
Sadan vuoden savotasta historiateos

Kirjasta selviää sekin, mitä yhteistä on Shell Oilin simpukkalogolla, Greyhound-busseilla ja 1950-luvun lopulla suunnitellulla Remington-moottorisahalla.
Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Helppotajuisin mittari on sahojen paino. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa - silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5-6 kiloa.
Suomalaisen moottorisahan tarina alkoi Turussa ensimmäisen maailmansodan aikaan vuonna 1915. Silloin upseeri ja keksijä Robert Lagus patentoi ensimmäisen, Arboriksi nimetyn moottoroidun puunkaatokoneensa. Siitä alkaa myös Metsäkustannus Oy:n kustantaman Moottorisaha-kirjan kertomus.
Kauhistuttavasta painostaan huolimatta Arboreita valmistettiin satoja. Pääosa niistä myytiin ensimmäistä maailmansotaa käyvälle Venäjän armeijalle. Tuotanto hiipui tsaarien vallan kaaduttua. Kotimaisilla hakkuutyömailla järkälemäiset konesahat eivät menestyneet.
Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Edes 1930-luvun jälkipuoliskon nousukausi ei innostanut suomalaisia metsäyhtiöitä kokeilemaan konesahoja, vaikka tekniikka olikin kehittynyt huimasti Arborin ajoista. Saksalainen Ernst Ring valmisti ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ketjusahan vuonna 1925.
Moottorisahojen läpimurto suomalaismetsiin viipyi raadollisesta syystä. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut.
Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein.
Sata sahaa
Teos kertoo moottorisahan historian suomalaisesta näkökulmasta. Ajatus moottorisahahistorian laatimiseen syntyi, kun Riikilä haastatteli ruovetistä moottorisahojen keräilijä Matti Kivistöä. Hänen yli 800 sahan kokoelmansa avasi kokonaan uuden näkökulman moottorisahoihin.
”Moottorisahat ovat minulle tuttuja nuoruudesta asti, mutta vain työvälineinä. En edes aavistanut, kuinka kiehtova niiden historia on. Ajatus historiikin kirjoittamisesta syntyi, kun selvisi, ettei kukaan Suomessa ollut sellaista vielä tehnyt”, Riikilä muistelee.
Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita.
”Niitä syntyi, koska alkuaikoina sahavalmistajat kehittivät moottorisahoja niin sanotusti omasta päästään. Mallien yhdenmukaistuminen alkoi vasta 1960-luvulla”, Riikilä selvittää.
Eräs erikoisimmista - ja käyttökelvottomimmista - oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha - niitäkin tuotiin Suomeen.
Sallyllakin on sijansa Moottorisaha-kirjassa. Siihen on koottu sahan satavuotisen historian kunniaksi kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu.
”Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä”, Riikilä lupaa.
Kirjassa kuvataan myös Suomessa tehdyt yritykset moottorisahojen valmistamiseksi. Menestystä ei tosin tullut. 1970-luvulla metsäsektorin osapuolet perustivat jopa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan moottorisahojen valmistusta kotimaassa - sekin tarina kerrotaan kirjassa.
Näyttävän lisäulottuvuuden teokseen tuovat eri aikakausien moottorisahamainokset 1930-luvun Saksan jyhkeän propagandistista kuvista amerikkalaisvalmistajien 1950- ja 60-luvun riehakkaasti ilakoiviin mainoksiin.
Kirjan loppuosassa on kattava luettelo Suomeen toisen maailmansodan jälkeen tuoduista sahamalleista. Luettelon on laatinut Metsämuseo Luston näyttely- ja projektipäällikkö Pekka Lehonkoski.
Moottorisaha sata vuotta Suomessa
Mikko Riikilä
ISBN 978-952-6612-30-0
Metsäkustannus Oy
Sid., 216 sivua, nelivärikuvitus
Hinta 39 euroa
Ilmestyy 24.5.2014
Lisätietoja kirjasta:
Ilpo Jäppinen Mikko Riikilä
kustannustoimittaja, Metsäkustannus Oy toimittaja, Metsälehti
ilpo.jappinen@metsakustannus.fi mikko.riikila@metsalehti.fi
0400 684 226 0400 894 080
Arvostelukappaleet:
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäkustannus Oy
Metsäkustannus Oy on ostanut Karttakeskuksen kuluttajaliiketoiminnan19.6.2018 09:03:50 EEST | Tiedote
Metsäkustannus Oy on ostanut CGI Suomi Oy:ltä Karttakeskuksen pääasiassa kuluttajille suunnatut kustannus-, kartta- ja paikkatietoaineistoliiketoiminnat. Myös Karttakeskus-brändi siirtyy uudelle omistajalle. Ostettavan kokonaisuuden liikevaihto on noin 2,2 miljoonaa euroa, ja se siirtyy osaksi Tapio-konsernin medialiiketoimintaa 1.7.2018.
Elämä kameran takana13.3.2014 15:22:50 EET | Tiedote
Hannu Hautala - Metsän poika
Ruokaa luonnosta tunteella28.10.2013 15:37:15 EET | Tiedote
Eräkokki – makuja kairasta kaupunkiin Marketta Kotilainen (toim.)
Metsäenergian hintaseuranta verkkoon16.10.2013 11:40:23 EEST | Tiedote
Metsäkustannus on avannut metsäenergian hintaseurannan osoitteessa www.metsalehti.fi/metsaenergia.