry 11/11
Vesa Rantahalvari, vpj 1967 hallintotieteiden maisteri johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 11/11
Tuomas Aarto 1973 varatuomari toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry 11/11
Jarkko Eloranta 1966 valtiotieteiden maisteri
puheenjohtaja,
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 8/11
Minna Etu-Seppälä 1972 varatuomari, LL.M johtaja, työelämä, Kemianteollisuus KT ry 11/11
Riikka Heikinheimo 1963 filosofian tohtori johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10/11
Minna Helle 1972 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 10/11
Markku Jalonen 1960 yhteiskuntatieteiden lisensisaatti toimitusjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/11
Patrizio Lainà 1985
valtiotieteiden tohtori,
kauppatieteiden maisteri pääekonomisti, STTK ry 10/11
Henrika Nybondas-Kangas 1974 varatuomari neuvottelujohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 9/11
Antti Palola 1959 merikapteeni puheenjohtaja, STTK ry 10/11
Saana Siekkinen 1972 yhteiskuntatieteiden maisteri johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 11/11
Heikki Taulu 1973 yhteiskuntatieteiden maisteri ekonomisti, Akava ry 11/11
Pirjo Väänänen 1971 sosionomi (YAMK)
sosiaaliasioiden päällikkö,
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 11/11
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
72Hallituksen toimintakertomus 2024 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Työllisyysrahaston hallintoneuvosto valitsi
kokouksessaan 29.8.2024 Työllisyysra-
haston hallituksen jäsenet vuodelle 2025.
Hallitukseen kuuluvat vuonna 2025 toi-
mitusjohtaja Tuomas Aarto, johtaja Taina
Ahvenjärvi, johtaja Minna Etu-Seppälä,
varatoimitusjohtaja Minna Helle, johtava
asiantuntija Vesa Rantahalvari, toimitus-
johtaja Markku Jalonen, neuvottelujohtaja
Henrika Nybondas-Kangas, johtaja Pekka
Piispanen, ekonomisti Heikki Taulu, pää-
ekonomisti Ilkka Kaukoranta, johtaja Saana
Siekkinen, sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo
Väänänen, pääekonomisti Patrizio Lainà
ja puheenjohtaja Antti Palola. Hallituksen
puheenjohtajaksi vuodeksi 2025 valittiin
työnantajia edustava Markku Jalonen ja va-
rapuheenjohtajaksi työntekijöitä edustava
Saana Siekkinen.
Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsus-
ta. Kutsu hallituksen kokoukseen toimite-
taan kaikille hallituksen jäsenille hyvissä
ajoin ennen kokousta, jotta varmistetaan
hallituksen jäsenten mahdollisuudet osal-
listua kokouksiin. Hallitus kokoontuu 8–12
kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.
Hallituksen kokous voidaan pitää kiireelli-
sessä tapauksessa yksittäistä asiaa varten
myös puhelin- tai sähköpostikokouksena,
jos kaikki jäsenet sen hyväksyvät.
Puheenjohtajan tehtävät
Hallintoneuvosto valitsee hallituksen pu-
heenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdek-
si kalenterivuodeksi kerrallaan. Vuonna
2024 hallituksen puheenjohtajana toimi
työntekijöitä edustava Pekka Piispanen.
Hallituksen puheenjohtaja
• kutsuu hallituksen kokoukset koolle
• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman
esityslistan hallituksen kokouksia
varten
• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen
kokouksesta laaditaan pöytäkirja
• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä
toimitusjohtajaan että hallituksen
jäseniin kokousten välissä ja vastaa
siitä, että hallituksen työskentelyssä
noudatetaan tämän työjärjestyksen
määräyksiä
• hyväksyy toimitusjohtajan laskut.
73Hallituksen toimintakertomus 2024 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Hallituksen toiminta
Vuonna 2024 hallitus kokoontui 11 kertaa.
Lisäksi hallitus kokoontui strategiase-
minaariin, joista ei makseta palkkioita.
Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja
työskentelytapojaan sekä tarkastusvalio-
kunnan toimintaa ja työskentelytapoja.
Vuonna 2024 arviointi toteutettiin itsear-
viointina ja sen tulokset käsiteltiin ja
niistä keskusteltiin hallituksen joulukuun
kokouksessa.
HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNTA
Hallituksella ei ole Työllisyysrahastoa
koskevien säännösten perusteella pysyviä
valiokuntia, mutta se voi asettaa työryhmiä
tai valiokuntia, jotka avustavat hallitus-
ta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia
asioita. Hallituksella on ollut tarkastusva-
liokunta vuodesta 2019 alkaen.
Rahaston hallitus nimittää keskuudestaan
tarkastusvaliokunnan jäsenet. Tarkastus-
valiokunnalla tulee valiokunnan työjärjes-
tyksen mukaan olla ainakin neljä jäsentä,
joista puolet edustaa työntekijöitä ja puolet
työnantajia. Tarkastusvaliokunta toimii
hallituksen apuna. Tarkastusvaliokunnalla
ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä
hallitukselle esityksiä ja selvityksiä sille
määritetyistä tehtävistä. Tarkastusvalio-
kunta valmistelee erityisesti taloudelliseen
raportointiin, sisäiseen valvontaan, riski-
enhallintaan ja tilintarkastajien valintaan
liittyvät asiat.
Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta kokoon-
tui neljä kertaa.
Tarkastusvaliokunta
Läsnäolo
kokouksissa
Pirjo Väänänen, pj 4/4
Henrika Nybondas-Kangas, vpj 4/4
Riikka Heikinheimo 3/4
Heikki Taulu 4/4
74Hallituksen toimintakertomus 2024
TOIMITUSJOHTAJA
Työllisyysrahastolla on toimitusjohtaja, joka hoitaa rahastoa
Työllisyysrahaston hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että Työllisyysrahaston
kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla jär-
jestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenil-
le tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.
Työllisyysrahaston toimitusjohtajana toimii oikeustieteen kandi-
daatti Janne Metsämäki (s. 1960). Toimitusjohtajan sijaisena toimii
kauppatieteiden maisteri Karo Nukarinen (s. 1976).
JOHTORYHMÄ
Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Työllisyysrahaston toimin-
nan operatiivisessa johtamisessa sekä Työllisyysrahaston strate-
gisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmä
kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Johtoryhmän jäseninä vuon-
na 2024 toimivat:
Nimi
Syntymä-
vuosi
Koulutus Tehtävä/vastuut
Janne Metsämäki 1960 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja
Virpi Halme 1976 oikeustieteen maisteri
johtaja, teknologia
ja kehitys
Katja Knaapila 1966
Master of Business
Administration
johtaja, HR ja
viestintä
Karo Nukarinen 1976 kauppatieteiden maisteri
johtaja, talous ja
rahoitus
Tuulikki Saari 1979 filosofian maisteri johtaja, asiakkuudet
Johtoryhmän ohella toimitusjohtajaa avustaa operatiivisessa
johtamisessa myös kerran kuukaudessa kokoontuva laajennettu
johtoryhmä, johon kuului johtoryhmän jäsenten ohella riskien-
hallintapäällikkö Paula Kuntsi-Ruuska, Head of PMO Antti Läh-
de, palvelupäällikkö Johanna Rahunen, viestintäpäällikkö Terhi
Savikko-Talasrinne (syksy 2024 Change Lead -roolissa), viestintä-
päällikön sijainen (syksy 2024) Lotta Hietaniemi-Sipakko), CISO
Pekka Räsänen sekä kehitysasiantuntija Emma Siekkinen (hen-
kilöstön edustaja). Lisäksi salkunhallinnan johtoryhmä ohjaa ja
seuraa rahaston hankkeita ja projekteja.
TOIMINNAN LAIN- JA VAATIMUSTENMUKAISUUS
Työllisyysrahaston toiminnassa noudatetaan lakia, sitä koskevia
ohjeita ja määräyksiä sekä hyvän hallinnon vaatimuksia.
SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA
Työllisyysrahaston hallitus päättää sisäisen valvonnan ja riski-
enhallinnan perusteista, hyväksyy riskienhallinnan periaatteet
ja edellyttää, että rahaston toiminnot järjestetään siten, että sen
kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen val-
vonta ja riskienhallinta. Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia rahaston toimintoja
ja niiden toteuttaminen on jokaisen työntekijän vastuulla.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
75Hallituksen toimintakertomus 2024
Riskienhallinta ja compliance ovat osa si-
säistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoi-
tetaan järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa
tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan
liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.
Compliance pyrkii varmistamaan omalla
toiminnallaan, että Työllisyysrahastossa
noudatetaan voimassa olevaa sääntelyä,
rahastoa sitovia ulkoisia ohjeita ja rahaston
sisäisiä toimintaohjeita. Pääpaino on enna-
koivassa toiminnassa.
Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Työllisyysrahaston sisäinen valvonta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Tilin-
tarkastus
ja
valvonta-
viran-
omaiset
Operatiivisen
johdon
sisäinen
valvonta
Hallitus ja tarkastusvaliokunta
Hallintoneuvosto
Operatiivisen
johdon
sisäinen
valvonta
Sisäisen
valvonnan
menettely- ja
toimintatavat
Riskien-
hallinta
Vaatimusten-
mukaisuus
Sisäinen tarkastus
1.
Puolustuslinja
2.
Puolustuslinja
3.
Puolustuslinja
76Hallituksen toimintakertomus 2024 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
Sisäinen tarkastus
Työllisyysrahaston hallitus päättää si-
säisen tarkastuksen toimintamallista
ja perusteista. Sisäinen tarkastus toimii
tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja
hallituksen hyväksymien suunnitelmien
pohjalta. Vuonna 2024 Työllisyysrahaston
sisäinen tarkastus hankittiin ostopalveluna
PricewaterhouseCoopers Oy:ltä. Sisäisen
tarkastus raportoi toiminnastaan säännölli-
sesti Työllisyysrahaston hallitukselle sekä
tarkastusvaliokunnalle.
Sisäpiirihallinnon järjestämisen periaatteet
Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen
julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalai-
noja. Työllisyysrahasto noudattaa mark-
kinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) ja
muuta soveltuvaa lainsäädäntöä, Nasdaq
Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä sään-
töjä muiden instrumenttien liikkeeseen-
laskijoille. Lisäksi Työllisyysrahastolla
on hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje,
jossa kuvataan merkittävimmät rahastos-
sa sovellettavat sisäpiiriasioita koskevat
periaatteet.
MAR:n vaatimusten mukaisesti Työlli-
syysrahasto pitää luetteloa johtotehtävissä
toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiris-
tä. Johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi
on Työllisyysrahastossa määritelty hallin-
toneuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet,
toimitusjohtaja sekä taloudesta ja rahoituk-
sesta vastaava johtaja. Työllisyysrahaston
johtotehtävissä toimivan kaupankäynti
Työllisyysrahaston rahoitusvälineellä
omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai
välillisesti on kiellettyä ns. suljetun ikku-
nan aikana riippumatta siitä, onko henki-
löllä tuolloin hallussaan sisäpiiritietoa.
Työllisyysrahasto asettaa suljetun ik-
kunan ajaksi kaupankäyntirajoituksen
myös kaikille erikseen määritellyille Työl-
lisyysrahaston osavuosikatsauksen ja
tilinpäätöstiedotteen valmisteluun osal-
listuville henkilöille. Suljettu ikkuna on 30
päivää ennen lakisääteisen osavuosikat-
sauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkis-
tamista kyseinen päivä mukaan lukien.
Työllisyysrahasto on päättänyt vapaaehtoi-
sesti noudattaa 30 päivän suljettua ikku-
naa myös ennen (i) keväällä julkaistavaa
arviota sosiaali- ja terveysministeriölle-
työttömyysvakuutusmaksuista seuraavalle
vuodelle, (ii) elokuussa julkaistavaa Työlli-
syysrahaston hallituksen esitystä hallinto-
neuvostolle työttömyysvakuutusmaksujen
määristä seuraavalle vuodelle, ja (iii) elo-
kuussa julkaistavaa talousarviota ja hallin-
toneuvoston esitystä työttömyysvakuutus-
maksujen määristä seuraavalle vuodelle
koska näissä tiedotteissa arvioidaan Työlli-
syysrahaston tulevaisuuden kehitystä.
Työllisyysrahasto perustaa kutakin yksit-
täistä hanketta kohden sisäpiiriluettelon,
johon merkitään sellaisten henkilöiden
77Hallituksen toimintakertomus 2024 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä
tiedot, joilla on pääsy kyseiseen tiettyyn
sisäpiiritietoon (hankekohtainen sisäpii-
riluettelo). Työllisyysrahasto ei ylläpidä
sisäpiiriluettelon täydennysosiota py-
syvistä sisäpiiriläisistä, vaan käytössä
ovat ainoastaan hankekohtaiset luettelot.
Työllisyysrahastolla on sisäpiirivastaava,
joka hoitaa rahaston sisäpiirihallintoon
kuuluvia tehtäviä. Työllisyysrahastolla on
menettely, jota noudattamalla voi ilmoittaa
riippumattoman kanavan kautta finans-
simarkkinoita koskevien säännösten ja
määräysten epäillystä rikkomisesta. Il-
moituskanavana toimii Työllisyysrahaston
anonyymi väärinkäytösten ilmoituskanava,
joka on saatavilla sekä Työllisyysrahaston
sisäisellä intrasivustolla että julkisella
internetsivustolla.
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet
Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu
Työllisyysrahaston toimintaan, mutta ra-
hasto noudattaa IFRS-standardien viiteke-
hystä ja niiden mukaista lähipiiriohjeistus-
ta (IAS 24). Työllisyysrahaston lähipiiriin
lasketaan kuuluvaksi hallituksen ja hallin-
toneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimi-
tusjohtaja ja tämän sijainen ja johtoryhmän
jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden
perheenjäsen tai muu lähisukulainen tai
näiden määräysvallassa oleva yhteisö.
Liiketoimet, joissa osapuolena on lähipii-
riin kuuluva henkilö, käsitellään hallituk-
sen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen
mukaisesti. Lähipiiriluetteloa ylläpitää
Compliance Officer.
TILINTARKASTAJA JA
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
Työllisyysrahaston hallintoneuvosto valitsi
tilintarkastajaksi vuodelle 2024 KPMG Oy:n.
Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT
Marcus Tötterman. Vuonna 2024 tilintar-
kastajan palkkiot sisältävät KPMG Oy:lle
maksettuja tilintarkastukseen liittyviä
kuluja 94 714 euroa ja muita palveluita
0euroa.
78Hallituksen toimintakertomus 2024 Palkitsemisraportti
Palkitsemisraportti
Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten
palkitsemisperiaatteita ja -raportointia
koskeva sääntely ei ole sellaisenaan sovel-
lettavissa rahaston toimintaan. Tästä syys-
tä Työllisyysrahaston palkitsemisraportti
2024 on laadittu Työllisyysrahastoon so-
veltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n julkaiseman Hallinnointikoodin 2025
(www.cgfinland.fi) mukaisesti.
HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN
PALKKIOT JA MUUT ETUUDET
Valtioneuvosto nimitti 29.11.2023 työ-
markkinaosapuolten esityksestä Työlli-
syysrahaston hallintoneuvoston jäsenet
toimikaudeksi 1.1.2024–31.12.2026.
Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hal-
lintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja
matkakustannusten korvausperiaatteet.
Sosiaali- ja terveysministeriö päätti
29.11.2023, että hallintoneuvoston jäsenten
palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausi-
palkkio 330 euroa ja kokouspalkkio 440
euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsen-
ten kokouspalkkio 330 euroa. Vuonna 2024
hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa.
79Hallituksen toimintakertomus 2024
Vuonna 2024 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:
Hallintoneuvoston
jäsenen
kokouspalkkio
Hallintoneuvoston
puheenjohtajan
vuosipalkkio Matkakustannus
31.12.2024
Yhteensä
Läsnäolo
hallintoneuvoston
kokouksissa
Antti Zitting, pj 1 320 3 960 228 5 508 3/3
Riku Aalto, vpj 990 0 990 3/3
Maria Kaisa Aula 990 0 222 1 212 3/3
Nina Brask 330 0 330 1/1
Päivi Inberg 330 0 330 1/1
Jari Jokinen 990 0 990 3/3
Teemu Kokko 990 0 990 3/3
Antti Korpiniemi 660 0 660 2/3
Tomi Lantto 660 0 660 2/3
Kirsi-Marja Lievonen 0 0 0 0/1
Petri Lindroos 660 0 660 2/3
Salla Luomanmäki 990 0 990 3/3
Jorma Malinen 990 0 990 3/3
Matti Mettälä 990 0 990 3/3
Outi Mäkelä 990 0 990 3/3
Olli Nikula 990 0 990 3/3
Silja Paavola 660 0 660 2/2
Saila Ruuth 660 0 660 2/3
Millariikka Rytkönen 990 0 990 3/3
Annika Rönni-Sällinen 990 0 990 3/3
Yhteensä 16 170 3 960 450 20 580
Palkitsemisraportti
80Hallituksen toimintakertomus 2024
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT ETUUDET
Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palk-
kioista. Hallintoneuvosto päätti 31.8.2023, että hallituksen jäsenille
maksetaan palkkioita näillä perusteilla:
Tehtävä
Palkkio
euroa/kk
Palkkio
euroa/kokous
Hallituksen puheenjohtaja 1 100 440
Hallituksen varapuheenjohtaja 870 330
Hallituksen muu jäsen 550 275
Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä
tai lisäeläkejärjestelmiä.
Vuonna 2024 hallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi hallitus kokoon-
tui yhteen strategiakokoukseen, josta ei makseta palkkiota.
Vuonna 2024 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita
seuraavasti:
Nimi
Hallituksen
vuosi-
palkkio
Hallituksen
kokous-
palkkio
31.12.2024
Yhteensä
Läsnäolo
hallituksen
kokouksissa
Pekka Piispanen,
pj
13 200 4 840
18 040
11/11
Vesa Rantahalvari,
vpj
10 440 3 630
14 070
11/11
Tuomas Aarto
6 600 3 025
9 625
11/11
Jarkko Eloranta
6 600 2 200
8 800
8/11
Minna Etu-Seppälä
6 600 3 025
9 625
11/11
Riikka Heikinheimo
6 600 2 750
9 350
10/11
Minna Helle
6 600 2 750
9 350
10/11
Markku Jalonen
6 600 3 025
9 625
11/11
Patrizio Lainà
6 600 2 750
9 350
10/11
Henrika
Nybondas-Kangas
6 600 2 475
9 075
9/11
Antti Palola
6 600 2 750
9 350
10/11
Saana Siekkinen
6 600 3 025
9 625
11/11
Heikki Taulu
6 600 3 025
9 625
11/11
Pirjo Väänänen
6 600 3 025
9 625
11/11
Yhteensä 102 840 42 295 145 135
Palkitsemisraportti
81Hallituksen toimintakertomus 2024
Hallintoneuvosto päättää tarkastusvaliokunnan jäsenille mak-
settavista palkkioista. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan
kokouspalkkio oli 440 euroa ja jäsenen kokouspalkkio 275 euroa.
Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa.
Vuonna 2024 tarkastusvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita
seuraavasti:
Nimi
Tarkastus-
valiokunta
kokouspalkkio
31.12.2024
yhteensä
Läsnäolo tarkastus-
valiokunnan
kokouksissa
Pirjo Väänänen, pj 1 760 1 760 4/4
Henrika Nybondas-
Kangas, vpj 1 100 1 100 4/4
Riikka Heikinheimo 825 825 3/4
Heikki Taulu 1 100 1 100 4/4
Yhteensä 4 785 4 785
TOIMIELINTEN JA HENKILÖSTÖN PALKITSEMISEN KEHITYS
Työllisyysrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä
toimitusjohtajan ja henkilöstön palkitseminen ovat kehittyneet
viiden edellisen tilikauden aikana seuraavasti:
2020 2021 2022 2023 2024
Hallintoneuvosto
1)
Hallintoneuvoston
puheenjohtaja 4 524
4 700
4 738 4 540 5 508
Hallintoneuvoston
varapuheenjohtaja 600
944
620 726 990
Hallintoneuvoston jäsen
2)
484
825
410 567 715
Hallitus
1)
Hallituksen puheenjohtaja 16 800
16 800
16 460 16 870 18 040
Hallituksen
varapuheenjohtaja 13 200
13 200
13 250 13 250 14 070
Hallituksen jäsen
3)
9 154
8 577
9 220 9 466 9 826
Toimitusjohtaja
4)
167 034
170 426
178 559 187 901 189 981
Työllisyysrahaston
henkilöstö
5)
52 061
60 257
57 790 61 480 80 613
1)
Hallintoneuvoston ja hallituksen vuosipalkkiot sisältävät kuukausi- ja kokous-
palkkiot sekä matkakuluja.
2)
keskimääräinen vuosipalkkio
3)
hallituksen jäsenten keskimääräisiin palkkioihin on sisällytetty kokouspalk-
kiot sekä hallituksen kokouksista että erillispalkkiot tarkastusvaliokunnan
kokouksista
4)
palkat, luontoisedut ja muuttuva tulospalkkio
5)
henkilöstökulut ilman sivukuluja jaettuna keskimääräisellä henkilöstömäärällä
(htv). Eivät sisällä toimitusjohtajan palkitsemista.
Palkitsemisraportti
82Hallituksen toimintakertomus 2024
TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN
Toimitusjohtajalla on erillinen hallituksen hyväksymä palkitse-
misjärjestelmä. Hallitus päättää mahdollisesta palkkion maksami-
sesta. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palkkio-ohjelma,
jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion maksami-
sesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokritee-
rien mukaan.
Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan palkkiot ja etuudet
vuodelta 2024. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.
Toimi
Palkat ja
luontoisedut
Muuttuva
tulospalkkio 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Toimitusjohtaja 177 198 12 783 189 981 187 901
TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN EHDOT
Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty hallituksen pää-
töksellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan
palkitseminen koostuu kokonaispalkasta ja muuttuvasta tavoi-
tepalkkio-osasta, jonka osalta hallitus hyväksyy tavoitteet sekä
mahdollisen maksettavan palkkion. Toimitusjohtajan kokonais-
palkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut (lounas-, puhelin-
ja autoetu). Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräyty-
vät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla ei
ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan irtisanomisai-
ka määräytyy molemmin puolin työsopimuslain mukaan.
Palkitsemisraportti
83Hallituksen toimintakertomus 2024
JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN
Työllisyysrahaston johtoryhmän palkitseminen koostuu kokonais-
palkasta ja puhelinedusta sekä muuttuvasta tavoitepalkkio-osas-
ta, joka oli enintään 12 % vuosipalkasta luontoisetuineen vuonna
2024. Kokonaispalkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut.
Johtoryhmän tavoitepalkkio-osa perustuu hallituksen vuosittain
hyväksymään palkkio-ohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus päät-
tää mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityk-
sestä ennalta vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.
Seuraava taulukko esittää johtoryhmän palkkiot ja etuudet vuodel-
ta 2024. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.
Toimi
Palkat ja
luontoisedut
Muuttuva
tulospalkkio 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Johtoryhmä 541 228 27 324 568 552 545 637
JOHTORYHMÄN TOIMISUHTEEN EHDOT
Johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot on määritelty kirjallises-
sa sopimuksessa. Johtoryhmäläisten eläkeikä ja eläkekarttuma
määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Johto-
ryhmän jäsenillä ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Johto-
ryhmäläisten irtisanomisaika on määritelty molemmin puolin
työsopimuksessa.
Palkitsemisraportti
84
Tilinpäätös
85Tilinpäätös 2024
Tilinpäätös (IFRS) 2024
Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta
LASKELMA NETTOVARALLISUUDEN MUUTOKSESTA
Luvut ovat tuhansina euroina.
Nettovarallisuuden muutos Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Kerätyt maksut
Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 5 2 347 151 3 627 462
Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 2 347 151 3 627 462
Maksetut rahoitusosuudet
Maksetut rahoitusosuudet 6 -3 128 553 -2 900 224
Hallintokulut 7 -34 161 -33 528
Maksetut rahoitusosuudet ja hallintokulut -3 162 714 -2 933 752
Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta 14 68 308 70 642
Rahoituskulut 8 -1 445 -1 293
Nettovarallisuuden muutos -748 701 763 059
86Tilinpäätös 2024
LASKELMA NETTOVARALLISUUDESTA
Luvut ovat tuhansina euroina.
Varat Liite 31.12.2024 31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 2 752 3 210
Aineettomat hyödykkeet 10 363 872
Pitkäaikaiset varat yhteensä 3 114 4 083
Lyhytaikaiset varat
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 11 14 032 16 158
Työttömyysvakuutusmaksujen
jaksotukset 11 401 914 730 652
Muut saamiset 13 27 895 108 567
Sijoitusomaisuus 15 1 394 904 1 652 468
Rahavarat 16 118 538 216 479
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 957 284 2 724 324
Varat yhteensä 1 960 398 2 728 407
Nettovarallisuus ja velat Liite 31.12.2024 31.12.2023
Nettovarallisuus
Edellisiltä tilikausilta 2 021 036 1 257 977
Tilikaudelta -748 701 763 059
Nettovarallisuus yhteensä 1 272 334 2 021 036
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat 17 599 106 598 638
Pitkäaikaiset velat yhteensä 599 106 598 638
Lyhytaikaiset velat
Työttömyysvakuutusmaksuvelat 11 307 1 444
Muut velat 18 88 651 107 289
Lyhytaikaiset velat yhteensä 88 958 108 733
Velat yhteensä 688 064 707 371
Nettovarallisuus ja velat yhteensä 1 960 398 2 728 407
Laskelma nettovarallisuudesta
87Tilinpäätös 2024
RAHAVIRTALASKELMA
Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahavirrat 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 2 692 067 3 518 746
Tilitetyt maksut -3 148 470 -2 858 611
Maksetut korot -370 -5 531
Varsinaisen toiminnan nettorahavirta -456 773 654 603
Investointien rahavirrat
Aineettomien hyödykkeiden hankinta 0 -212
Sijoitusinstrumenttien ostot -2 626 143 -3 794 334
Sijoitusinstrumenttien myynnit ja realisoituneet tuotot 2 984 975 3 831 681
Investointien nettorahavirta 358 832 37 136
Lainojen nostot ja takaisinmaksut 0 -699 971
Rahoituksen nettorahavirta 0 -699 971
Rahavarojen nettolisäys / -vähennys -97 941 -8 232
Rahavarat tilikauden alussa 216 479 224 711
Rahavarat tilikauden lopussa 118 538 216 479
Rahavirtalaskelma
88Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen liitetiedot
1 YLEISET TIEDOT
Vuonna 2019 toimintansa aloittanut
Työllisyysrahasto (”Rahasto”) (Y-tunnus
1098099-7) on työmarkkinaosapuolten
hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysmi-
nisteriön ja Finanssivalvonnan valvoma
itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on
työttömyysetuuksien rahoittaminen sekä
aikuiskoulutusetuuksien myöntäminen.
Rahasto myös ohjaa, kehittää ja valvoo
työttömyysvakuutusmaksujen perintä-
menettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja
perii työttömyysturvan työnantajan oma-
vastuu- ja muutosturvamaksun. Lisäksi
rahasto myöntää ja maksaa työnantajan
koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus
perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta
(1140/2013). Työllisyysrahaston kotipaikka
on Helsinki ja osoite Itämerenkatu 11–13,
00180 Helsinki.
Seuraavassa esitetään rahaston tilinpää-
töksessä sovelletut keskeiset laatimisperi-
aatteet. Niitä on noudatettu johdonmukai-
sesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei
muuta mainita.
2 YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ
TILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEISTA JA
TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS
2.1 Laatimisperusta
Työllisyysrahaston tilinpäätös on laa-
dittu Euroopan unionissa käyttöön hy-
väksyttyjen kansainvälisten tilinpää-
tösstandardien (International Financial
Reporting Standards, IFRS) mukaisesti
noudattaen 31.12.2024 voimassa ole-
via IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC-
ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä
tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan
Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä Euroopan parla-
mentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti
yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suo-
malaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän
kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati-
musten mukaiset.
Työllisyysrahasto on julkiseen valtaan
sidoksissa oleva, voittoa tavoittelematon
rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin
työttömyysetuuksien rahoituksesta, ase-
tukseen työttömyysetuuksien rahoituk-
sesta ja Työllisyysrahaston ohjesäännöstä
annettuun asetukseen, kuten kohdassa 1 on
todettu.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
89Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Työllisyysrahasto kerää ja tilittää työttö-
myysvakuutusmaksuja. Rahasto ei harjoita
sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden
myynnistä tai palveluiden tuottamises-
ta kertyisi tuottoja. Rahaston toiminnan
luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa,
eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita
voida soveltaa. IFRS-standardit eivät suo-
raan sääntele Työllisyysrahaston kaltaisen
rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennet-
ta eivätkä sen liiketoimien kirjaamis- ja
arvostamisperusteita. Työllisyysrahaston
IFRS-tilinpäätöksen laatimisessa on nouda-
tettu IFRS-standardien viitekehystä ja stan-
dardien yleisiä kirjaamis- ja arvostamis-
periaatteita. Mainituista seikoista johtuen
rahaston IFRS-tilinpäätöksen päälaskelmat
ovat laskelma nettovarallisuuden muutok-
sesta, laskelma nettovarallisuudesta sekä
rahavirtalaskelma.
Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuu-
tusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoituserien
summana muodostuu yhteisön tilikauden
nettovarallisuuden muutos. Rahaston varo-
jen ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä
nettovarallisuutta, josta käytetään myös
termiä suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2
kuvataan tarkemmin suhdannepuskuria.
Työllisyysrahastolla ei ole osakkeita eikä
omaa pääomaa. Tästä syystä IFRS-tilin-
päätös ei sisällä laskelmaa oman pääoman
muutoksista, vaan nettovarallisuuden muu-
tos esitetään erillisessä päälaskelmassa.
Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut
sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata
muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä
IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muis-
ta laajan tuloksen eristä. Työllisyysrahasto
ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy
eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutusso-
pimuksia. Tästä syystä rahaston toimin-
ta ei kuulu IFRS 17 Vakuutussopimukset
-standardin soveltamisalaan. Tilinpäätök-
sen pääasiallinen arvostamisperusta on
alkuperäinen hankintameno, josta poike-
ten käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat ja -velat arvoste-
taan käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut
on esitetty euroina, ellei muuta mainita.
IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen
laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten
kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi
se edellyttää johdolta harkintaa tilinpää-
töksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.
Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjan-
pidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia
ratkaisuja.
Uusilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä voi-
massa olevilla IFRS-standardeilla tai IF-
RIC-tulkinnoilla ei odoteta olevan olennais-
ta vaikutusta Työllisyysrahastolle.
90Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
2.2 Ulkomaan rahan määräisten
erien muuttaminen
Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on
Työllisyysrahaston toiminta- ja esittämis-
valuutta. Rahaston ulkomaan rahan mää-
räiset liiketapahtumat kirjataan toimin-
tavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän
kurssiin. Valuuttasidonnaiset talletukset
arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään
arvoon, jolloin valuuttakurssien vaiku-
tukset on esitetty osana käyvän arvon
kokonaismuutosta.
2.3 Työttömyysvakuutusmaksut
Työllisyysrahasto määrää ja perii työt-
tömyysvakuutusmaksut työttömyyse-
tuuksien rahoituksesta annetun lain 7
luvun mukaisesti. Työnantajat ilmoittavat
maksetut palkat tulorekisteriin. Työttö-
myysvakuutusmaksut määrätään neljä
kertaa vuodessa, kolmen edeltävän kalen-
terikuukauden aikana maksettujen palk-
katietojen perusteella. Työttömyysvakuu-
tusmaksutuotot kirjataan tilinpäätökseen
suoriteperusteisesti, ja vuoden viimeisen
vuosineljänneksen työttömyysvakuutus-
tuotot kirjataan taseen siirtosaamisiin.
Työnantajan työttömyysturvan
omavastuu- ja muutosturvamaksut
Työllisyysrahasto määrää ja perii työnanta-
jilta työttömyysturvan omavastuumaksuja.
Työttömyysturvan omavastuumaksu kos-
kee työnantajia, joiden työttömyysvakuu-
tusmaksun perusteena oleva palkkasumma
ylittää 2 337 000 euron alarajan (vuonna
2024). Työnantaja voi olla velvollinen
maksamaan työnantajan työttömyysturvan
omavastuumaksua, jos se on irtisanonut
tai lomauttanut ikääntyneen työntekijän,
jonka työsuhde on kestänyt vähintään
kolme vuotta, ja työntekijä on jäänyt pit-
käaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi.
Omavastuumaksuilla rahoitetaan näistä
aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.
Työttömyyspäivärahojen kustannusten kat-
tamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirja-
taan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä
on luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivä-
rahan kustannusten kattamiseksi kerätyt
omavastuumaksut kirjataan tuloksi useam-
man tilikauden kuluessa perustuen arvioon
niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta.
91Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Tammikuussa 2023 astui voimaan lakisää-
teinen muutosturvakokonaisuus. Työlli-
syysrahasto voi periä muutosturvamaksun
työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta
täyttäneen, vähintään viisi vuotta palveluk-
sessa olleen työntekijän tuotannollisista
tai taloudellisista syistä. Muutosturva-
maksu koskee suuria työnantajia, joiden
työttömyysvakuutusmaksujen perusteena
oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan
irtisanomisajankohtaa edeltävänä vuonna.
Vuonna 2024 alaraja oli 2 337 000 euroa.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli ns.
eläkeputki on poistumassa. Vuonna 1964
syntyneet on viimeinen ikäluokka, jo-
ka pääsee työttömyysturvan lisäpäiville.
Tämän johdosta päättyy myös työnantajan
velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai
lomauttamistaan työntekijöistään työttö-
myysturvan omavastuumaksua. Näin ollen
omavastuumaksun siirtymäaika päättyy
viimeistään vuonna 2035.
Muutosturva on tarkoitettu 55 vuotta täyt-
täneille, tuotannollisista ja taloudellisista
syistä irtisanotuille ja sisältää myönnettä-
vän muutosturvarahan, oikeuden koulutuk-
seen ja tavallista pidemmän työllistymis-
vapaan. Muutosturvakoulutuksen järjestää
työvoimaviranomainen, ja sen arvo vastaa
enintään irtisanotun työntekijän kahden
kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan
maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se vas-
taa irtisanotun työntekijän yhden kuukau-
den palkkaa.
Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaisuuden
työnantajalta perittävällä muutosturva-
maksulla, joka muodostuu yhtä suuresta
irtisanovan työnantajan osasta ja yhteises-
tä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta
työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua
korottamalla. Työllisyysrahaston työnanta-
jilta perimiin työttömyysvakuutusmaksui-
hin sisältyy 0,03 prosenttiyksikön yhteinen
osuus Muutosturvamaksua. Työnantaja-
kohtaisesti perittävät maksut kirjataan
suoriteperusteisesti tilikauden tulokseen
Omavastuu- ja muutosturvamaksujen tili-
ryhmään. Laskuttamaton osuus maksuista
kirjataan taseen siirtosaamisiin.
92Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Työsopimuslain 12:3:n
mukainen yhteensovitus
Työsopimuslain mukaan tuomioistuimen
on yhteensovitusasiaa käsitellessään va-
rattava Työllisyysrahastolle tilaisuus tulla
kuulluksi. Työntekijälle työsuhteen perus-
teettoman päättämisen johdosta tuomitta-
vasta vahingonkorvauksesta vähennetään
pääsäännön mukaan 75 % työntekijälle
korvausta vastaavalta ajalta maksetusta
ansioon suhteutetusta työttömyyspäivä-
rahasta. Tuomioistuimen on määrättävä
työnantaja tilittämään vähennys Työlli-
syysrahastolle, ja toimitettava asiassa an-
nettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös
Työllisyysrahastolle tiedoksi. Vähennys
rahastolle tehdään myös työnantajan ja
työntekijän sopiessa työsuhteen perusteet-
toman päättämisen johdosta maksettavasta
korvauksesta.
Perinnässä olevat saamiset
Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt,
ulosotossa olevat, vireillä olevissa kon-
kursseissa ja vapaaehtoisissa velkasanee-
rauksissa olevien yritysten työttömyysva-
kuutusmaksut. Rahasto on käyttänyt IFRS
9:n sallimaa yksinkertaistettua mallia,
sillä saamiset eivät sisällä merkittävää
rahoituskomponenttia.
2.4 Tukimaksut työttömyyskassoille
Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-
sien rahoituksesta annetun lain (555/1998)
nojalla ansioon suhteutetun työttömyys-
turvan rahoituksessa työttömyyspäivä-
rahojen, työllistymistä edistävien palve-
lujen ajalta maksettavien päivärahojen
ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista
menoista siltä osin, kun valtio ja yksittäi-
set työttömyyskassat eivät ole niistä vas-
tuussa. Tässä mainitut etuudet maksetaan
työttömyyskassoista.
Lisäksi Työllisyysrahasto vastaa työttömi-
en ja aikuiskoulutustukea saavien vakuu-
tusmaksusta, joka maksetaan Eläketurva-
keskuksen kautta työeläkelaitoksille.
Työttömyyskassalain täytäntöönpanoase-
tuksen (272/2001) mukaan työttömyys-
kassojen ennakkohakemusten käsittely
ja maksatuksesta päättäminen sekä en-
nakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat
Työllisyysrahaston tehtäviin. Rahasto
maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille
kaksi kertaa kuukaudessa edellisen tili-
kauden lopussa hyväksytyn talousarvion
mukaisesti. Finanssivalvonta toimittaa
rahastolle kuukausittain tilastot kassojen
asiakkailleen maksamien tukien kertymäs-
tä, jonka perusteella rahasto on joulukuun
lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja
toteutuneen kassamaksun kassakohtaises-
ti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan.
Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti.
93Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Vuodesta 2023 alkaen kassojen etuuslajei-
hin on sisältynyt muutosturvaraha, jolla
rahoitetaan yli 55-vuotiaille irtisanotuille
työntekijöille myönnettyjen muutosturva-
rahojen menoja.
Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa
Työllisyysrahastolle valtionosuudet, jot-
ka rahasto maksaa rahoitusosuuksina
työttömyyskassoille. Rahasto hoitaa val-
tionosuuksien ennakot työttömyyskassoil-
le kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä
pankkipäivänä. Vuonna 2024 sosiaali- ja
terveysministeriö maksoi rahastolle val-
tionosuuksien ennakkoa kuukausittain
tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työlli-
syysrahasto muuta esittänyt.
Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyys-
kassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä
verran työttömyyskassat ovat maksaneet
kutakin etuutta asiakkailleen. Sosiaali- ja
terveysministeriö vahvistaa työttömyys-
kassojen tilinpäätökset lopullisten tietojen
perusteella kesällä 2025, jolloin rahasto
suorittaa tasaukset tiliasemissa työttö-
myyskassojen ja valtion kanssa.
Työllisyysrahasto vastaa työttömyyse-
tuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n
nojalla yksin työttömyysturvalain 6 §:ssä
säädetyn korotetun ansio-osan rahoittami-
sesta. Vuoden 2015 alusta lukien ylempien
ansiosidonnaisten työttömyyspäiväraho-
jen laskentasääntöä muutettiin siten, että
päivärahojen taso alentui hieman. Koro-
tettuun ansio-osaan tehtiin sama muutos.
Muutoksella toteutettiin Suomen hallituk-
sen kehyspäätökseen sisältynyt päiväraha-
menojen leikkaus. Muutos on pienentänyt
ansiopäivärahamenoa. Valtiontalouden
säästön toteuttamiseksi Työllisyysrahasto
tilittää säästön määrän (noin 50,3 miljoo-
naa euroa) vuosittain Kansaneläkelaitok-
selle perusturvan rahoitukseen työttömyy-
setuuksien rahoituksesta annetun lain
(555/1998) 23 §:n nojalla.
Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion
Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus
Työllisyysrahaston toiseksi suurin menoerä
on ollut Eläketurvakeskukselle suoritet-
tava maksu, jolla katetaan työttömyyden
sekä koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan
huomioon ottamisesta aiheutuvaa eläke-
vastuuta ja -kuluja (työntekijän eläkelain
(395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu mää-
rätään siten, että sen arvioidaan vastaavan
määrää, joka saataisiin, jos mainituilta
palkattomilta kausilta kertyvän työeläke-
turvan perusteena olevista tuloista suori-
tettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua.
Rahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti
valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä
tarkoitetun maksun suorittamisesta Val-
tion Eläkerahastolle.
Eläketurvakeskukselle työntekijän eläke-
lain 12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta
suoritettavat maksut perustuvat Eläke-
turvakeskuksen antamaan arvioon, jota
tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvi-
on erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai -ve-
laksi. Lopullisen maksun määrä saadaan
Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan
vuoden keväällä, ja lopullisen ja tilinpää-
töksessä käytetyn maksuarvion erotus
esitetään korjauksena edellisen vuoden
tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuo-
den tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu
ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu
on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
94Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Eläketurvakeskus korkouttaa Työllisyys-
rahaston maksettavaksi määrätyt veloi-
tukset TyEL-vakuutusmaksukorkoa käyt-
täen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu
maksu on korkoutettu tilikauden loppuun
(veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvit-
tää rahastolle korkoa tämän suorittamien
todellisten maksujen ja todellisten maksu-
ajankohtien mukaan (hyvityskorko).
Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä
lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurva-
keskuksen ja Työllisyysrahaston sopimaan
selvitysajankohtaan (edellisen vuoden ve-
loituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä
vuodelta suorittamille maksuille lasketaan
vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen
vuoden maksun hyvityskorko). Valtion
Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja
hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla.
Työttömyyskassoihin kuulumattomien
palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun
tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle
Rahasto tilittää työttömyysetuuksien ra-
hoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23
§:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuu-
tusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle
ennakkona vuosittain määrän, joka vastaa
työttömyyskassoihin kuulumattomien
palkansaajien osuutta kaikista palkansaa-
jista. Tämän osuuden arviointi perustuu
Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vah-
vistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Mak-
sun lopullinen määrä perustuu sosiaali- ja
terveysministeriön tekemään laskelmaan
siitä, kuinka paljon Kansaneläkelaitos on
maksanut tällä tavoin rahoitettavia etuuk-
sia tilikauden aikana. Vuodesta 2023 al-
kaen rahoitettaviin etuuksiin on kuulunut
muutosturvaraha, jolla rahoitetaan työttö-
myyskassoihin kuulumattomien 55-vuotta
täyttäneiden irtisanottujen työntekijöiden
muutosturvarahojen menoja.
Aikuiskoulutusetuudet
Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa hen-
kilöille aikuiskoulutusetuuksista annetun
lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutus-
tukea ja ammattitutkintostipendejä. Työl-
lisyysrahasto vastaa myös palkansaajan
aikuiskoulutustuen ja muiden kuin valtion
palveluksessa oleville myönnettävien
ammattitutkintostipendien rahoitukses-
ta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion
palveluksessa oleville myönnettävien
ammattitutkintostipendien rahoituksesta
vastaa valtio. Rahoitusvastuusta on säädet-
ty aikuiskoulutusetuuksista annetun lain
30 §:ssä. Aikuiskoulutusetuudet on päätetty
lakkauttaa 1.6.2024 voimaantulleella lailla.
Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintos-
tipendejä myönnetään enää siirtymäajalla,
aikuiskoulutustukea pisimmillään vuoden
2025 loppuun asti.
Palkkaturvan rahoitus
Työllisyysrahasto vastaa palkkaturvasta
annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion
palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno
maksetaan kerran vuodessa yleensä meno-
ja seuraavan vuoden keväällä työ- ja elin-
keinoministeriölle sen lähettämän laskun
mukaan.
95Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Muutosturvakoulutus
Vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen
muutosturvakokonaisuuteen kuuluu yli
55-vuotiaille, taloudellisista ja tuotannol-
lisista syistä irtisanotuille työntekijöille
myönnettävä muutosturvakoulutus, jonka
rahoituksesta Työllisyysrahasto vastaa.
Muutosturvan piiriin kuuluva työntekijä
on oikeutettu arvoltaan kahden kuukauden
palkkaa vastaavaan TE-toimiston hankki-
maan muutosturvakoulutukseen. ELY-kes-
kusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja
hallintokeskus (KEHA) kokoaa tiedot kou-
lutusmenoista ja laskuttaa ne vuosineljän-
neksittäin toteutuneiden kulujen mukaan
Työllisyysrahastolta.
Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-
misesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004
(perusasetus) 65 artiklassa säädetään niistä
tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi
työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa
kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työlli-
syysrahasto on säädetty toimivaltaiseksi
laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyys-
vakuutuksen osalta EU:n perusasetusta toi-
meenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm.
perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan
mukaisten työttömyyskassan jäseninä ol-
leille maksetuista työttömyyspäivärahoista
aiheutuvien korvausten maksaminen ja
periminen.
Rahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta
sen mukaan, miten työttömyyskassat ovat
maksaneet työttömyyskorvauksia niille,
jotka ovat työskennelleet toisessa jäsen-
valtiossa. Jäsenvaltiot puolestaan hakevat
korvausta Työllisyysrahastolta, kun toisen
maan kansalainen on työskennellyt Suo-
messa. Etuudet korvataan täysimääräisesti,
mutta enintään sen suuruisena kuin ne
olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja
menot kirjataan maksuperusteisesti.
Koulutuskorvaus
Työllisyysrahasto käsittelee työnantajan
koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus
perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta
(1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudel-
linen tuki osaamisen kehittämistoimiin
niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta
koulutusvähennykseen elinkeinoverolain
tai maatilatalouden tuloverolain perusteel-
la. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa
kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Kou-
lutuskorvauksen tarkoituksena on paran-
taa työnantajan mahdollisuuksia järjestää
työntekijöilleen ammatillista osaamista
kehittävää koulutusta.
Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta
koulutuspäivältä työntekijää kohden vuo-
dessa. Koulutuskorvauksen rahoituksesta
on säädetty, että valtiovarainministeriö
maksaa kalenterivuosittain hakemuk-
sesta Työllisyysrahastolle sen määrän,
jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille
koulutuskorvauksina.
96Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Eläkkeet ja työsuhde-etuudet
Työllisyysrahastolla on yksinomaan mak-
superusteisia eläkejärjestelyjä. Lakisää-
teinen eläketurva on hoidettu eläkeva-
kuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan
liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle,
jota veloitus koskee. Rahaston henkilökun-
nalla on palkkio-ohjelma. Hallitus päät-
tää mahdollisen palkkion maksamisesta
toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen
palkkiokriteerien mukaan. Realisoitunut
palkkio kirjataan palkkio-ohjelmaa koske-
van tilikauden kuluksi.
2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödyk-
keitä ovat rahaston koneet, laitteet
ja kalusto sekä vuokratiloissa teh-
dyt perusparannustyöt. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan
nettovarallisuuslaskelmassa alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappiolla.
Perusparannusmenot lisätään toimitilojen
perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin,
kun on todennäköistä, että niistä koituva
vastainen taloudellinen hyöty koituu ra-
haston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja
kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tili-
kaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun
taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioi-
daan nollan suuruiseksi. Omaisuuserien
jäännösarvot ja taloudellisen vaikutusajan
arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhtey-
dessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio
muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudel-
liset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat
seuraavat:
• Perusparannustyöt vuokratiloissa
5 vuotta
• Koneet ja kalusto 3 vuotta
Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytös-
tä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot
lasketaan saatujen nettotulojen ja kirjanpi-
toarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tap-
piot sisältyvät nettovarallisuuden muutos-
laskelmassa hallintokuluihin.
97Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
2.6 Aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on ra-
jallinen taloudellinen vaikutusaika, käsi-
tellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti
tuotetut ohjelmistot ja muut aineettomat
hyödykkeet, jos on todennäköistä, että
niistä johtuva odotettavissa oleva vastai-
nen taloudellinen hyöty koituu rahaston
hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on
luotettavasti määriteltävissä. Pilvipalvelu-
järjestelyssä, joka on palvelusopimus, käyt-
töönottomenot kirjataan pääsääntöisesti
kuluksi, kun niihin liittyvä käyttöönotto-
palvelu saadaan. Pilvipalvelujärjestelyssä
käyttöönottomenot aktivoidaan taseeseen
ja jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle
vain silloin, kun käyttöönottopalvelu ei ole
erotettavissa palvelusta, joka antaa pääsyn
ohjelmaan, tai kun menot liittyvät erillisen
aineettoman hyödykkeen syntymiseen.
Sisäisesti aikaansaadun aineettoman
hyödykkeen hankintameno määräytyy
hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien
menojen summana.
Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät
menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kuluvana
tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämis-
menoista, jotka johtuvat uusien ohjelmis-
tojen suunnittelusta ja testauksesta tai jo
olemassa olevien ohjelmistojen merkittä-
vistä parannuksista, aktivoidaan vain ne,
jotka täyttävät edellä mainitut kansain-
välisten tilinpäätösstandardien (IAS 38)
edellytykset aineettomiin hyödykkeisiin
aktivoinnille.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajalli-
nen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-
tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet
poistetaan tasapoistoin niiden taloudelli-
sen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut ta-
loudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin
ovat seuraavat:
• Tietokoneohjelmat 3 vuotta
• Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta
2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien
omaisuuserien arvon alentuminen
Tilikauden päättyessä arvioidaan, antavat-
ko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset
viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkei-
siin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-
keisiin kuuluvan omaisuuserän, eli pois-
tojen kohteena olevan omaisuuserän arvo
saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumi-
sesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuseräs-
tä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on
omaisuuserän käypä arvo vähennetty-
nä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai
sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä
on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan
omaisuuserästä saatavissa olevia arvioi-
tuja nettorahavirtoja, jotka diskontataan
nykyarvoonsa määriteltyä korkoprosenttia
käyttäen. Määrä, jolla omaisuuserän kirjan-
pitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
rahamäärän, kirjataan nettovarallisuuden
muutoslaskelmassa arvonalentumistappio-
na. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan
omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika
arvioidaan uudelleen.
98Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Arvonalentumistappiot puretaan, jos olo-
suhteissa on tapahtunut muutos ja hyödyk-
keestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on
muuttunut arvonalentumistappion kirjaa-
misajankohdasta, ei kuitenkaan enempää
kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi
ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
2.8 Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat
Työllisyysrahasto soveltaa International
Accounting Standards Boardin julkaisemaa
IFRS 9, Rahoitusinstrumentit standardia,
joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. IFRS
9 -standardi sisältää ohjeistuksen rahoitus-
varojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä,
odotettuihin luottotappioihin perustuvan
mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen
arviointiin ja yleiset suojauslaskennan vaa-
timukset. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat
on luokiteltava kolmeen arvostusryhmään:
jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat,
käypään arvoon muun laajan tuloksen
kautta kirjattavat ja käypään arvoon tu-
loslaskelman kautta kirjattavat. Rahoitus-
velkojen osalta standardi vastaa useimpia
IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Arvon-
alentumisen osalta käytetään odotettuihin
luottotappioihin perustuvaa mallia.
Työllisyysrahaston rahoitusvarat muodos-
tuvat sijoitusomaisuudesta (liitetieto 15)
sekä rahavaroista (liitetieto 16). Rahaston
johto luokittelee rahoitusvarat niiden han-
kintapäivänä niiden hankinnan tarkoituk-
sen perusteella ryhmiin, jotka määrittävät
niiden arvostusperusteet. Kaikki rahoi-
tusvarat kirjataan kaupankäyntipäivänä
eli päivänä, jolloin sitoutuu ostamaan tai
myymään omaisuuserän.
Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään
nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisis-
sa varoissa, paitsi silloin kun niiden erään-
tymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on
aikomus luopua niistä yli 12 kuukauden
kuluttua raportointipäivästä.
Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käy-
pään arvoon. Transaktiomenot kirjataan
suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan käy-
pään arvoon jokaisena raportointipäivänä
ja käyvän arvon sekä realisoituneet että
realisoitumattomat muutokset kirjataan
nettovarallisuuden muutoslaskelmaan, sillä
kaudella, kun ne syntyvät. Käyvän arvon
nettomuutokset esitetään nettovarallisuu-
den muutoslaskelmassa rivillä ”Nettovoitot
sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvos-
tamisesta”. Kaikki sijoitusomaisuuden kor-
ko- ja osinkotuotot sisältyvät käyvän arvon
nettomuutokseen. Käyvän arvon määritys-
perusteet on esitetty liitetiedossa 14.
Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun
oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai
ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että
riskit ja edut ovat siirtyneet.
99Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaa-
dittaessa maksettavat talletukset.
Lainat
Otetut lainat kirjataan alun perin käypään
arvoon, josta on vähennetty transaktiome-
not. Myöhemmin lainat arvostetaan jakso-
tettuun hankintamenoon. Saadun määrän
(vähennettynä transaktiomenoilla) ja ta-
kaisin maksettavan määrän välinen erotus
merkitään nettovarallisuuden muutoslas-
kelmaan efektiivisen koron menetelmällä
laina-ajan kuluessa.
Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirja-
taan lainaan liittyvinä transaktiomenoina
siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi
tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin
palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslaskel-
maan, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole
näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat
tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi
tai kokonaan, palkkio aktivoidaan mak-
suvalmiuspalveluista suoritettuna ennak-
komaksuna siirtosaamisiin ja jaksotetaan
kyseisen limiitin voimassaoloajalle.
2.9 Vuokrasopimukset
Rahasto on vuokralle ottajana soveltanut
IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia
1.1.2019 alkaen. IFRS 16 määrittelee kirjaa-
mista, arvostamista ja tilinpäätöksessä
esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset.
Standardi määrittelee yhden laskentamal-
lin vuokralle ottajille. Lähtökohtaisesti
kaikki yli vuoden mittaiset vuokrasopi-
mukset merkitään taseeseen, paitsi silloin
kun vuokrasopimuksen kohteena olevan
hyödykkeen arvo on alhainen. Vuokra-
sopimuksen alkamispäivänä vuokralle
ottaja kirjaa vuokrasopimusvelan velvol-
lisuudesta suorittaa vuokramaksuja sekä
käyttöomaisuuserän oikeudestaan käyttää
omaisuuserää. Vuokralle ottajan on kirjat-
tava velasta korkokulua ja omaisuuserästä
suunnitelman mukaisia poistoja. Lisäksi
vuokralle ottajan on määritettävä vuokra-
velan suuruus uudelleen tiettyjen tapah-
tumien yhteydessä (esimerkiksi muutos
vuokra-ajassa tai indeksikorotuksista
aiheutuva muutos vuokranmaksuissa).
Rahasto hyödyntää IFRS 16 standardin sal-
limia helpotuksia lyhytaikaisten vuokraso-
pimusten (kestoltaan alle 12 kuukautta) ja
arvoltaan vähäisten hyödykkeiden osalta.
100Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET
ARVIOT JA HARKINTAAN
PERUSTUVAT RATKAISUT
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standar-
dien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä
arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet
tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,
kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa
joudutaan käyttämään myös tilinpäätök-
sen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä par-
haaseen käytettävissä olleeseen tietoon.
Arviointi perustuu sekä aikaisempiin
kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin
tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä
pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot
voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuk-
siin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset
arvioiden muutokset kirjataan sillä tili-
kaudella, jonka aikana arviota korjataan
ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Työllisyysrahaston talouden suunnittelu
ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennus-
teisiin työttömyysasteen, työttömyysme-
non, työllisyyden sekä palkkasumman
kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on
asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että
niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla
voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttö-
myysvakuutusmaksut (maksuprosentit)
määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan.
Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että
yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu
muutos tehdään sekä työnantajan keski-
määräiseen että palkansaajan työttömyys-
vakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän
vuoden elokuussa laadittavan talousarvion
ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan
tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahas-
ton tuloksen ennustepoikkeama oli vuonna
2024 merkittävästi pitkän aikavälin keski-
arvoa suurempi.
Rahasto käyttää tarvittaessa harkintaa
soveltaessaan käyvän arvon määritykses-
sä käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä
osin, kun käyvät arvot eivät tule suorina
hintoina aktiivisilta markkinoilta. Arvos-
tusperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 15
Sijoitusomaisuus.
Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten
käyvän arvon määritys perustuu diskontat-
tuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt
harkintaa arvioidessaan, että sijoitusten
luottoriskin muutoksella ei ole olennais-
ta vaikutusta sijoitusten käyvän arvon
muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja
korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen.
Luottoriskit on esitetty kappaleessa 4 Ra-
hoitusriskien hallinta. Rahaston keskeiset
tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpää-
töspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epä-
varmuustekijät liittyvät edellä mainittuihin
tekijöihin.
101Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Luottotappiot
Työllisyysrahasto soveltaa IFRS 9 -standar-
din mukaista odotettavissa olevien luotta-
tappioiden mallia arvioitaessa epävarmoi-
hin työttömyysvakuutusmaksusaataviin
liittyvää arvonalentumista (liitetieto 12).
Mallissa odotettavissa olevat luottotappiot
kirjataan rahoitusvarojen koko voimassa-
oloajalta ja sen pohjana on erääntyneiden
saamisten määrä ja se, kuinka kauan ne
ovat olleet erääntyneitä. Mallissa sovelletut
parametrit pohjautuvat arvioon raportoin-
tihetken luottotappioksi kirjattavien työt-
tömyysvakuutusmaksusaatavien, omavas-
tuumaksusaatavien, työsopimuslain (tsl)
yhteensovitussaatavien, etuussaatavien se-
kä korkosaatavien määristä. Koko voimas-
saoloajalta odotettavissa olevat luottotap-
piot lasketaan kertomalla maksamattomien
saamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo
odotetulla tappio-osuudella. Odotettavissa
olevien luottotappioiden muutokset kirja-
taan tulokseen.
Segmenttiraportointi
IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin pe-
rusperiaatteen mukaan yhteisön on annet-
tava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen
käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien
liiketoimintojen ja taloudellisten toimin-
taympäristöjen luonnetta ja taloudellisia
vaikutuksia. Standardin määritelmän mu-
kaan toimintasegmentti on yhteisön osa:
A. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se
voi saada tuottoja ja josta voi aiheutua
kuluja
B. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin
operatiivinen päätöksentekijä säännöl-
lisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä
resurssien kohdistamisesta kyseiselle
segmentille ja arvioidakseen sen tulok-
sellisuutta ja
C. josta on saatavissa erillistä taloudellista
informaatiota.
Edelleen standardin määritelmän mu-
kaan ylimmän operatiivisen päätöksen-
tekijän toimen tehtävänä on resurssien
kohdistaminen yhteisön toimintasegmen-
teille ja niiden tuloksellisuuden arviointi.
Työllisyysrahaston tehtävänä on kerätä
työttömyysvakuutusmaksuja, joiden taso on
määritetty julkisen vallan toimesta. Rahas-
to tilittää keräämänsä maksut eteenpäin,
pääasiassa työttömyyskassoille.
Keräämillään maksuilla Työllisyysrahasto
harjoittaa konservatiivista sijoitustoimin-
taa kattaakseen maksussa olevia rahoitus-
osuuksia. Mahdollista alijäämää rahasto
kattaa myös lainarahoituksella.
Työllisyysrahasto on voittoa tavoittele-
maton, julkiseen valtaan sidoksissa oleva
rahasto. Rahaston johto seuraa yhteisön toi-
mintaa yhtenä kokonaisuutena, joka muo-
dostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista
sekä niiden erotuksena muodostuvasta
nettovarallisuuden muutoksesta. Rahaston
johto ei varsinaisesti kohdista resursseja
yhteisön toiminnoille tai tarkastele toimin-
tojen tuloksellisuutta.
102Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Näistä syistä johtuen Työllisyysrahaston
johto arvioi, että segmenttitietojen esittä-
minen ei ole tarkoituksenmukaista. Seg-
menttitietojen esittäminen ei parantaisi
tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida
Rahaston toimintojen ja toimintaympäris-
tön luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia.
Työllisyysrahaston johdon arvion mukaan
rahaston toimintojen ja toimintaympä-
ristön luonne ja taloudelliset vaikutukset
käyvät ilmi IFRS-tilinpäätöksestä.
4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Rahoitus- ja sijoitustoiminnan riskit py-
ritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että
riskien realisoituminen ei aiheuta rahas-
tolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheut-
taisivat paineita maksujen korotuksiin
tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin.
Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitustoi-
mintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin
hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitus-
toiminnan periaatteissa sekä hallituksen
hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa ja
velanhoitosuunnitelmassa.
Sijoitusten markkinariskejä mitataan
lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa
kullekin sijoitusluokalle määritellään
historialliseen vaihteluun perustuva riski-
luku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina.
Työllisyysrahaston rahoitusriskit liittyvät
lähinnä sijoituksiin ja ne koostuvat mark-
kinariskistä, luottoriskistä, vastapuoliris-
kistä ja likviditeettiriskistä. Rahoitusriskin
vähentämiseksi sijoituksia tehdään hallin-
toneuvoston vahvistamia sijoitusperiaattei-
ta noudattaen erilaisiin omaisuusluokkiin
ja hajauttaen. Riskirajat asetetaan siten,
että riskin realisoituminen ei aiheuta ra-
hastolle sellaisia menetyksiä, jotka aiheut-
taisivat paineita työttömyysvakuutusmak-
sujen korotuksiin. Suojaamistarkoituksessa
voidaan tehdä johdannaisinstrumentteja.
Johdannaisia ei käytetty esitettävinä
kausina.
Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käy-
pään arvoon, sillä ne on luokiteltu ni-
menomaisesti käypään arvoon tulosvai-
kutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.
Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot
luokittain sekä käyvän arvon määritysperi-
aatteet on esitetty liitteessä 15.
4.1 Rahoitusriskin osatekijät
Markkinariski
Korkoriski on rahaston sijoituksiin
ja velkoihin liittyvän markkinariskin
pääasiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla
(joukkovelkakirjalaina- ja
rahamarkkinasijoitukset) on hallitseva
rooli rahaston sijoitussalkuissa.
Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa
joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen
kautta. Katsauskauden lopussa 22 %
(31.12.2023: 17 %) sijoituksista oli epäsuoria
sijoituksia.
103Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Sijoitusten markkinariski oli 31.12.2024 ja 31.12.2023 seuraava:
Sijoituskohde, 31.12.2024
Riski,
prosenttia
Pääoma,
tuhatta euroa
Riski,
tuhatta euroa
Pankkitilit 0,50 % 116 567 583
Rahamarkkinat 1,00 % 473 183 4 735
Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 244 324 9 773
Jvk Pankit 4,50 % 279 942 12 597
Jvk yritykset 5,00 % 250 436 12 522
Osakkeet 25,00 % 43 663 10 916
Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 103 356 10 336
Kokonaisriski 4,07 % 1 511 471 61 461
Sijoituskohde, 31.12.2023
Riski,
prosenttia
Pääoma,
tuhatta euroa
Riski,
tuhatta euroa
Pankkitilit 0,50 % 247 468 1 237
Rahamarkkinat 1,00 % 572 186 5 722
Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 419 124 16 765
Jvk Pankit 4,50 % 289 759 13 039
Jvk yritykset 5,00 % 249 064 12 453
Osakkeet 25,00 % 38 997 9 749
Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 83 333 8 333
Kokonaisriski 3,54 % 1 899 931 67 298
Kokonaisriski oli 4,07 % (31.12.2023: 3,54 %) rahaston varallisuudes-
ta ja 2,6 % (31.12.2023: 1,9 %) rahaston vuoden 2024 tuloista. Sijoitus-
salkun riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatii-
visesta ja suhteellisen vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä
rakenteesta.
Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakor-
koisia (31.12.2023: 100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuva-
korkoisia sijoituksia oli 8 % (31.12.2023: 7 %). Vaihtuvakorkoiset
sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun taas
kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon
korkoriskille.
Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2024
olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden teki-
jöiden pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut
9,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: -9,8 miljoonaa euroa) pienempi. Ja
vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat
31.12.2024 olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovaralli-
suuden muutos olisi ollut 9,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: 9,8 mil-
joonaa euroa) suurempi.
104Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Luottoriski
Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luot-
toriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaski-
jakohtaisten limiittien avulla. Limiittien
määrittelyssä otetaan huomioon liikkee-
seenlaskijan absoluuttinen koko, talou-
dellinen asema ja tulevaisuuden näkymät.
Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja
näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten
perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai
pienennetään. Pääasiallisina sijoituskoh-
teina käytetään pohjoismaisia pankkeja,
joilla on korkeat luottoluokitukset, vahvan
luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi,
Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska, Itävalta
ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin ruot-
salaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja
pidetään vain korkean luottoluokituksen
pankeissa.
Sijoituksiin sisältyvän luottoriskin
spread-duraatio oli katsauskauden lopussa
1,63 vuotta (31.12.2023: 1,63 vuotta).
Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluoki-
tusta arvioidaan Standard & Poors’n luoki-
tusasteikolla perustuen historiallisiin luot-
totappiotodennäköisyyksiin. Sijoitussalkun
luottoluokituksen arvioidaan likimääräises-
ti olevan tasolla BBB+ 31.12.2024 (31.12.2023:
BBB+).
Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa
valtioiden ja pankkien joukkovelkakirjalai-
noista. Niiden luoton laatu on määritetty
käyttäen S&P:nluottoluokituksia. Suurim-
malla osalla sijoituskohteena olevista pan-
keista on hyvät luotto- luokitukset. Kaikilla
alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei ole
virallista luottoluokitusta, jolloin näiden
luottoluokitus määritellään kolmannelta
osapuolelta saaduilla luokituksilla.
105Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Seuraava taulukko kuvaa Työllisyysrahaston korkosijoitusten määrää ja luoton laatua
luokittain jaoteltuina, luvut tuhansina euroina.
Sijoitukset liikkeeseenlaskijan luokituksen
mukaan jaettuina
31.12.2024,
tuhatta euroa
31.12.2024,
prosenttia
31.12.2023,
tuhatta euroa
31.12.2023,
prosenttia
AAA 190 409 14,0 % 272 696 15,3 %
AA+ 119 129 8,7 % 250 698 14,1 %
AA 35 981 2,6 % 13 148 0,7 %
AA- 244 046 17,9 % 404 829 22,8 %
A+ 198 707 14,6 % 174 641 9,8 %
A 81 482 6,0 % 77 990 4,4 %
A- 81 888 6,0 % 91 922 5,2 %
BBB+ 85 041 6,2 % 106 350 6,0 %
BBB 177 127 13,0 % 213 420 12,0 %
BBB- 70 027 5,1 % 82 110 4,6 %
BB+ 4 765 0,3 % 29 363 1,7 %
BB 22 716 1,7 % 9 196 0,5 %
BB- 21 264 1,6 % 4 959 0,3 %
B+ 0 0,0 % 0 0,0 %
B 0 0,0 % 215 0,0 %
B- 0 0,0 % 0 0,0 %
CCC+ 0 0,0 % 0 0,0 %
CCC 0 0,0 % 0 0,0 %
NR 31 847 2,3 % 46 061 2,6 %
Yhteensä 1 364 429 100,0 % 1 777 598 100,0 %
Työllisyysrahaston työttömyysvakuu-
tusmaksusaatavien, omavastuumaksu-
saatavien, työsopimuslain (tsl) yhteen-
sovitussaatavien, etuussaatavien sekä
korkosaatavien määriin sisältyy luotto-
riski. Merkittävin tekijä em. luottoriskin
toteutumiselle liittyy työttömyysvakuu-
tusmaksuvelvollisten asiakkaiden maksu-
kyvyttömyystilanteisiin (konkurssi, yritys-
saneeraus ja velkajärjestely).
Työttömyysvakuutusmaksusaataviin liit-
tyvät toteutuneet luottotappiot olivat 2,7
(4,6) miljoonaa euroa vuonna 2024. Yleisellä
tasolla Työllisyysrahaston perinnän tehok-
kuus on erinomainen.
106Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Maksuvalmiusriski
Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:
1. Likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset
2. Lyhyt lainanotto
3. Työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja korottami-
nen tarpeen mukaan
Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosi-
joituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä
varoja. Likviditeettipuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle
käytetään lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttä-
miseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on 300 miljoonan euron
yritystodistusohjelma (31.12.2023: 300 miljoonaa euroa), joka on
kokonaan käyttämättä. Lisäksi rahastolla on yhteensä 600 miljoo-
nan euron sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän pankin kanssa
(31.12.2023: 600 miljoonaa euroa). Yritystodistusohjelma ja valmius-
luottolimiitit olivat kokonaan käyttämättä vuoden 2023 ja vuoden
2024 lopussa.
Taulukoiden luvut ovat miljoonina euroina.
Käyttämättömät sitovat luottolimiitit 31.12.2024 31.12.2023
Yli vuoden kuluttua erääntyvä pankkilainalimiitti
RCF 600 600
Yhteensä 600 600
Käyttämättömät ei-sitovat luottolimiitit 31.12.2024 31.12.2023
Yritystodistusohjelma 300 300
Yhteensä 300 300
Työllisyysrahaston on turvannut velanhankintakyvykkyyttään
myös ylläpitämällä luottoluokitusta.Työllisyysrahastolla
on seuraavat Standard & Poors’n vahvistamat
liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (15.7.2024):
• Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät
• Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät
Työllisyysrahastolla on ollut velkarahoitusta käytössä vuonna
2024. Katsauskauden lopussa joukkovelkakirjarahoitusta (jvk) oli
käytössä 600 milj. euroa (31.12.2023 600 milj. euroa.)
107Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Velkojen korkosidonnaisuusajat
Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset.
Lainat, 31.12.2024 Nimellisarvo milj. euroa
Korkosidonnaisuusaika
vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus
Jvk 2027 600 2,46 0,01 % 16.6.2027 AA+
Yhteensä 600 2,46
Lainat, 31.12.2023 Nimellisarvo milj. euroa
Korkosidonnaisuusaika
vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus
Jvk 2027 600 3,46 0,01 % 16.6.2027 AA+
Yhteensä 600 3,46
108Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Rahoitusvelkojen juoksuajat
Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.
Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahoitusvelat, 31.12.2024 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta
Sopimuksiin perustuvat
rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat
Ostovelat 2 261 0 0 0 2 261 2 261
Lainat 60 0 600 120 0 600 180 599 411
Käyttöoikeusomaisuusvelat 368 283 1 095 523 2 268 2 930
Yhteensä 2 689 283 601 215 523 604 709 604 601
Rahoitusvelat, 31.12.2023 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta
Sopimuksiin perustuvat
rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat
Ostovelat 2 319 0 0 0 2 319 2 319
Lainat 60 0 120 600 060 600 240 598 638
Käyttöoikeusomaisuusvelat 377 375 1 482 1 446 3 680 3 419
Yhteensä 2 756 375 1 602 601 506 606 239 604 376
109Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
4.2 Suhdannepuskuri
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan
Työllisyysrahastolla on suhdannepuskuri maksuvalmiuden tur-
vaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdanne-
vaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten
tasaamiseksi. Suhdannepuskuri muodostuu rahaston varojen
ja velkojen erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai velkojen
enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja
määrättäessä voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön työt-
tömyysastetta vastaavien menojen suuruinen. Lakiin kirjatusti
suhdannepuskuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta päätet-
täessä ennusteen mukaan ylittää varojen enimmäismäärän kah-
tena vuonna kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksuke-
hityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyysvakuutusmaksuja ei
kuitenkaan saa määrätä edellisvuoden maksuja korkeammiksi.
Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan vuositilinpäätöksen
lukujen perusteella.
Puskuriin kertyneiden varojen sijoittamista säännellään rahas-
ton sijoitustoiminnan ja velkarahoituksen periaatteissa sekä
vuosittain vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa. Velkarahoi-
tuksen käyttöä säännellään samaisissa periaatteissa sekä lisäksi
velanhoitosuunnitelmassa.
Puskurin, eli nettovarallisuuden, enimmäismäärä lasketaan siten,
että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan
kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla ja
kerrotaan luvulla 6. Alla olevasta taulukosta selviää suhdanne-
puskurin määrä sekä laissa tarkoitetut puskurin enimmäis- ja
vähimmäismäärä.
Luvut ovat miljoonina euroina.
Suhdannepuskuri 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Määrä 1 272 2 021
Enimmäismäärä 1 726 1 861
Vähimmäismäärä -1 726 -1 861
110Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1–31.12.2024 1.1–31.12.2023
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut
Työnantajan vakuutusmaksut 763 976 1 409 566
Koulutuskorvaushyvitykset -11 513 -10 244
Valtiovarainministeriön tilitys
koulutuskorvauksista 11 513 10 244
Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 1 018 2 012
Yhteensä 764 994 1 411 578
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut
Palkansaajan vakuutusmaksut 803 672 1 486 405
Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 1 630 2 876
Yhteensä 805 302 1 489 281
Perimiskulutuotot ja luottotappiot
Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 366 513
Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 2 502
Perimiskulutulot 530 439
Yhteensä 898 1 455
Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1–31.12.2024 1.1–31.12.2023
Työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut
Omavastuumaksut 7 484 15 637
Muutosturvamaksut 16 405 5 970
Jaksotus -207 -1 188
Yhteensä 23 682 20 419
Työsopimuslain (TSL) mukaiset vähennykset
TSL:n mukaiset vähennykset ja lomautustulot 855 915
Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -297 -538
Yhteensä 559 377
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys
Ansiopäiväraha 727 940 690 817
Vuorottelukorvaus 20 063 10 507
Edellinen vuoden tasauserä -1 059 -1 056
Aikuiskoulutusetuudet 4 772 4 084
Yhteensä 751 716 704 352
Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 2 347 151 3 627 462
111Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
6 MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET
Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahoitusosuudet 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Työttömyyskassoille maksetut Työllisyysrahaston osuudet
Muu ansiopäiväraha -696 049 -653 539
Lisäpäivä-päiväraha -126 484 -147 060
Muutosturvaraha -12 237 -5 037
Lomautuspäiväraha -368 640 -270 200
Vuorottelukorvaus -26 836 -13 358
Hallintokulukorvaus -9 400 -10 873
Edellisen vuoden tasausmaksu 1 557 1 615
Yhteensä -1 238 089
-1 098 453
Työttömyyskassoille maksetut valtion osuudet
Muu ansiopäiväraha -714 104 -676 196
Vuorottelukorvaus -20 063 -10 507
Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -6 470 -6 261
Hallintokulukorvaus -7 366 -8 360
Edellisen vuoden tasausmaksu 1 057 1 056
Yhteensä -746 946
-700 268
Eläketurvakeskus
Edellisen vuoden tasausmaksu -8 627 31 310
Kuluvan tilikauden maksu -713 566 -631 000
Yhteensä -722 193 -599 690
Valtion Eläkerahasto
Edellisen vuoden tasausmaksu -266 378
Kuluvan tilikauden maksu -9 427 -7 942
Yhteensä -9 693 -7 564
Rahoitusosuudet 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Kansaneläkelaitos
Edellisen vuoden tasausmaksu 0 29
Perusturva, korotusosa,
työllistymisohjelmalisä -167 300 -262 910
Muutosturva -200 -65
Yhteensä -167 500
-262 947
Aikuiskoulutusetuudet
Stipendit -9 555 -11 827
Aikuiskoulutustuet -202 655 -189 303
Etuuksien perintäkulut -4 -5
Yhteensä -212 214
-201 135
Työ- ja elinkeinoministeriö
Edellisen vuoden tasausmaksu 0 0
Kuluvan tilikauden maksu -26 674 -29 779
Keha muutosturva -5 134
-381
Yhteensä -31 808 -30 159
Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus
Jäsenvaltioiden laskutus -164 -52
Rahaston laskutus 54 43
Yhteensä -109 -9
Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -3 128 553 -2 900 224
112Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
7 HALLINTOKULUT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Hallintokulut kululajeittain 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Henkilöstökulut
Palkat,palkkiotjaetuudet -11 074 -10 073
Eläkekulut-maksupohjaisetjärjestelyt -1 921 -1 730
Henkilösivukulut -267 -395
Yhteensä -13 262 -12 198
Muut hallintokulut
IT-kulut -7 522 -7 798
Muuthenkilöstökulut -731 -763
Toimistotiloihinliittyvätkulut -100 -109
Toimistokulut -1 576 -1 751
Muutkulut -9 669 -8 450
Poistot -1 208 -2 361
Yhteensä -20 806 -21 231
Tilintarkastajien palkkiot
Lakisääteinentilintarkastus -93 -98
Yhteensä -93 -98
Hallintokulutyhteensä -34 161 -33 528
Henkilöstönmäärä 31.12.2024 31.12.2023
Vakinaiset työntekijät 137 168
Määräaikaiset työntekijät 3 7
Yhteensä 140 175
113Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
8 RAHOITUSKULUT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahoituskulut kululajeittain 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Lainarahoituksen kulut
Limiittipalkkiot -915 -899
Lainojen kulujaksotukset -79 -163
Lainojenkorkokulut -416 11
Lainarahoituksen kulut yhteensä -1 410 -1 051
Eläturvakeskuksen rahoitusosuuksien korkoutus -35 -394
Valtion Eläkerahaston rahoitusosuuksien korkoutus 0 151
Rahoituskulutyhteensä -1 445 -1 293
114Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
9 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Luvut ovat tuhansina euroina.
Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 4 431 4 431
Lisäykset 239 239
Hankintameno 31.12.2024 4 670 4 670
Kertyneet poistot 1.1.2024 1 221 1 221
Tilikauden poistot 698 698
Kertyneet poistot 31.12.2024 1 919 1 919
Kirjanpitoarvo 1.1.2024 3 210 3 210
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 752 2 752
Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 3 933 3 933
Lisäykset 498 498
Hankintameno 31.12.2023 4 431 4 431
Kertyneet poistot 1.1.2023 568 568
Tilikauden poistot 653 653
Kertyneet poistot 31.12.2023 1 221 1 221
Kirjanpitoarvo 1.1.2023 3 365 3 365
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 3 210 3 210
115Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Luvut ovat tuhansina euroina.
Aineettomien hyödykkeiden
muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot
Keskeneräiset aineettomat
hyödykkeet* Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024 910 14 981 0 15 891
Lisäykset 0 0 0 0
Siirto erien välillä 0 0 0 0
Hankintameno 31.12.2024 910 14 981 0 15 891
Kertyneet poistot 1.1.2024 910 14 107 0 15 017
Tilikauden poistot 0 510 0 510
Kertyneet poistot 31.12.2024 910 14 617 0 15 527
Kirjanpitoarvo 1.1.2024 0 872 0 872
Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 363 0 362
Aineettomien hyödykkeiden
muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot
Keskeneräiset aineettomat
hyödykkeet* Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023 910 13 892 1 088 15 891
Lisäykset 0 0 0 0
Siirto erien välillä 0 1 088 -1 088 0
Hankintameno 31.12.2023 910 14 981 0 15 891
Kertyneet poistot 1.1.2023 897 12 412 0 13 309
Tilikauden poistot 13 1 695 0 1 708
Kertyneet poistot 31.12.2023 910 14 107 0 15 017
Kirjanpitoarvo 1.1.2023 13 1 479 1 088 2 581
Kirjanpitoarvo 31.12.2023 0 872 0 872
* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen.
Vuonna 2024 ei ollut aktivoitavia kehittämismenoja.
116Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
11 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISET JA -VELAT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2024 31.12.2023
Työnantajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset 15 123 13 948
Työnantajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus -2 815 -2 119
Palkansaajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset 6 986 7 774
Palkansaajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus -5 439 -4 412
Viivästyskorko-japerimiskulusaamiset 483 1 377
Viivästyskorko-japerimiskulusaamiset, luottotappiovaraus -305 -410
Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 14 032 16 158
Jaksotetuttyöttömyysvakuutusmaksusaamiset 401 914 730 652
Työttömyysvakuutusmaksusaamisetyhteensä 415 947 746 810
Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2024 31.12.2023
Ennakkomaksut 0 290
Palautusmaksut 307 1 154
Työttömyysvakuutusmaksuvelatyhteensä 307 1 444
117Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
12 ELINIÄN ODOTETUT LUOTTOTAPPIOT TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISISTA
JA TAKAISIN PERITTÄVISTÄ AIKUISKOULUTUSETUUKSISTA (IFRS 9)
Luvut ovat tuhansina euroina.
Muutokset
odotetuissa
luottotappioissa
Työnantajantyöttömyys
vakuutusmaksu saamiset
Palkansaajan työttömyys-
vakuutusmaksusaamiset
Työttömyysvakuutus-
maksujenviivästyskorko
ja perimiskulusaamiset
Omavastuu ja
TSL saamiset
Takaisinperittävät
aikuiskoulutusetuudet Yhteensä
1.1.2024 -2 119 -4 412 -410 -271 -221 -7 433
Muutos -696 -1 027 105 -23 35 -1 606
31.12.2024 -2 815 -5 439 -305 -295 -185 -9 039
Muutokset
odotetuissa
luottotappioissa
Työnantajan työttömyys-
vakuutusmaksu saamiset
Palkansaajan työttömyys-
vakuutusmaksu saamiset
Työttömyys vakuutus-
maksujen viivästyskorko-
ja perimiskulusaamiset
Omavastuu ja
TSL saamiset
Takaisin perittävät
aikuiskoulutusetuudet Yhteensä
1.1.2023 -1 856 -4 209 -505 -457 -156 -7 183
Muutos -263 -203 95 186 -65 -250
31.12.2023 -2 119 -4 412 -410 -271 -221 -7 433
118Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
13 MUUT SAAMISET
Luvut ovat tuhansina euroina.
Lyhytaikaiset muut saamiset 31.12.2024 31.12.2023
Saamisettyöttömyyskassoilta 10 483 28 948
Muutosturvasaamiset 2 421 3 080
Eläketurvakeskushyvityskorko 0 11 853
Aikuiskoulutusetuussaamiset 1 288 1 474
Aikuiskoulutusetuudet, luottotappiovaraus -185 -221
Työnantajanomavastuusaamisetjatyösopimuslainmukaisetkorvaussaamiset 877 939
Omavastuu ja TSL saamiset, luottotappiovaraus -295 -271
SaamisetValtionEläkerahastolta 0 151
Saamisetsosiaali-jaterveysministeriöltä 12 035 1 326
SaamisetKelalta 728 17 514
Ennakkomaksut 533 776
Selvityksessäolevatarvopaperit 0 42 979
Verosaamiset 9 17
Lyhytaikaisetmuutsaamisetyhteensä 27 895 108 567
119Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
14 NETTOVOITOT SIJOITUSOMAISUUDEN KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTAMISESTA
Luvut ovat tuhansina euroina.
Tuotto- ja kululajit 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Osinkotuotot 2 161 2 438
Myyntivoitot 14 090 6 528
Muuttuotot 3 519 4 381
Korkotuotot netto 35 807 29 859
Arvonmuutoksetnetto 17 773 36 768
Myyntitappiot -4 614 -9 034
Muutkulut -429 -298
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 68 308 70 642
120Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
15 SIJOITUSOMAISUUS
Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoi-
tusvaroiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus pe-
rustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuk-
siin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty
kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joil-
la instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostus-
tekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti
todennettavissa seuraavasti:
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla
noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoi-
tusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina
lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla
noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen
arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin
markkinatietoihin.
121Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaettuna
Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2024 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 244 324 19 687 0 264 011
Pankkijoukkovelkakirjat 269 667 0 0 269 667
Yritysjoukkovelkakirjat 220 259 0 0 220 259
Rahasto- ja osakesijoitukset 200 762 0 0 200 762
Mezzanine-rahastot 0 0 199 199
Talletukset 0 94 447 0 94 447
Sijoitustodistukset 0 99 589 0 99 589
Kuntatodistukset 0 1 995 0 1 995
Yritystodistukset 0 140 818 0 140 818
Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 103 157 103 157
Yhteensä 935 012 356 536 103 356 1 394 904
Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2023 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 419 124 29 828 0 448 952
Pankkijoukkovelkakirjat 279 951 0 0 279 951
Yritysjoukkovelkakirjat 234 375 0 0 234 375
Rahasto- ja osakesijoitukset 177 513 13 810 0 191 323
Mezzanine-rahastot 0 0 829 829
Talletukset 0 62 180 0 62 180
Sijoitustodistukset 0 154 908 0 154 908
Kuntatodistukset 0 19 452 0 19 452
Yritystodistukset 0 177 994 0 177 994
Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 82 504 82 504
Yhteensä 1 110 963 458 172 83 333 1 652 468
122Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset. Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2024
Realisoitumattomat
voitot / tappiot
Realisoituneet
voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2024
Mezzanine-rahastot 829 1 470 -1 704 0 -396 199
Vaihtoehtoiset sijoitukset 82 504 -994 323 21 532 -208 103 157
Yhteensä 83 333 476 - 1 381 21 532 -604 103 356
Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2023
Realisoitumattomat
voitot / tappiot
Realisoituneet
voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2023
Mezzanine-rahastot 1 030 218 0 2 -421 829
Vaihtoehtoiset sijoitukset 73 928 -4 061 51 12 637 -51 82 504
Yhteensä 74 958 -3 843 51 12 639 -472 83 333
Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntato-
distukset on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmäl-
lä perustuen raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään sekä
termiinikurssiin siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan
elementtejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on
oikaistu sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella.
Oikaisulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta.
Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat mezzanine-rahastot, joiden
arvostus perustuu rahastoyhtiön laatimiin arvostuksiin. Sijoitusra-
hastot on arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään
perustuvaan substanssiarvoon, ja ne luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3
rahaston markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakel-
poisuuden perusteella. Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin
pörssissä ja ne ovat luokiteltu tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on
vähäinen.
123Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
16 RAHAVARAT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Rahavarat 31.12.2024 31.12.2023
Pankkitilit 118 538 216 479
Rahavaratyhteensä 118 538 216 479
17 LAINAT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Pitkäaikaiset lainat 31.12.2024 31.12.2023
Työllisyysrahastojoukkovelkakirjalainat 599 106 598 638
Pitkäaikaisetlainatyhteensä 599 106 598 638
124Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
18 MUUT VELAT
Luvut ovat tuhansina euroina.
Muut velat 31.12.2024 31.12.2023
Ostovelat 2 261 2 319
Siirtovelat 2 485 12 574
Aikuiskoulutustuen jaksotus 12 574 18 593
Omavastuumaksutulonjaksotus 9 606 9 668
Eläketurvakeskuspääomajaksotus 66 3 000
Eläketurvakeskusveloituskorko 0 11 975
Työ-jaelinkeinoministeriö,palkkaturvajaksotus 26 674 29 779
Sosiaali-jaterveysministeriövelka 19 391 0
TSL STM-osuus 418 540
Hallintokulujaksotuksia 644 1 009
Velat ValtionEläkerahastolle 1 999 0
Velat KEHA-keskus 1 731 0
Velattyöttömyyskassoille 3 099 8 866
Lomapalkkavelka 1 392 1 378
Vuokrasopimusvelka 2 930 3 419
Aikuiskoulutusetuuksienennakonpidätysvelka 3 380 4 137
Korkojaksotukset 0 33
Muutvelatyhteensä 88 651 107 289
125Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
19 NETTOVARALLISUUSLASKELMAN
ULKOPUOLISET VASTUUT JA SAAMISET
Luvut ovat tuhansina euroina.
Sijoitussitoumukset 31.12.2024 31.12.2023
Kokonaissitoumus 2 250 5 250
Toteutunut -2 169 -5 058
Sijoitussitoumukset yhteensä 81 192
Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden
mukaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.
Vuokravastuut
Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä 3 ajoneu-
voa vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Ajoneuvojen
jäljellä olevat vuokrasopimusajat ovat 2 vuotta ja 10 kuukautta, 1
vuotta ja 8 kuukautta, sekä 1 vuotta ja 11 kuukautta. Tilinpäätöshet-
kellä toimiston ja varastotilojen vuokra-aikaa on jäljellä 1 vuotta ja
3 kuukautta, minkä jälkeen sopimus on purettavissa 9 kuukauden
irtisanomisajalla. Osa toimiston tiloista on vapautettavissa pur-
kamalla siltä osin sopimus päättymään vuoden 2025 kuluessa 3
kuukauden irtisanomisajalla.
126Tilinpäätös 2024 Tilinpäätöksen liitetiedot
20 LÄHIPIIRI
Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryh-
mä. Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston
työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työt-
tömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan.
Hallintoneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta
valvoo Työllisyysrahaston toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveys-
ministeriöllä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.
Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja
terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläke-
turvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle
sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.
Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu Työllisyysrahaston
toimintaan, mutta Työllisyysrahasto noudattaa IFRS-standardeja
ja niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24). Työllisyysrahaston
lähipiiriin lasketaan kuuluvaksi hallituksen ja hallintoneuvoston
jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja tämän sijainen ja johto-
ryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsen
tai muu lähisukulainen tai näiden määräysvallassa oleva yhteisö.
Liiketoimet, joissa osapuolena on lähipiiriin kuuluva henkilö, käsi-
tellään hallituksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti.
Olennaisia lähipiiriliiketoimia ei ole ollut kalenterivuoden 2024
aikana.
Oheisissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat,
palkkiot ja etuudet. Luvut esitetty ilman palkkasivukuluja. Tar-
kemmat erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät vuosikertomuksen
Palkitsemisraportti-osiosta.
Hallituksen ja hallintoneuvoston
palkkiot ja muut etuudet 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Palkat, palkkiot ja etuudet 170 158
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 30 28
Yhteensä 200 185
Johtoryhmän palkat ja palkkiot
(toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Palkat, palkkiot ja etuudet 569 546
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 134 97
Yhteensä 703 643
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Palkat, palkkiot ja etuudet 190 188
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 34 33
Yhteensä 224 221
127Tilinpäätös 2024
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
Vahvistamme, että:
• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan rahaston varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tuloksesta.
• Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus rahaston liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta rahaston tilasta.
Helsingissä 25.2.2025
Markku Jalonen,
puheenjohtaja
Saana Siekkinen,
varapuheenjohtaja
Tuomas Aarto
Taina Ahvenjärvi
Minna Etu-Seppälä
Minna Helle
Ilkka Kaukoranta
Patrizio Lainà
Henrika Nybondas-Kangas
Antti Palola
Pekka Piispanen
Vesa Rantahalvari
Heikki Taulu
Pirjo Väänänen
Janne Metsämäki,
toimitusjohtaja
Allekirjoitukset
128Tilinpäätös 2024
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 27. helmikuuta 2025
KPMG Oy Ab
Marcus Tötterman
KHT
Tilinpäätösmerkintä
129Tilinpäätös 2024
Tilintarkastuskertomus
Työllisyysrahaston hallintoneuvostolle
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Työllisyysrahas-
ton (y-tunnus 1098099-7) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös
sisältää laskelman nettovarallisuudesta,
laskelman nettovarallisuuden muutoksesta,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimis-
periaatteita koskeva informaatio.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan rahaston
taloudellisesta asemasta, toiminnan tu-
loksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilin-
päätösstandardien mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-
kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintar-
kastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintar-
kastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia rahastosta niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaati-
musten mukaisesti, jotka koskevat suorit-
tamaamme tilintarkastusta ja olemme täyt-
täneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emme ole suorittaneet rahastolle muita
kuin tilintarkastuspalveluja.
Käsityksemme mukaan olemme
hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltu-
vaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus
on määritetty perustuen ammatilliseen
harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimen-
piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheelli-
syyksien vaikutusten arvioimisessa suh-
teessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Olennaisuuden taso perustuu arvioomme
sellaisten virheellisyyksien suuruudesta,
joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen
käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätök-
siin. Olemme ottaneet huomioon myös
sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten
seikkojen vuoksi ovat mielestämme olen-
naisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuskertomus
130Tilinpäätös 2024 Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-
tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu
huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme
sekä laatiessamme siitä annettavaa lausun-
toa, emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan
2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät
olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät
alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta
keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme
huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-
tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheu-
tuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja
käsiteltiin tilintarkastuksessa
Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja kerääminen (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä
liitetieto 5)
• Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen
ja niiden kerääminen on Työllisyysrahaston
lainsäädännöllinen tehtävä ja tilinpäätöksen
laskelmassa nettovarallisuuden muutoksesta
esitetyt työttömyysvakuutusmaksut tilikaudelta
2024 ovat 1,6 miljardia euroa.
• Työttömyysvakuutusmaksut on määritettävä si-
ten, että Työllisyysrahasto kykenee suorittamaan
vastuullaan olevat velvoitteet. Työttömyysvakuu-
tusmaksut määrätään edellisen vuoden aikana
kalenterivuodeksi kerrallaan.
• Työllisyysrahasto tekee maksujen määrää
koskevan esityksen ja muodostaa eduskunnan
vahvistamien maksuprosenttien ja työnantajien
tulorekisteriin ilmoittamien toteutuneiden palk-
kasummatietojen perusteella maksupäätökset ja
kerää maksusuoritukset.
• Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuutus-
maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä.
• Työttömyysvakuutusmaksujen määrä on
tilinpäätöksen kannalta merkittävän suuruinen
ja maksun määräämiseen ja keräämiseen liittyy
lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, minkä
takia tämä on tilintarkastuksen kannalta keskei-
nen seikka.
• Tarkastustoiminpiteisiimme on sisältynyt työttö-
myysvakuutusmaksujen määräämisen prosessin
läpikäyntiä ja valvontaympäristön arviointia.
• Olemme arvioineet työttömyysvakuutusmak-
sujen laskutuksen, perinnän ja valvonnan
prosessia sekä suorittaneet tapahtumavirtojen
aineistotarkastusta.
• Olemme arvioineet ja testanneet kontrolleja, jotka
liittyvät maksujen määrittämiseen ja vastaanotta-
miseen sekä maksusuoritusten valvontaan.
• Olemme varmistuneet sovellettujen
maksuprosenttien oikeellisuudesta
Työllisyysrahaston-järjestelmäympäristössä.
• Olemme perehtyneet menettelyihin koskien
työttömyysvakuutusmaksujen jaksottamista
suoriteperusteen mukaisesti ja työttömyys-
vakuutusmaksusaamisten arvonalentumisen
laskentaan.
• Tarkastus on kohdistunut myös keskeisten
tietovirtojen ja transaktioiden käsittelyn valvon-
taan, muutoshallintaan ja järjestelmien väliseen
tiedonsiirtoon.
131Tilinpäätös 2024 Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimi-
tusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-
päätöksen laatimisesta siten, että tilinpää-
tös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-
vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-
vaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätös-
tä laatiessaan velvollisia arvioimaan rahas-
ton kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltu-
vissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen,
että tilinpäätös on laadittu toiminnan jat-
kuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi
jos rahasto aiotaan purkaa tai toiminta lak-
kauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-
ehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen
varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä ko-
konaisuutena väärinkäytöksestä tai vir-
heestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,
sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen var-
muus on korkea varmuustaso, mutta se ei
ole tae siitä, että olennainen virheellisyys
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuk-
sessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärin-
käytöksestä tai virheestä, ja niiden katso-
taan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikutta-
van taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen
tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme am-
matillisen skeptisyyden koko tilintarkas-
tuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme
väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme
ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen
tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme
siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon rahaston sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
132Tilinpäätös 2024 Tilintarkastuskertomus
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko
hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia
tilinpäätös perustuen oletukseen
toiminnan jatkuvuudesta,
ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin
liittyvää olennaista epävarmuutta,
joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä rahaston kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta
esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme
lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei rahasto
pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana
olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,
että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa
muun muassa tilintarkastuksen suunni-
tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista,
mukaan lukien mahdolliset sisäisen val-
vonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvis-
tuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja
eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista
seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat mer-
kittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-
kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-
kertomuksessa, paitsi jos säädös tai mää-
räys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-
sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska
siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutus-
ten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä
koituva yleinen etu.
133Tilinpäätös 2024 Tilintarkastuskertomus
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat
tiedot
Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 2019
ja siitä tuli yleisen edun kannalta merkittä-
vä yhteisö tilikauden 2020 aikana. Olemme
toimineet rahaston tilintarkastajana sen
toiminnan alkamisesta alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muus-
ta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomuk-
seen sisältyvän informaation, mutta se
ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata
muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yk-
silöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä teh-
dessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimam-
me tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuute-
namme on lisäksi arvioida, onko toiminta-
kertomus laadittu noudattaen siihen sovel-
lettavia säännöksiä.
Lausuntonamme esitämme, että toiminta-
kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus
on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä.
Jos teemme suorittamamme työn pe-
rusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheelli-
syys, meidän on raportoitava tästä sei-
kasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Helsingissä 27. helmikuuta 2025
KPMG OY AB
Marcus Tötterman
KHT
