Liian herkästi antibiootteihin turvautuvat matkailijat kuljettavat superbakteereita maailmalta kotiin

Yli 300 miljoonaa matkailijaa vierailee vuosittain alueilla, joissa hygienian taso on alhainen. Noin viidennes näistä matkailijoista palaa kotimaahansa mukanaan ei-toivottu seuralainen, lääkkeille vastustuskykyinen suolistobakteeri.

– Riski lääkkeille vastustuskykyisen, resistentin, suolistobakteerin saamiseen kasvaa huomattavasti, jos matkailija sairastuu ripuliin ja erityisesti jos hän hoitaa sitä antibiooteilla, kertoo Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut infektiolääkäri, dosentti Anu Kantele HYKS:n infektioklinikasta.

Esimerkiksi Intian niemimaalla vierailleista matkailijoista 23 prosenttia kantoi kotiin palatessaan lääkeresistenttiä ESBL-bakteeria, vaikka olisi säilynyt matkan aikana terveenäkin. Ripuliin sairastuneista bakteeria kantoi 47 prosenttia, ja ripuliaan antibiooteilla hoitaneista peräti 80 prosentilta löytyi ESBL-suolistobakteeri.

– Kaakkois-Aasian osalta tilanne oli likipitäen yhtä paha kuin Intian. Myös Afrikan manner, Lähi-Itä ja Itä-Aasia osoittautuivat riskialueiksi, mutta kantajien osuus näillä alueilla käyneillä jäi selvästi edellä mainittuja pienemmäksi, Kantele kertoo.

Suurin osa ESBL-bakteeritartunnan saaneista matkailijoista ei tiedä mitään superbakteerin vierailusta elimistössään, mutta osalle bakteeri voi aiheuttaa vaikean, jopa hengenvaarallisen infektion. Oireetonkin kantaja voi kuitenkin levittää bakteeria muihin, jotka saattavat sairastua vakavasti. Bakteerit voivat päätyä myös sairaaloihin, joissa jo muutenkin kamppaillaan antibioottiresistenssin kanssa.

– On huomioitava myös globaalitaso: antibioottiresistenssi on yksi merkittävimmistä modernin terveydenhuollon uhkakuvista, ja näiden resistenttien bakteerikantojen leviäminen pahentaa tilannetta koko ajan, Kantele muistuttaa.

– Uusia antibiootteja ei juuri ole tulossa, joten nykyisiä tulisi vaalia – keskeisintä tässä on antibioottien liikakäytön vähentäminen.

Matkailijoita tulisi neuvoa suhtautumaan nykyistä varauksellisemmin antibioottien käyttöön, Kantele sanoo. Ripulin hoidossa antibioottia ei yleensä tarvita; tärkeintä on riittävä nesteytys, ja oireita voidaan lievittää ei-antibioottisilla ripulilääkkeillä, esimerkiksi apteekeissa myytävällä loperamidilla. – Korkea kuume, vakava kuivuminen ja verinen uloste ovat oireita, joiden takia on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Tutkimukseen osallistui 430 suomalaista, jotka matkailivat Skandinavian ulkopuolella. Osallistujilta ennen ja jälkeen matkan kerätyistä ulostenäytteistä selvitettiin, kuinka monelle oli matkan aikana ilmaantunut jokin tutkituista lääkeresistenteistä suolistobakteereista (ESBL- and carbapenemase-producing Enterobacteriaceae (CPE)). Kyselytutkimuksella selvitettiin lisäksi matkailijoiden antibioottien käyttöä ja muita mahdollisia riskitekijöitä.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan sekä Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikan yhteistyönä.


Lisätietoja:

Dosentti Anu Kantele
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi


Viite: Anu Kantele, Tinja Lääveri, Sointu Mero, Katri Vilkman, Sari H. Pakkanen, Jukka Ollgren, Jenni Antikainen and Juha Kirveskari: Antimicrobials Increase Travelers’ Risk of Colonization by Extended-Spectrum Betalactamase-Producing Enterobacteriaceae. Clinical Infectious Diseases. January 22, 2015

********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto / Academic Medical Center Helsinki (AMCH)
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043