Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2015–2019: Kiristäminen lopetettava, ansiotulojen verotukseen 1–2 miljardin kevennys

Veronmaksajain Keskusliitto esittää ensi vaalikaudelle talous- ja veropolitiikan suunnan perusteellista uudistamista, jotta Suomi saadaan palautettua takaisin kasvun tielle. Verotuksen kiristäminen on lopetettava. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan yhteensä 1–2 miljardia euroa. Mahdollisesti tarvittava julkisen talouden lisäsopeutus on tehtävä jatkossa menosäästöillä, ei enää verotusta kiristämällä.

- Meillä ei ole enää varaa jatkaa kiristyvien verojen, hiipuvan ostovoiman ja supistuvan kansantalouden kierrettä, liiton linjauksia esitellyt toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toteaa.

Veronmaksajien julkaisemissa tavoitteissa esitetään vaalikaudelle 2015–2019 kolmea keskeistä talous- ja veropolitiikan suunnanmuutosta:

Ensimmäiseksi verotuksen tason yleinen kiristäminen on lopetettava ja veroaste taitettava laskuun. Kansantalouden veroaste on noussut tällä vaalikaudella tuntuvasti. Kotimainen kysyntä on heikentynyt ja kansantalous on supistunut. Julkista taloutta ei ole onnistuttu massiivisista veronkiristyksistä huolimatta tasapainottamaan. Tämä linja johtaa umpikujaan, siksi tarvitaan veropolitiikan täyskäännös. Ensi vaalikaudella veroaste on taitettava laskuun.

Toiseksi ansiotulojen verotusta on kevennettävä tuntuvasti kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapa kannustaa työntekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. Se on myös avain ostovoiman ja yksityisen kulutuskysynnän kohenemiseen hyvin maltillisten palkkaratkaisujen oloissa. Maltillisen palkkalinjan jatkamista pidetään yleisesti toivottavana työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Palkkamaltti vaatii ensi vaalikaudella tuekseen veronkevennyksiä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla.

Kolmanneksi julkiset menot on asteittain sopeutettava taantuman jäljiltä heikentyneeseen kansantalouden kantokykyyn. Paras tapa ratkoa tätä ongelmaa on kansantalouden palauttaminen kasvun tielle. Mahdollisesti tarvittava julkisen talouden lisäsopeutus on jatkossa tehtävä menosäästöillä, ei enää verotusta lisää kiristämällä. Menosopeutusta ei kuitenkaan pidä lyhyellä aikavälillä liioitella, jotta ei aiheuteta pitkittyneen taantuman tarpeetonta syvenemistä.

Verotuksen kehittämistä koskevat linjaukset:

Ansiotulojen verotusta kevennetään 1–2 miljardia euroa kautta linjan, kaikissa tuloluokissa. Valtion tuloveroasteikkoon väliaikaiseksi säädetty solidaarisuusporras poistetaan heti vaalikauden alussa. Lisäksi tuloveroperusteita on muutettava vuosittain niin, että verotus ei pääse kiristymään yleisen ansiotason nousun ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vaikutuksesta. Eläkkeiden verotus pidetään edelleen korkeintaan palkkaverojen tasolla ja eläketulojen perusteettomasta lisäverosta on syytä luopua.

Yhteisöverokanta voidaan pitää toistaiseksi ennallaan 20 prosentissa, mutta kilpailuaseman mahdollisesti muuttuessa on oltava valmius alentaa yhteisöverokantaa.

Pääomatulojen verotusta ei kiristetä. Pörssiosinkojen verotusta huojennetaan ja vähäiset pörssiosingot säädetään verovapaiksi.

Asuntolainojen korkovähennyksen asteittainen leikkaaminen pysäytetään vuonna 2018, jolloin vähennykseen oikeuttaa 50 prosenttia koroista.

Kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuu poistetaan ja vähennyksen enimmäismäärää korotetaan sadalla eurolla 2500 euroon.

Työssä käymisestä aiheutuneet kulut vähennetään lähtökohtaisesti todellisen suuruisina, eikä työmatkavähennyksen omavastuuta koroteta. Liikenteen verotuksen kokonaisuutta ja eri uudistusvaihtoehtoja selvitetään perusteellisesti vaalikauden aikana.

Perintö- ja lahjaveroasteikkoja huojennetaan palauttamalla asteikkoprosentit vuoden 2011 tasolle. Lisäksi perintöveroasteikon alarajaa korotetaan.

Kuntia ei pakoteta kiinteistöveron korotuksiin. Kiinteistöveron alarajat pidetään ennallaan. Kohtuuttomien tilanteiden ehkäisemiseksi kiinteistöverossa säilytetään ylärajat. Kuntien päätösmahdollisuuksia voidaan lisätä korottamalla ylärajoja maltillisesti.

Terveyshaittoihin kohdistuvien alkoholiveron ja tupakkaveron maltillinen korottaminen on perusteltua, mutta käytännön liikkumavara on vähäinen verojen korkean tason ja kasvavan matkustajatuonnin takia. Kuluttajasähkön ja liikennepolttoaineiden verotuksen korottamiselle on nähtävissä rajallisesti mahdollisuuksia kuluvalla vaalikaudella jo toteutettujen kiristysten jälkeen.

Kulutusverojen maltillisia korotuksia voidaan harkita osana kokonaisuutta, jossa ansiotulojen verotusta kevennetään tuntuvasti ja muutosten yhteisvaikutus on ostovoimaa selvästi lisäävä. Kulutusverojen korotukset on suunnattava ensisijaisesti valmisteveroihin.

Veronmaksajien talous- ja veropolitiikan linjat vaalikaudelle 2015–2019 löytyvät Veronmaksajien verkkosivuilta www.veronmaksajat.fi.