Aalto-yliopisto

Kiitelty opettajien koodaus-MOOC sai jatkoa

Jaa
Uudistetulla kurssilla on neljä linjaa, ja sillä hyödynnetään massakurssille sopivia, Aallossa kehitettyjä oppimisalustoja.

Koodiaapinen tarjoaa jälleen peruskoulun opettajille mahdollisuuden opiskella koodaustaitoja maksuttomalla avoimella verkkokurssilla eli MOOCilla. Taitoja tarvitaan jo ensi syksynä, kun ohjelmointi eli koodaus tulee Suomessa osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.

Syksyllä järjestetty ensimmäinen Koodiaapinen-MOOC sai osallistujilta arvosanaksi 9,1 ja sen läpäisi yli 500 opettajaa. Uutta kurssia on kehitetty entistäkin paremmaksi järjestäjien kokemusten ja osallistujien antaman palautteen pohjalta.

– Opettajat kokivat MOOCin innostavaksi, haastavaksi ja hyödylliseksi oman työnsä kannalta, kertoo Koodiaapisen koordinoinnista vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.

– Käytetty oppimisalusta ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen yli tuhannen osallistujan massiiviselle verkkokurssille. Uudella kurssilla olemmekin vaihtaneet sen Aalto-yliopistossa kehitettyihin Rubyric- ja A+-alustoihin. Ne mahdollistavat muun muassa vertaisarvioinnin, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada yksilöllistä palautetta.

Luovuuden väline

Kevään kurssi käynnistyi 22. helmikuuta. Mukana on jo yli 1 800 opettajaa, ja ilmoittautua voi vielä parin viikon ajan, 13. maaliskuuta asti. Kurssilla on neljä linjaa: jo syksyllä mukana olleet ScratchJr, Scratch ja Racket, sekä uutuutena Python.

– Tavoite on, että opettaja hallitsee kurssin käytyään yhden ohjelmointivälineen ja tuntee osaavansa käyttää sitä omassa työssään pedagogisesti mielekkäällä tavalla, Toikkanen kiteyttää.

Perusopetuksessa työskentelee Suomessa noin 40 000 henkilöä, joten riittävien ohjelmointitaitojen opettaminen perinteisin keinoin olisi lähes mahdotonta.

– Päivän kestäville täydennyskursseille mahtuu yleensä 20–30 osallistujaa, ja ne ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Koodauksen omaksuminen yhdessä päivässä on myös vaikeaa. MOOCilla asiaan ehtii syventyä, ja rytmin ja paikan voi päättää itse, kunhan vain ehtii tehdä tehtävät, Toikkanen selittää.

Miksi koodaamisen tuleminen kouluihin on sitten tärkeää?

– Koodaaminen on yksi uusi työmuoto peruskoulun palettiin – ja äärimmäisen motivoiva sellainen. Monet opettajat ovat kertoneet, että koodaamisella on saatu mukaan sellaisetkin oppilaat, joita muutoin on vaikeaa innostaa opiskelemaan. Koodaus on myös luovan ilmaisun väline; jos piirtäminen tai esseen kirjoittaminen ei onnistu, koodaus voi tarjoa hienon tavan toteuttaa itseään.

Ilmoittautuminen

Mukaan MOOCille voit ilmoittautua 13. maaliskuuta mennessä. (koodiaapinen.fi)

***

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua ja lähes 20 000 opiskelijaa. Kampuksemme sijaitsevat Espoossa ja Helsingissä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Tarmo Toikkanen,
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84, tarmo.toikkanen@aalto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä21.11.2024 10:30:09 EET | Tiedote

Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten? Maisema-arkkitehtuurin tutkijat pureutuvat tuoreessa tutkimuksessaan viherympäristöjen elvyttävyyteen selvittämällä mitkä näkyvät ja näkymättömät ominaisuudet suomalaisissa metsissä ja toisaalta japanilaisissa puutarhoissa tukevat ihmisten elpymistä.

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot20.11.2024 09:45:00 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye