Päästökaupparemontin on turvattava eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä

Päästökaupan pelisääntöjä koskevat valinnat eivät varsinaisesti vaikuta päästöjen määrään, mutta niillä on suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvylle. Olennaista on välttää hiilivuoto. Ilmastonmuutoksen torjunnan, talouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että teollisuus ei siirry Euroopan ulkopuolelle maihin, joilla ei ole vastaavia päästökaupasta johtuvia kustannuksia.

Lopullisessa direktiivissä on varmistettava riittävä kompensaatio päästökaupan teollisuudelle aiheuttamista suorista kustannuksista. Päästökauppa nostaa myös sähkön hintaa ja aiheuttaa energiavaltaiselle teollisuudelle kilpailukykyhaittaa. Komissio ei esitä kattavia toimenpiteitä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Eurooppalainen teollisuus uhkaa jäädä pysyvästi heikompaan asemaan verrattuna maailman muiden maiden teollisuuteen.

EU:n tavoitteena on nostaa teollisuuden osuus BKT:stä 20 prosenttiin. Tämä on otettava esityksen jatkokäsittelyn lähtökohdaksi. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava kunnes maailmanlaajuinen tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan. Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti EU:n on tarkistettava yksipuolisia ilmastotavoitteitaan, mikäli Pariisin ilmastokokouksessa ei saavuteta tasapuolista ilmastosopimusta.

Kilpailukyvyn turvaava, pitkäjänteinen ja vakaa toimintaympäristö on teollisuuden toiminnan perusedellytys. Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja hiilivuodon torjumisesta on erinomainen lähtökohta, joka antaa Suomelle oikeat eväät vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan.

Suomen hallituksen linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, ja se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian.