35-vuotiaat rajoittavat eniten netissä ja puhelimen parissa vietettyä aikaa – Nämä rajoituskeinot ovat suosituimpia

DNA:n vuosittain teettämä 16–74-vuotiaiden digitaalista elämää sekä älylaitteiden käyttöä ja niihin suhtautumista kartoittava tutkimus osoittaa, että joissakin ikäryhmissä tapahtuu heiluntaa puhelimen ja netin käytön rajoittamisessa vuositasolla. Tänä vuonna hieman alle kolmannes sekä 16–24-vuotiaiden että 25–34-vuotiaiden ikäryhmästä on rajoittanut netissä ja puhelimella viettämäänsä aikaa. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä on kuitenkin mahdollisesti havaittavissa lievää rajoittamisen pienentymistä, sillä edellisvuonna 34 prosenttia sekä 16–24-vuotiaiden että 25–34-vuotiaiden ikäryhmistä ilmoittivat rajoittavansa puhelimen käyttöään.

–Tiedämme, että digilaitteet auttavat meitä niin yhteydenpidossa, oppimisessa kuin viihtymisessäkin – ja teknologia tuo meille paljon uusia mahdollisuuksia. Laitteeton aika on myös tärkeää, sillä aivomme tarvitsevat lepoa nopeatempoisesta digimaailmasta. Nuoremmissa ikäryhmissä korostuvat vahvemmin sekä digitaalisuuden positiiviset että negatiiviset puolet. Ero vanhempiin ikäluokkiin näkyy eritoten halukkuudessa ottaa käyttöön digitaalisia palveluita sekä digitaalisuuden koetuissa haitoissa, kuten keskittymiskyvyn häiriintymisessä, DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen kertoo.

Kokonaisuudessaan rajoittamisen trendi on pysynyt suomalaisten keskuudessa melko tasaisena. Tänä vuonna käyttöä on rajoittanut kaikista vastaajista 22 prosenttia, kun viime vuonna vastaava luku oli 24 prosenttia. Huomionarvoista tuloksissa on se, että 22 prosenttia 45–54-vuotiaista rajoittaa nyt omaa puhelimen ja netin käyttöään. Kummankin käytön rajoittamisessa nähdään kasvua tässä ikäryhmässä – puhelimen käyttöä rajoitti 14 prosenttia vuonna 2022, kun taas netin käytön rajoittajien osuus on pyörinyt 12–15 prosentin välillä viimeiset kolme vuotta.

–Tutkimustulokset osoittavat, että älylaitteiden käytön rajoittaminen on selvästi omaksuttu osaksi kuluttajien käyttäytymistä. Isossa kuvassa käytön rajoittamisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina eli rajoittamisen trendi on vakiintunut. Tämän vuoksi haluammekin osaltamme muistuttaa, jakaa tietoa ja luoda mahdollisuuden irrottautua älylaitteista järjestämällä lokakuussa uudestaan viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn ja positiivisen vastaanoton saaneen Älyvapaapäivän, sanoo Tolvanen.

Muunlainen ajanviete on suosituin rajoituskeino

Tutkimustulosten perusteella niiden vastaajien keskuudessa, jotka rajoittavat ruutuaikaansa on lähes puolella muunlainen ajanviete käytetyin keino ruutuajan rajoittamiseksi. Muita suosittuja keinoja älyvapaahetkien varmistamiselle ovat puhelimen äänettömällä pitäminen ainakin osan päivästä (38 %), puhelimen käytön rajoittaminen ennen nukkumaanmenoa (34 %) ja ilmoitusten pois päältä ottaminen viesteistä ja sähköposteista (29 %).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna niistä, jotka rajoittavat puhelimen tai netin parissa viettämäänsä aikaa, 45–54-vuotiaat käyttävät monipuolisemmin eri keinoja kännykällä vietetyn ajan rajoittamiseksi. He ilmoittavat esimerkiksi pitävänsä puhelinta aina äänettömällä (36 %) ja käyttävänsä työpuhelinta vain työaikana (31 %). Alle 25-vuotiaiden puhelimen ja netin käyttöä rajoittavien vastaajien joukossa korostuu puolestaan Älä häiritse -tilan käyttö (26 %) ja sosiaalisen median sovellusten päivittäisen käyttöajan rajoittaminen (23 %).

DNA kannustaa kaikkia suomalaisia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin.

Lue lisää Älyvapaapäivästä: dna.fi/alyvapaapaiva

DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Tutustu kokonaisuudessaan DNA Digitaalinen elämä -tutkimukseen täällä.

Lisätietoja medialle:

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi