STTK: Nollasopimus aliarvioi työntekijöitä eikä kehitä työelämää

Tiedote, vapaa julkaistavaksi

Tilastokeskuksen mukaan jo noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus. STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi, että nollatyösopimusten käytöllä suomalainen työelämä ottaa harppauksia taaksepäin.
- Nollasopimukset eivät sitouta eivätkä motivoi työntekijää. Vähänkään pidemmällä tähtäimellä ne eivät ole työnantajankaan etu, sillä nollasopimusten luoma epävarmuus ja epätasa-arvo työmarkkinoilla eivät houkuta osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Osaajat hakeutuvat sinne, missä heitä arvostetaan.

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa työajan minimituntimääräksi on sovittu nolla ja enimmäismääräksi 40 tuntia. Työaikalaki ei säätele vähimmäistyöaikaa.
- Nollatuntisopimus on kuin paksu sumu, jonka läpi ei näe. Se merkitsee sitä, että työntekijällä ei ole minkäänlaista tietoa tulevasta. Hän ei pysty ennakoimaan sitä, milloin työtä on tai ei ole eikä sitä, milloin työ päättyy kun työnantaja voi vähentää tunteja tai tiputtaa ne kokonaan pois ilman ennakkovaroitusta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että työntekijä ei pysty suunnittelemaan esimerkiksi talouttaan, mistä seuraa jälleen uusia ongelmia, Murto toteaa.

STTK:n mielestä nollatuntisopimusten käyttö on kikkailua ja kuvastaa työn huonoa organisointia sekä suunnittelukyvyn puutetta.

- Kolmasosa nollasopimuslaisista työskentelee kokoaikaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että työn tarve on jatkuva ja työn määrä on työnantajan tiedossa. Onkin perusteltua kysyä, miksi niitä käytetään. Seuraavalta hallitukselta on lupa odottaa tomeraa otetta nollasopimuksiin liittyvän lainsäädännön parantamiseksi, Katarina Murto sanoo.

 

Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.