Jyty: Ammattijärjestöt palkansaajan puolella yksipuolista sanelua vastaan

Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan ammattijärjestöjä on moitittu viime aikoina - erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n taholta - kapuloiden heittämisestä työelämän uudistamisen rattaisiin ja jopa ymmärtämättömyydestä maan talouden nykyisestä tilasta. On kuultu jopa väitteitä, että ammattijärjestöt olisivat nykyisen taloustaantuman aiheuttajia joustamattomuudellaan.

Jytyn liittovaltuuston kokouksessa Kouvolassa torstaina 20.11. puhunut Pihlajamäki tyrmää tällaiset ajatukset. Hän vakuuttaa, että ammattijärjestön tehtävä ei ole sanoa EI yhteiskunnassa tapahtuville myönteisiin muutoksiin tähtääville ehdotuksille. ”Mutta niille toimille sanomme Ei, joilla pyritään epäoikeudenmukaisesti jäsenistön työehtoja heikentämään työmarkkinoilla ns. joustavuuden nimissä, jolla yleensä tarkoitetaan mm. palkkojen alentamista.”

Vahva ammattijärjestötoiminta on Pihlajamäen mukaan kaikilla tasoilla nyt ja tulevaisuudessa edellytyksenä työelämän oikeudenmukaisuuden, palkkatasa-arvon ja demokratian lisäämiseksi työpaikoilla.

"Suomalaisten ammattijärjestöjen vaikutusvalta ei ole mikään itsestäänselvyys. Jokainen voi itse päätellä, olisiko ilman ammattijärjestöjä saavutettu mm. vuosilomia, äitiys- ja vanhempainvapaita, viisipäiväistä työviikkoa, kahdeksan tunnin työpäivää, ylityökorvauksia, työhyvinvoinnin edistämistä jne. Luettelo ei ole kovin lyhyt."

Viime aikoina keskustelua on käyty lakko-oikeuden rajoittamisesta. Onpa eräillä tahoilla aika ajoin väläytelty myös ay-jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamista, keskitetyistä sopimusjärjestelmistä luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä. Julkista sektoria on lisäksi soimattu turpoamisen ohella tehottomuudesta ja kunta- ja valtiontalouden vaikeuksista.

”Me kaikki olemme huolissamme esimerkiksi kunnallistalouden heikentymisestä. Se on kehitystrendi, joka on ollut nähtävissä jo pitkään. Valitettavasti väite siitä, että heikentyminen johtuisi liian isosta ja pöhöttyneestä julkisesta sektorista on mantra, johon yhä useampi on alkanut uskoa riittävän usein toistettuna.”

”EU:n tekemä selvitys kuitenkin kertoo, että maamme julkishallinto on unionimaiden tehokkain. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä oli Suomessa vuonna 2012 kansan­talouden tilinpidon mukaan 24 % kun se Ruotsissa oli 28 %.”

”Viime aikoina on usein myös kauhisteltu, että brutto­kansan­tuotteestamme 59 % kuluu julkisen talouden ylläpitämiseen. Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Verrattaessa julkisia menoja ja bkt:tä, tarkasteltavana on kahden eri tunnusluvun välinen suhde, ei toisen osuus toisesta. Vertailuja tehtäessä on muistettava, että taantuman aikana suhdeluku on kasvanut. Se johtuu ennen muuta bkt:n pienenemisestä. Talouden kasvaessa julkisten menojen suhde bkt:hen jälleen pienenee. ”

Tärkeää olisi Pihlajamäen mukaan myös huomata, että mm. sosiaali­etuuksien verottaminen eri maissa on erilaista. Suomessa ao. etuudet ovat yleensä verollisia, josta johtuen siis veroaste ja julkiset menot ovat maassamme suuremmat kuin niissä maissa, joissa ne ovat verottomia.

Väitteet siitä, että esimerkiksi naisvaltaisella julkisella sektorilla ei tehtäisi mitään työelämän tuloksellisuuden eteen on myös uskomus, joka istuu sinnikkäästi ihmisten mielikuvissa. Parhaillaan mm. kunta-alalle valmistellaan aiempien ohjelmien jatkoksi työelämän kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tapahtuva hyvä kehittämistyö ja parantaa työelämää osana kuntasektorin isoja uudistuksia.

Kun tuloksellisuustyötä parannetaan yhteistoiminnassa kestävällä tavalla - ei lyhytnäköisesti ihmisiä vuosi toisensa jälkeen säästövapaisiin patistamalla ja lomauttamalla puhumattakaan irtisanomisista - voidaan Pihlajamäen mukaan saavuttaa ne päämäärät, joita kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan.

”Valitettavasti edelleenkin monilla työpaikoilla haasteisiin pyritään vastaamaan edellä lueteltujen lisäksi ottamalla käyttöön tuloksellisuuden nimissä keinoja, joilla työntekijöiden palkkatasoa pyritään leikkaamaan. Tällaisista toimenpiteistä esimerkkinä vaikkapa tes-shoppailu, hakeutuminen halvempien työehtosopimusten piiriin, on ikävästi ollut lisääntymässä. Siitä seuraa, että naisvaltaiset matalapalkka-alat mm. kunnissa ja kolmannella sektorilla ovat ensimmäisiä kärsijöitä.

Valtiovalta katsokoon peiliin

Pihlajamäki pitää äärimmäisen huolestuttavana sitä, että kuntien rahoitusasema palvelujen tuottamisen osalta on vuosi toisensa jälkeen heikentynyt valtiovallan toimien seurauksena. Kuorma kuntien selässä on kasvanut uusien velvoitteiden ja lisääntyneiden lakisääteisten tehtävien myötä. Tämä on ollut kehityssuunta, vaikka puheet ovat olleet päinvastaiset.

”Nyt jos koskaan valtion ja kuntien olisi syvennettävä keskinäistä yhteistyötään niin, että kuntien perus- ja hyvinvointipalveluihin suunnattava rahoitus tulee paremmin tulevaisuudessa ennustettavaksi ja turvatuksi. Kuntasektori on erittäin työvoimavaltainen toimiala, jossa henkilöstömenot muodostavat yli puolet kaikista kuntien menoista. Sosiaali-, terveys- ja koulutussektorit lohkaisevat niistä pääosan. Hallinnon osuus kuntien menoista on vain 3-4 %.

Valitettavasti viime vuosina henkilöstösupistusten leikkuri on Pihlajamäen mukaan käynyt mm. virastojen hallinnossa sekä terveyspalvelujen sektorilla siihen tahtiin, että työn tuloksellisuus on loppujen lopuksi kokonaisuutta ajatellen heikentynyt. ”Kysymys kuuluukin, että miksi mm. terveydenhoidon tärkeillä tukipalveluilla työllistetään vaikkapa hoitajia, joita tarvittaisiin hoitotyössä, kun työt voisi tuottaa ao. alojen ammattilaiset eli osastonsihteerit.”

Pihlajamäen mukaan kuntarakenneuudistuksia tulevaisuudessa toteutettaessa ja alkavassa sote-uudistuksessa tärkeää on pitää huolta siitä, että henkilöstön asema turvataan muutoksessa ja henkilöstö pääsee yt-elimissä toimivien edustajiensa kautta vaikuttamaan muutosprosesseissa. ”Nyt sotesta valmisteltavana oleva laki ei tätä tee riittävästi. Esimerkiksi palvelussuhdeturvaa koskevien säädösten tulisi olla samalla tasolla kuin mitä kuntarakennelaissa on säädetty mm. viiden vuoden työsuhdeturvasta.”

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten vastaavilla toimialoilla palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 87 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.